Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

1. Öljyä ja fossiilisia polttoaineita on liikaa. Ongelma ei ole fossiilisten öljyvarantojen loppuminen vaan se, että niitä on aivan liikaa. Meidän täytyy löytää keinot estää öljy- ja energiayhtiöitä käyttämästä nykyisiä öljyvarantoja. On sulaa hulluutta lähteä etsimään uusia herkästi haavoittuvalta Arktiselta alueelta.

2. Tulevien sukupolvien silmissä Sini Saarelan kaltaiset ihmiset ovat sankareita, jotka ansaitsevat ansiomitalin.  Merirosvoja ovat Arktiselle alueelle hamuavat öljy-yhtiöt.

3. Tekeminen on sanomisen korkein muoto. On turha soimata pimeyttä, jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää. Sini Saarela on jäämerellä kirkkaana loistava majakka, jota meidän kaikkien tulisi seurata – tietysti omien kykyjemme ja resurssiemme puitteissa.

4. Sini Saarela maksaa arvoistaan kohtuuttoman kovan hinnan. Mutta todistaa sillä, että hän on oikeasti sanojensa takana.

5. Tarvitaan inspiroivia yksilösuorituksia ja arjen toimintaa. Viime kädessä muutos lähtee pienestä. Yksilö voi miettiä omia valintojaan esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen. Tärkeintä on kuitenkin toimia yhteiskunnallisesti ja yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.

Aina on toivoa. Toivottomuus on moraalitonta, kuten Jari Sarasvuo hyvin ohjelmassa totesi.

Lauantaina 5.10.2013 järjestetään Helsingissä mielenosoitus Arktiksen suojelun ja tutkintavankeudessa olevien aktivistien puolesta. Kokoontuminen on kello 13 Kiasman edessä. Marssimme Venäjän suurlähetystölle, jonka edessä kello 14–15 vaadimme Arktiksen suojelua öljy-yhtiöiltä sekä Sini Saarelan ja muiden Gazpromin arktista öljynporausta vastustaneiden aktivistien vapauttamista tutkintavankeudesta.

Pelasta Arktis - Sini Saarela kotiin

4 kommenttia artikkeliin ”Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta”

  1. Saarela ei varmasti halunnut nostaa omaa persoonaa, Venäjän lakeja tai joukkoa suomalaisia idiootteja kertomaan mielipidettään viherpiipertäjistä, vaan juurikin keskittää huomion siihen, että peak oil on ilmaston kannalta jo ohitettu – ei ole enää öljyä tai muutakaan fossiilista jota voisi polttaa, jos haluaa estää ilmaston lukkiutumisen syöksykierteeseen tai merten happamoitumisen. Kyse ei ole vain siitä, että joku jääkarhu saattaisi sotkea turkkinsa.

    Onko tämä viesti mennyt perille? Haluavatko nyt kunnanvaltuutetut, kansanedustajat ja vielä suuremmatkin päättäjät jokaisella päätöksellään olla romahduttamassa fossiilisten kulutusta ympäri maailmaa? Koska nykyistä kulutustahan on saatava alas, jotta nämä biopolltoaineet olisivat oikeasti vaikuttamassa positiivisesti. Ei voi ajatella, että jostain tulee niin paljon aidosti kestävää polttoainetta, että se korvaa kokonaan nykyisen kulutuksen. Tajuavatko sitä, että tämä pakollinen fossiilisten poistaminen taloudesta pakottaa myös muuttamaan laajasti koko yhteiskuntaa. Kansalainen voi protestoida vaikka jokaista hanketta vastaan, mutta millä estää, kun loppupeleissä hänet vaikka kannetaan pois, jos yhteiskunnan johtopaikoilla jatkaa samat arvot? Vaihdetaan arvot vai kerätään tarpeeksi monta kansalaista, että valtio ei enää jaksa kantaa koko sakkia pois paikalta yritysten käskystä?

    MInusta tiettyyn toivottomuuteen on syytä. Nimittäin siihen että jotain tapahtuisi toivomalla. Toivon kuitenkin, että enää useamman ei tarvitse vaarantaa henkeään. Nyt on jo Saarela ja kumppanit käyneet viemässä maailmalle viestiä kovien ammusten viuhuessa ohi ja päätyneet vankeuteen. MInusta keneltäkään ei voi vaatia enempää ja nyt on jo vihdoin poliitikkojenkin tajuttava asian kiireellisyys ja otettava viestikapula omaan kouraan. Tämän enempää ei todellakaan voi vaatia niiltä, jotka eivät pääse sinne vallan kammareihin. Niiltä, jotka niihin kammareihin pääsevät, pitää sen sijaan vaatia paljon enemmän ja heittää ulos, jos asia ei ala kiinnostamaan.

    Vaikka yksilön teot merkitsevät jotakin, niin niiden vaikutus peittyy heti jos suuri raha sitoutuu miljardeillla rakentamaan ensin infraa fossiilisten tuottamiseen ja sitten niiden kuluttamiseen. Yksilö voi olla kuluttamatta, mutta jos yhteiskunnan toimivuus perustuu fossiilisille, niin vaikeaa on yksilön kulutuksellaan vaikuttaa. Te, jotka siellä rakentelette valtuustossa ja eduskunnassa tätä yhteiskuntaa, niin muistakaa, että jossain venäläisten kaltereiden takana ei olla kovin tyytyväisiä, jos rakentelette sitä toimimaan yhä vain fossiilisilla. Toivottavasti eivät ole enää pitkään kaltereiden takana ja blondikin pystyy vastaamaan setämiehille, joissa on sen verran miestä, että alkavat lokaamaan persoonaa silloin kun persoona on kaltereiden takana, eikä pysty vastaamaan takaisin.

  2. Yksi jälkiajatus. Yksityisautoilun vältteleminen ja kylmät suihkut ovat kunnioitettavia yksilötason tekoja. Mutta eikö samassa hengessä pitäisi vältellä myös hiililämmitteisiä Helsingin asuntoja?

    • Kiitos jälkiajatuksesta Juho! Oikeassa olet, mikäli asiaa tarkastellaan vain yksilön hiilijalanjäljen näkökulmasta. Itse olen kuitenkin valinnut Helsingin hiililämmitteisen asunnon siitä syystä, että se mahdollistaa itselleni sen, että voin työkseni edistää ympäristöasioita yhteiskunnallisella tasolla. Yksilön valintoja tarvitaan, mutta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen on mielestäni vielä tärkeämpää. Näiden välillä yritän sitten tasapainoilla ja tehdä kompromisseja.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa