Nyt riitti: Joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos Varsovan ilmastokokouksesta

Varsovan ulosmarssiJoukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä (mm. Greenpeace, Friends of the Earth ja WWF) sekä ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC käveli tänään (21.11.) ulos Varsovan ilmastokokouksesta.

Tempaus järjestettiin vain päivää ennen kokouksen päättymistä.

Järjestöjen mukaan Puolan ilmastoneuvottelut eivät ole tuottamassa mitään ja voimavarat kannattaa suunnata nyt muualle.

Varsovassa oli tarkoitus edetä kohti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Valitettavasti neuvottelut ovat ottaneet toistaiseksi vain takapakkia.

Osa maista on jopa ilmoittanut laskevansa aiemmin ilmoittamiaan päästövähennystavoitteita. Kehitysmaille tarkoitetun rahoituksen suhteen ei ole edetty. Lisäksi kokousta on jarruttanut kokouksen puheenjohtajamaana toimineen Puolan haluttomuus vähentää kivihiilen käyttöä.

Tätä vauhtia maailma on edelleen menossa kohti 4-6 asteen lämpenemistä. Toivottomuus on kuitenkin moraalitonta, joten toivotaan, että valtioiden johtajat ja neuvottelijat saavat aikaiseksi vielä kokouksen viimeisenä päivänä tärkeitä edistysaskelia.

Vastaavaa ulosmarssia ei ole tapahtunut ilmastoneuvotteluiden historiassa aiemmin. Mielenkiintoista on myös se, että mukana on ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC. Toivottavasti myös suomalainen ammattiyhdistysliike löytää ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kanssa yhteisen sävelen ilmastovaikuttamisen suhteen.

Kaikki järjestöt eivät myöskään kävelleet ulos. Esimerkiksi Climate Action Network (CAN) jäi vielä jatkamaan tärkeää vaikuttamistyötään.

Kannattaa lukea aiheesta myös nämä:
WWF ja 12 muuta järjestöä marssivat ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta
Oras Tynkkynen: Varsovassa myrskyää
NGOs, Social Movements Walk Out Of Warsaw Talks

Yksi kommentti artikkeliin ”Nyt riitti: Joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos Varsovan ilmastokokouksesta”

  1. Minusta on moraalitonta, jos päättäjät toivovat jonkun muun tekevän, eivätkä huomaa, että vain he voivat jotain tehdä. Toivominen se vasta turhaa onkin. Kuten armeijassa varusmiehenä, niin myös reservissä voi vain esittää turhat toiveensa niille joilla on valta ne heti torpata. Toiveet voi esittää monella tapaa, mutta mikään ei näytä kiinnostavan poliitikkoja, kuten on nyt viimeisinä parina kuukautena nähty. Hyvä vain, että järjestöt kävelivät pois edes protestoidakseen, ettei tämä ole ihan kokonaan sitä, että poliitikot pitävät kansalaisia oman korruptoituneen pelinsä pelleinä. Kuitenkaan kansalainen ei voi päättää heidän puolestaan tai estää heidän päätöksiään, elleivät miljoonat lähde samaan aikaan liikkeelle ja kieltäydy tekemästä mitä poliitkot haluavat. Tämä vain on epätodennäköistä, koska samat miljoonat ovat riippuvaisia nykyisistä rakenteista, kun eivät elä omavaraisuudessa.

    Kun kuitenkin niinkin koulutetussa maassa kuin Suomessa päättäjät eivät ota koko asiaa huomioon kuin puheissa, niin päättäjien on turha moralisoida kansalaisia toivottomuudesta. Eivätkä ne asiatkaan riitele, jos ihmiset eivät riitele asioista. On kuitenkin typerää kansalaisten tapella keskenään, kun kukaan heistä ei tule asioista päättämään. Nyt tämä politiikka on pelkkää toistensa ohi puhumista siellä missä asioista päätetään, ei näy paloa tunteessa tai löydy sydänverta pakista. Ei voida edes luopua autosta Helsingin kaupunkisuunnittelun perustana, vaikka sen tiedetään olevan jo ihmisten terveydellekin haitallisempi kuin vaikka hiilivoimalan piipun ja tuottaa pysyvän kaupunkirakenteellisen tarpeen kuluttaa jotakin polttoainetta, josta ainakin jossain vaiheessa tulee päästöjä. Oikeastaan koko kulttuuria vaivaa jokin hidastetun murhan himo, jota kukaan päättäjä ei myönnä, vaikka teidän päätökset siihen johtavat. Te tapatte hitaasti mutta varmasti, ja sitten ette edes halua riidellä keskenänne asioista ja odotatte asioiden riitelevän itsestään. Minä olen ainakin pettynyt koko poliittiseen kenttään, kun yksikään puolue ei edes yritä kääntää laivaa, vaan vihreätkin yrittävät ministerinsä suulla viherpestä Arktikselle menoa, vaikka tiedetään, että koko homma rahoitetaan sieltä saatavin fossiilisten synnyttäminen tuloin, jolloin puheet jostakin matkailusta on aika ikävää vedätystä. Eihän se homma siihen loppuisi, jos vihreät eivät sitä suosisi, mutta olisi nyt edes joku puolue yrittämässä edes jotakin. Onhan se hyvä, että luontoa suojellaan pala palalta kotimaassa, joka tuottaa tarpeen raahautua äänestyskoppiin, mutta tieto siitä, että eräänlainen globaali aikapommi tikittää, vie osan ilosta niistäkin voitoista. Ehkä ensin olisi tarve kääntää vihreänkin laivan keulaa hitusen, jotta sillä voisi tuuppia sitten sitä suurta laivaa?

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin