Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Talvivaara Leo Stranius ja Tuula PohjolaOlin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.

Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.

Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.

Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.

Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

1. Lopetetaan uuden malmin louhiminen, rikkihapon syöttäminen bioliuotukseen ja kasojen ilmastus. Jatketaan veden kierrättämistä ja metallien talteenottoa.

2. Pysäytetään veden kierrätys lohkoittain, siirretään metallit toiseen kasaan, jota ei ilmata eikä kastella. Peitetään kasat kunnolla, jotta ne eivät aiheuta vuotoja.

3. Maisemoidaan ja palautetaan alue stabiiliin tilaan sekä turvataan alueen työpaikat esimerkiksi edistämällä luontomatkailua.

Toisaalta voidaan ajatella, että jos ongelmat saadaan nyt lisärahoituksella kuntoon, voi kaivos vielä tuottaa omistajilleen taloudellista voittoa.

On kuitenkin vaikea uskoa, että sijoittajia löytyy. Luottamus yhtiön toimintaan on mennyt, koska prosessia ei ole saatu toimimaan viimeisen viiden vuoden aikana. On epätodennäköistä, että tilanne paranisi.

Jos toimintaa jatketaan, ympäristöongelmat vain lisääntyvät. Emme voi hyväksyä mitä tahansa ympäristölle tuhoisaa toimintaan taloudellisen voiton tavoittelun nimissä.

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi ilmi jatkossa:

1. Kaivosmaksu sekä pakollinen ja rajoittamaton vastuuvakuutus kattamaan Talvivaaran kaltaiset ongelmat
2. Lupa- ja valvontaresurssin kuntoon – resursseja alueellisille ympäristöviranomaisille
3. Kaivoslaki tulee ottaa uudelleen tarkasteluun, Talvivaaran kaivoslupa pitää perua

Entä kuka kaiken maksaa? Käytännössä osan kuluista kattaa Talvivaaran vakuutukset, loppu jää valitettavasti osakkeen omistajille sekä viime kädessä meille kaikille eli valtiolle ja sitä kautta veronmaksajille.

Talvivaaran kaivoksen tapauksessa kyse on myös klassisista ympäristöperiaatteista. Varovaisuusperiaate tai saastuttaja maksaa -periaate eivät näytä toteutuvan. Tämä on kieltämättä uskomatonta 2010-luvun Suomessa.

7 kommenttia artikkeliin ”Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?”

  1. Ympäristöongelmat ja nikkelin alhainen hinta eivät ole ainoita asioita, jotka arveluttavat sijoittajia. Ympäristöministeri, Stranius ynnä muut samanhenkiset yrittävät tehdä tästä itsensä toteuttavaa ennustetta. On helppo uskoa, että sijoittajia ei löydy, jos ennustetaan, toivotaan ja suorastaan vaaditaan kaivoksen sulkemista.

  2. Hassua, että nyt puhutaan, että tuleeko luonnolle vahinkoa. Metsän, maaperän ja kallion siirtäminen pois tuollaiselta alueelta näyttää ainakin minulle jo hivenen aiheuttaneen tappiota luonnolle. Vesistöön valuva päästö sitten levittää vain tuhoa. Jos vielä piruillen lisätään, että ihminen saa elämiseen tarvitsevan nikkelin jo ravinnosta, niin tässä näkyy vain mitä tulee tapahtumaan ympäri Suomen, jos maan alta kaivetaan taloutta, ei ihmistä, varten kaikki mitä sieltä löytyy. Pyhäjoen ydinvoimalakin tulee toteutuessaan sähköistämään samanlaisia kaivostuhoja ja Jäämeren radan, jolla tuodaan sitten öljyä, kaasua ja metalleja tuhlattavaksi. Näillä hankkeilla ei ilmastoa ja ympäristöä suojella.

    Nyt esillä olevat asiantuntijat ovat itse laittaneet tämän alulle, joten varmaan myös omistavat Talvivaaraa. Ei ihme jos haluavat valtion sadoilla miljoonilla pelastamaan omistukset. Toiset asiaa tuntevat sanovat sitten, että prosessi pysyy ylipäätään niin huonosti käynnissä, että sen tukahduttaminen ei ole mikään temppu, tai kestä vuosia. Kukaan ei ole jättämässä sitä kuitenkaan valvomatta, vaikka jotkin sellaista kuvaa haluavatkin antaa. Olemme Vapaavuoren kaudella menossa kohti Neuvostoliittoa, jossa kapitalistiset hotellitornit asfaltin päälle kaadetaan, mutta sitten valtio sotkee tappiollisilla teollisilla hankkeilla luontonsa. Ei ole mitään järkeä, että Solidium on myynyt veronmaksajilta hyvää tuottoa tekevää omaisuutta pois, vain ostaakseen Talvivaaraa, jota pidetään hengissä ties mistä syystä.

    Kaivoslaki tässä nyt ainakin täytyy saada myös yhteiskuntaa hyödyttäväksi. Kaivosherrojen väite siitä, että investointeja ei tulisi, jos vähän verotetaan, on pelkkää bluffia. Jos metalli on niin arvokasta ja sitä on niukasti markkinoilla, niin kaivostoimintaan tulee investointeja, vaikka yhteiskunta haluaisikin hyötyä verotuksen kautta myös itse omistamastaan omaisuudesta. Soininvaarahan jo ehti lööpissä raivoamaan tästä, mutta sitten tämä vihreiden dynaaminen duo veti huomion omilla töppäilyillään. Koskakohan vihreät raivoavat ihan vihreinä? Jos turhaa kaivamista ei pysty estämään, niin on sen hyödytettävä ainakin yhteiskuntaa taloudellisesti ja ympäristövalvonnan oltava sellaista, että vahinko luonnolle jää mitättömäksi kaivosalueen ulkopuolella. Nythän moni kaivos vuotaa, vaikka Talvivaaralla koitetaan peittää huomio muiden kaivosten ongelmista.

  3. Jos asiantuntijoita kuunneltaisiin, ymmärrettäisiin se ratkaiseva seikka, että sulfidimineraalien valikoituun bakteerikantaan perustuvaa liuotusprosessia on vaikeampi pitää yllä kuin lopettaa. Kasvuolosuhteet ovat jo nyt epäedulliset, ja ne voidaan helposti saattaa bakteerikannalle tuhoaviksi. Bakteerien menehtyessä myös entsyymitoiminta pysähtyy, koska kyseessä EI ole elottomaan kemiaan liittyvä reaktiosarja vaan äärimmäisen herkkien, bakteerisoluissa kehittyvien entsyymien aikaansaama ilmiö. Puheet liuotusprosessin jatkumisesta vielä kaivostoiminnan päätyttyä täytyy siis arvioida todella kriittisesti.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa