Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

1. Öljyä ja fossiilisia polttoaineita on liikaa. Ongelma ei ole fossiilisten öljyvarantojen loppuminen vaan se, että niitä on aivan liikaa. Meidän täytyy löytää keinot estää öljy- ja energiayhtiöitä käyttämästä nykyisiä öljyvarantoja. On sulaa hulluutta lähteä etsimään uusia herkästi haavoittuvalta Arktiselta alueelta.

2. Tulevien sukupolvien silmissä Sini Saarelan kaltaiset ihmiset ovat sankareita, jotka ansaitsevat ansiomitalin.  Merirosvoja ovat Arktiselle alueelle hamuavat öljy-yhtiöt.

3. Tekeminen on sanomisen korkein muoto. On turha soimata pimeyttä, jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää. Sini Saarela on jäämerellä kirkkaana loistava majakka, jota meidän kaikkien tulisi seurata – tietysti omien kykyjemme ja resurssiemme puitteissa.

4. Sini Saarela maksaa arvoistaan kohtuuttoman kovan hinnan. Mutta todistaa sillä, että hän on oikeasti sanojensa takana.

5. Tarvitaan inspiroivia yksilösuorituksia ja arjen toimintaa. Viime kädessä muutos lähtee pienestä. Yksilö voi miettiä omia valintojaan esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen. Tärkeintä on kuitenkin toimia yhteiskunnallisesti ja yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.

Aina on toivoa. Toivottomuus on moraalitonta, kuten Jari Sarasvuo hyvin ohjelmassa totesi.

Lauantaina 5.10.2013 järjestetään Helsingissä mielenosoitus Arktiksen suojelun ja tutkintavankeudessa olevien aktivistien puolesta. Kokoontuminen on kello 13 Kiasman edessä. Marssimme Venäjän suurlähetystölle, jonka edessä kello 14–15 vaadimme Arktiksen suojelua öljy-yhtiöiltä sekä Sini Saarelan ja muiden Gazpromin arktista öljynporausta vastustaneiden aktivistien vapauttamista tutkintavankeudesta.

Pelasta Arktis - Sini Saarela kotiin

4 kommenttia artikkeliin ”Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta”

  1. Saarela ei varmasti halunnut nostaa omaa persoonaa, Venäjän lakeja tai joukkoa suomalaisia idiootteja kertomaan mielipidettään viherpiipertäjistä, vaan juurikin keskittää huomion siihen, että peak oil on ilmaston kannalta jo ohitettu – ei ole enää öljyä tai muutakaan fossiilista jota voisi polttaa, jos haluaa estää ilmaston lukkiutumisen syöksykierteeseen tai merten happamoitumisen. Kyse ei ole vain siitä, että joku jääkarhu saattaisi sotkea turkkinsa.

    Onko tämä viesti mennyt perille? Haluavatko nyt kunnanvaltuutetut, kansanedustajat ja vielä suuremmatkin päättäjät jokaisella päätöksellään olla romahduttamassa fossiilisten kulutusta ympäri maailmaa? Koska nykyistä kulutustahan on saatava alas, jotta nämä biopolltoaineet olisivat oikeasti vaikuttamassa positiivisesti. Ei voi ajatella, että jostain tulee niin paljon aidosti kestävää polttoainetta, että se korvaa kokonaan nykyisen kulutuksen. Tajuavatko sitä, että tämä pakollinen fossiilisten poistaminen taloudesta pakottaa myös muuttamaan laajasti koko yhteiskuntaa. Kansalainen voi protestoida vaikka jokaista hanketta vastaan, mutta millä estää, kun loppupeleissä hänet vaikka kannetaan pois, jos yhteiskunnan johtopaikoilla jatkaa samat arvot? Vaihdetaan arvot vai kerätään tarpeeksi monta kansalaista, että valtio ei enää jaksa kantaa koko sakkia pois paikalta yritysten käskystä?

    MInusta tiettyyn toivottomuuteen on syytä. Nimittäin siihen että jotain tapahtuisi toivomalla. Toivon kuitenkin, että enää useamman ei tarvitse vaarantaa henkeään. Nyt on jo Saarela ja kumppanit käyneet viemässä maailmalle viestiä kovien ammusten viuhuessa ohi ja päätyneet vankeuteen. MInusta keneltäkään ei voi vaatia enempää ja nyt on jo vihdoin poliitikkojenkin tajuttava asian kiireellisyys ja otettava viestikapula omaan kouraan. Tämän enempää ei todellakaan voi vaatia niiltä, jotka eivät pääse sinne vallan kammareihin. Niiltä, jotka niihin kammareihin pääsevät, pitää sen sijaan vaatia paljon enemmän ja heittää ulos, jos asia ei ala kiinnostamaan.

    Vaikka yksilön teot merkitsevät jotakin, niin niiden vaikutus peittyy heti jos suuri raha sitoutuu miljardeillla rakentamaan ensin infraa fossiilisten tuottamiseen ja sitten niiden kuluttamiseen. Yksilö voi olla kuluttamatta, mutta jos yhteiskunnan toimivuus perustuu fossiilisille, niin vaikeaa on yksilön kulutuksellaan vaikuttaa. Te, jotka siellä rakentelette valtuustossa ja eduskunnassa tätä yhteiskuntaa, niin muistakaa, että jossain venäläisten kaltereiden takana ei olla kovin tyytyväisiä, jos rakentelette sitä toimimaan yhä vain fossiilisilla. Toivottavasti eivät ole enää pitkään kaltereiden takana ja blondikin pystyy vastaamaan setämiehille, joissa on sen verran miestä, että alkavat lokaamaan persoonaa silloin kun persoona on kaltereiden takana, eikä pysty vastaamaan takaisin.

  2. Yksi jälkiajatus. Yksityisautoilun vältteleminen ja kylmät suihkut ovat kunnioitettavia yksilötason tekoja. Mutta eikö samassa hengessä pitäisi vältellä myös hiililämmitteisiä Helsingin asuntoja?

    • Kiitos jälkiajatuksesta Juho! Oikeassa olet, mikäli asiaa tarkastellaan vain yksilön hiilijalanjäljen näkökulmasta. Itse olen kuitenkin valinnut Helsingin hiililämmitteisen asunnon siitä syystä, että se mahdollistaa itselleni sen, että voin työkseni edistää ympäristöasioita yhteiskunnallisella tasolla. Yksilön valintoja tarvitaan, mutta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen on mielestäni vielä tärkeämpää. Näiden välillä yritän sitten tasapainoilla ja tehdä kompromisseja.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli