Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

1. Öljyä ja fossiilisia polttoaineita on liikaa. Ongelma ei ole fossiilisten öljyvarantojen loppuminen vaan se, että niitä on aivan liikaa. Meidän täytyy löytää keinot estää öljy- ja energiayhtiöitä käyttämästä nykyisiä öljyvarantoja. On sulaa hulluutta lähteä etsimään uusia herkästi haavoittuvalta Arktiselta alueelta.

2. Tulevien sukupolvien silmissä Sini Saarelan kaltaiset ihmiset ovat sankareita, jotka ansaitsevat ansiomitalin.  Merirosvoja ovat Arktiselle alueelle hamuavat öljy-yhtiöt.

3. Tekeminen on sanomisen korkein muoto. On turha soimata pimeyttä, jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää. Sini Saarela on jäämerellä kirkkaana loistava majakka, jota meidän kaikkien tulisi seurata – tietysti omien kykyjemme ja resurssiemme puitteissa.

4. Sini Saarela maksaa arvoistaan kohtuuttoman kovan hinnan. Mutta todistaa sillä, että hän on oikeasti sanojensa takana.

5. Tarvitaan inspiroivia yksilösuorituksia ja arjen toimintaa. Viime kädessä muutos lähtee pienestä. Yksilö voi miettiä omia valintojaan esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen. Tärkeintä on kuitenkin toimia yhteiskunnallisesti ja yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.

Aina on toivoa. Toivottomuus on moraalitonta, kuten Jari Sarasvuo hyvin ohjelmassa totesi.

Lauantaina 5.10.2013 järjestetään Helsingissä mielenosoitus Arktiksen suojelun ja tutkintavankeudessa olevien aktivistien puolesta. Kokoontuminen on kello 13 Kiasman edessä. Marssimme Venäjän suurlähetystölle, jonka edessä kello 14–15 vaadimme Arktiksen suojelua öljy-yhtiöiltä sekä Sini Saarelan ja muiden Gazpromin arktista öljynporausta vastustaneiden aktivistien vapauttamista tutkintavankeudesta.

Pelasta Arktis - Sini Saarela kotiin

4 kommenttia artikkeliin ”Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta”

  1. Saarela ei varmasti halunnut nostaa omaa persoonaa, Venäjän lakeja tai joukkoa suomalaisia idiootteja kertomaan mielipidettään viherpiipertäjistä, vaan juurikin keskittää huomion siihen, että peak oil on ilmaston kannalta jo ohitettu – ei ole enää öljyä tai muutakaan fossiilista jota voisi polttaa, jos haluaa estää ilmaston lukkiutumisen syöksykierteeseen tai merten happamoitumisen. Kyse ei ole vain siitä, että joku jääkarhu saattaisi sotkea turkkinsa.

    Onko tämä viesti mennyt perille? Haluavatko nyt kunnanvaltuutetut, kansanedustajat ja vielä suuremmatkin päättäjät jokaisella päätöksellään olla romahduttamassa fossiilisten kulutusta ympäri maailmaa? Koska nykyistä kulutustahan on saatava alas, jotta nämä biopolltoaineet olisivat oikeasti vaikuttamassa positiivisesti. Ei voi ajatella, että jostain tulee niin paljon aidosti kestävää polttoainetta, että se korvaa kokonaan nykyisen kulutuksen. Tajuavatko sitä, että tämä pakollinen fossiilisten poistaminen taloudesta pakottaa myös muuttamaan laajasti koko yhteiskuntaa. Kansalainen voi protestoida vaikka jokaista hanketta vastaan, mutta millä estää, kun loppupeleissä hänet vaikka kannetaan pois, jos yhteiskunnan johtopaikoilla jatkaa samat arvot? Vaihdetaan arvot vai kerätään tarpeeksi monta kansalaista, että valtio ei enää jaksa kantaa koko sakkia pois paikalta yritysten käskystä?

    MInusta tiettyyn toivottomuuteen on syytä. Nimittäin siihen että jotain tapahtuisi toivomalla. Toivon kuitenkin, että enää useamman ei tarvitse vaarantaa henkeään. Nyt on jo Saarela ja kumppanit käyneet viemässä maailmalle viestiä kovien ammusten viuhuessa ohi ja päätyneet vankeuteen. MInusta keneltäkään ei voi vaatia enempää ja nyt on jo vihdoin poliitikkojenkin tajuttava asian kiireellisyys ja otettava viestikapula omaan kouraan. Tämän enempää ei todellakaan voi vaatia niiltä, jotka eivät pääse sinne vallan kammareihin. Niiltä, jotka niihin kammareihin pääsevät, pitää sen sijaan vaatia paljon enemmän ja heittää ulos, jos asia ei ala kiinnostamaan.

    Vaikka yksilön teot merkitsevät jotakin, niin niiden vaikutus peittyy heti jos suuri raha sitoutuu miljardeillla rakentamaan ensin infraa fossiilisten tuottamiseen ja sitten niiden kuluttamiseen. Yksilö voi olla kuluttamatta, mutta jos yhteiskunnan toimivuus perustuu fossiilisille, niin vaikeaa on yksilön kulutuksellaan vaikuttaa. Te, jotka siellä rakentelette valtuustossa ja eduskunnassa tätä yhteiskuntaa, niin muistakaa, että jossain venäläisten kaltereiden takana ei olla kovin tyytyväisiä, jos rakentelette sitä toimimaan yhä vain fossiilisilla. Toivottavasti eivät ole enää pitkään kaltereiden takana ja blondikin pystyy vastaamaan setämiehille, joissa on sen verran miestä, että alkavat lokaamaan persoonaa silloin kun persoona on kaltereiden takana, eikä pysty vastaamaan takaisin.

  2. Yksi jälkiajatus. Yksityisautoilun vältteleminen ja kylmät suihkut ovat kunnioitettavia yksilötason tekoja. Mutta eikö samassa hengessä pitäisi vältellä myös hiililämmitteisiä Helsingin asuntoja?

    • Kiitos jälkiajatuksesta Juho! Oikeassa olet, mikäli asiaa tarkastellaan vain yksilön hiilijalanjäljen näkökulmasta. Itse olen kuitenkin valinnut Helsingin hiililämmitteisen asunnon siitä syystä, että se mahdollistaa itselleni sen, että voin työkseni edistää ympäristöasioita yhteiskunnallisella tasolla. Yksilön valintoja tarvitaan, mutta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen on mielestäni vielä tärkeämpää. Näiden välillä yritän sitten tasapainoilla ja tehdä kompromisseja.

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.