Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi tänään viidennestä arviointiraportista ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvedon.
Olin itse paikalla Ilmatieteen laitoksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Pyöräilin Kumpulaan hetkeä aiemmin järjestetystä Luonto-Liiton Ilmastolupaus -kampanjan avajaistilaisuudesta, jossa mm. presidentti Tarja Halonen teki oman ilmastolupauksensa.
IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllätä. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on osattu ennakoita, ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet.
Tilanne on pelottava. Mikäli päästöjä ei saada nopeaan laskuun, menetetään mahdollisuus pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tätä taas pidetään kriittisenä rajana sille, että yhteiskunnilla on vielä mahdollisuus selvitä muutoksista. Suomessa ja maailmalla on paljon inspiroivia esimerkkejä päästövähennystoimista. Tästä huolimatta suuri kuva näyttää menevän vain huonompaan suuntaan.
Ongelmana ei ole se, että öljy tai fossiiliset polttoaineet uhkaavat loppua, vaan se, että niitä on aivan liikaa. Meidän täytyy siis käytännössä estää öljy- ja energiayhtiöitä käyttämästä nykyisiä tunnettuja firmojen taseissa olevia fossiilisia luonnonvaroja.
Ohessa on vielä kymmenen havaintoa tai nostoa tuoreesta raportista:
– Ilmasto on lämmennyt 0,85 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi koko mittaushistorian aikana (vuodesta 1850 lähtien).
– Viimeisin vuosikymmen on mittaushistorian lämpimin.
– Yli 90 prosenttia maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta on varastoitunut meriin.
– Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella.
– Jäätiköiden, erityisesti Grönlannin, sulaminen on kiihtynyt.
– Merenpinta on noussut 19 senttiä.
– Sään ääri-ilmiöt (helleaallot ja rankkasadeaallot) ovat lisääntyneet.
– Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on korkeimmillaan 800 000 vuoteen ja noussut 40 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Pahimmassa tapauksessa ilmakehä voi lämmetä jopa viisi astetta tällä vuosisadalla.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Suomessa vaikutukset ovat vielä dramaattisempia. Pohjoiset alueet kun lämpenevät enemmän. Mikäli maailmanlaajuinen lämpeneminen on esimerkiksi 3,7 astetta, tarkoittaa se Suomessa noin kuuden asteen lämpenemistä.
Jatkossa lämpeneminen, jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu kiihtyvät. Ohessa on raportista poimittu taulukko mahdollisista lämpötilan ja merenpinnan nousuista verrattuna nykytilaan.
Joku saattaa tietysti edelleen kysyä: Onko ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa? Nyt julkaistun raportin sanoma on selvä:
“Human influence on the climate system is clear. This is evident from the increasing greenhouse gas concentrations in the atmosphere, positive radiative forcing, observed warming, and understanding of the climate system. “ ja edelleen: “It is extremely likely that human influence has been the dominant cause of the observed warming since the mid-20th century.”
Kannattaa lukea myös nämä:
– Working Group I Contribution to the IPCC Fifth Assessment Report Climate Change 2013: The Physical Science Basis Summary for Policymakers
– Ilmatieteen laitos: IPCC:n uusi raportti: lämpötilan nousu pahimmillaan lähes viisi astetta
– Oras Tynkkynen: 12 tietämisen arvoista asiaa uudesta ilmastoraportista
– Greenpeace ja Maan ystävät: IPCCn arviointiraportista: Myös Suomen vähennettävä tosissaan päästöjä
– Luonto-Liitto: Presidentti Tarja Halonen antoi ilmastolupauksen
– Video Ilmastoherätyksestä 26.9.2013
– IPCC WGI AR5
Kannattaa lukea myös saman puljun SRREN-raportti.
Blogistin hyväksymille energiantuotantotekniikoille ennustetaan vuodelle 2050 vain noin 27% osuutta maailman energiankulutuksesta, perustuen 164 energiaskenaarion mediaaniarvioon. Arvio on mahdollisesti optimistinen, johtuen SRREN-raportin laveasta tavasta määritellä uusiutuvat.
Mikään hätätila ei kuitenkaan vaikuta olevan niin suuri tai kiire niin kova, että ydinvoimaa voisi edes harkita.
Ei, vaikka se on ainoa teknologia, jolla on todellisia näyttöjä – eikä vain teoreettisia laskelmia – päästöjen vähentämisessä.
Sen sijaan pidetään kiinni SRREN-raportin äärimmäisistä outlier-skenaarioista – eli kirsikanpoimitaan omaan ideologiaan sopivimmat tulokset.
Denialismia tämäkin.
Odotan seuraavaa postaustasi, jossa huomio kiinnitetään astelukujen sijaan globaaleihin vaikutuksiin ja niiden seurauksiin täälläkin. Kyse ei ole vähän lämpimimmistä talvista vaan jostain paljon, paljon dramaattisemmasta.
Lisäisin lukulistaasi Pasi Toiviaisen mediakriittisen blogin sekä James Hansenin tuoreimman tekstin:
http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/yle-hs-ja-ilmastojournalismin-kriisi
http://www.columbia.edu/~jeh1/mailings/2013/20130926_PTRSpaperDiscussion.pdf
Ilmastonmuutos pitäisi ottaa tosissaan niin paikallisen tason päätöksenteossa kuin kansainvälisestikin. Paikallisen tason asioista yhdeksi esimerkiksi käy kaavoitus. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia pitää jalkauttaa käytännön ratkaisuiksi.
Jos alamme olla tosissamme ympäristöhaasteisiin vastaamisessa, voimme pärjätä paremmin. Tässä kohtaa oppia voisi hakea vaikkapa urheilusta.
Facebook-keskusteluissa havaitsin, että edes Greenpeacen entinen energiavastaava ja nykyinen hiilivoimakampanjoitsija (?) Lauri Myllyvirta ei ole ehtinyt lukea asiaan liittyviä tutkimuksia lehdistötiedotteita pidemmälle. No, sitä varten meillä on apurahatutkijat, joten kokosin yllämainitusta IPCC:n SRREN-raportista avainkohdat ihan graafisesti tänne:
http://jmkorhonen.net/2013/10/03/graphic-of-the-week-the-great-80-of-worlds-energy-could-be-generated-from-renewables-fallacy/
Suosittelen katsomaan edes kuvan ja pohtimaan ankarasti, mitä implikaatioita voi olla sillä, että 98.8% tutkimuksista on uusiutuvien riittävyydestä ihan eri mieltä kuin esim. tämän blogin pitäjä.
Kysyn siellä, ja miksei täälläkin, mitä termiä pitäisi käyttää ihmisistä, jotka poimivat ilmastotieteestä vain ne tulokset, jotka sopivat yhteen ennaltapäätetyn ideologian kanssa. Ideoita?