Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Kyselyn mukaan 83 % vastanneista kuntapäättäjistä suhtautuu tuulivoiman käyttöön energianlähteenä hyvin positiivisesti ja vain 7 % kielteisesti. Tuulivoimaa halutaan myös rakennettavan Suomeen lisää. Jopa 54 % kuntapäättäjistä haluaisi lisätä tuulivoiman käyttöä merkittävästi ja 33 % jonkin verran nykyisestä.

Erityisen ilahduttavaa oli mielestäni se, että kuntapäättäjät myös toivottavat tuulivoiman tervetulleeksi omiin kuntiinsa. Päättäjistä, joiden kunnassa tuulivoimaa on jo rakennettu tai tuulivoimahanke on parhaillaan käynnissä, 89 % suhtautuu positiivisesti tuulivoiman rakentamiseen kunnassa. Kysely osoitti myös, että tuulivoiman vastustus kuntapäättäjien parissa on vähäistä, eikä suhtautumiseen vaikuta vastaajan puoluekanta tai sukupuoli.

Hyvä on. Päättäjät kannattavat tuulivoimaa, entä kuntalaiset?

Viime vuosina on syntynyt vahva kuva siitä, että tuulivoimaa vastustetaan erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joiden naapuriin on tullut tai tulossa tuulivoimaloita. Minulle toimitettu selvityksen tiivistelmä kertoo kuitenkin ihan toista:

”Kansalaisten parissa toteutettu kysely kuitenkin osoittaa, että asukkaista suurin osa suhtautuu myönteisesti kuntansa tuulivoimahankkeeseen. Vastaajat, joiden asuinkunnassa on tuulivoimahanke vaikuttavat tutkimuksen perusteella varsin tyytyväisiltä kuntansa hankkeeseen, sillä jopa 73 % kertoo olevansa hankkeeseen jokseenkin tai erittäin tyytyväinen. Niistä vastaajista, jotka lomailevat tuulivoimahankepaikkakunnalla, jopa 57 % kertoo olevansa tyytyväinen kesämökkikuntansa hankkeeseen tyytymättömien jäädessä 16 %:iin.”

Aika usein hankkeita arvioidaan niiden talous- ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kriteeri, kun pohditaan tuulivoimarakentamista. Selvityksen mukaan kuntapäättäjistä jopa 79 % pitää tuulivoiman uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä erittäin tärkeänä tekijänä, kun he arvioivat tuulivoiman rakentamista kunnassaan.

Eniten kuntapäättäjiä sekä asukkaita huolestuttavat tuulivoimassa niiden aiheuttamat maisema- ja meluhaitat.  Tämä on toki asia, joka pitää ottaa huomioon uusia hakkeita suunniteltaessa. Kiinnostava yksityiskohta kyselyssä on kuitenkin se, että tuulivoimahankkeiden lähellä asuvat vastaajat kokivat tuulivoimaloiden äänihaitat pienempinä kuin vastaajat keskimäärin.

Tiivistelmä selvityksestä löytyy täältä ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen tiedote täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?”

  1. Tässäkin pitäisi muistaa, että tuulenkin pitäisi korvata vanhaa, eikä vain tulla mukavaksi lisäksi, eli vain lisäämään ekologista rasitusta. Pitäisi siis ryhtyä kasvamisen sijasta elämään. Sama koskee myös esimerkiksi ydinvoimaa, vaikka kiihkeimmät vihertävät ydinvoimalobbarit eivät ole asiaa huomaavinaan. Joskus oli sellaistakin puhetta, että merituulivoiman kaapelit saattaisivat häiritä esimerkiksi kalojen kutualueita. Varmaan nykyään jo parempaa tietoa, kun taitaa tutkijat jo päästä tutkimaankin ihan kruunun luvalla. Tuuli olisi kyllä työllisyyden kannalta montaa muuta parempi, koska pienikin firma kykenee sellaisia pystyttämään, joten kotimaisuus olisi korkeampi. Ei varmasti haittaa sekään, että sellainen tahkoaisi mahdollisesti rahaa paikallisesti, eikä pörssifirmalle.
    Vesivoimaan verrattuna tuulivoima ei ainakaan tuhoa ja estä sitä ympäröivän luonnon toimintaa. Jättää lintujen muuttoreitit rakentamatta, ja muistuttaa esimerkiksi autoilun tappavan jo pelkästään lintuja miljoonia, jolloin muutaman onnettoman tuulivoiman uhrin kohtalo asettuu oikeaan suhteeseen.

    Eduskunnassa näköjään ainakin Pekkarinen lobbaa puuta päästöttömänä ja ekologisena energiana. Itse en ole vieläkään ymmärtänyt miten puun palamisreaktio olisi päästötön tai metsään jäävä jälki ekologinen. McKibbenin vuosiakin jäljellä ne 15, joten minusta nämä hiilineutraalipuheet on aika lailla fuulaa.

    Hirmuinen hoppu olisi, mutta silti Suomessakin pistetään taas miljardi lentoliikenteen kasvattamiseen, joka syö lentokoneiden kehittymisen tuomat päästövähennykset. Ei puhettakaan edes mistään rautatietunneleista Eurooppaan. Lähinnä jakomielitautista puhetta ihan ylimmältä huipulta alkaen, jossa ensin ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitten seuraavaksi juhlitaan investointeja jotka aiheuttavat sen. Arktis, täältä tullaan! Pitäisi irroittaa yhteiskuntaa ja sen rahoitusta näistä riippuvuuksista, mutta kahlitaan vain enemmän. Missä kritiikki, että ihmiset edes huomaisivat asiaan liittyvän ongelmia? Energiamuodoistakin kaikki lyövät jotain kautta käsille, joten vakavamielinen ihminen odottaa, että myös negativiset puolet muistetaan kertoa kaikista. Lähes jokainen työkin on nyt riippuvainen jossain vaiheessa kestämättömästi toteutetusta liikenteestä vaikka jollain portaalla työ olisikin aineetonta, joten näitä riippuvuuksia ei saisi enää syventää.

    Kun vihreissäkin on johtohenkilöillä varaa sanoa tarkoituksena olevan maailman pelastaminen, niin kumman hiljaista on, kun mahdollisuuksia sen pelastamiseen tuhotaan. Luulenpa, että vihreitä uhkaa uskottavuuskriisi, jos tappioita ei rehellisesti myönnä. Tai alkajaisiksi voisi edes myöntää Finskin olevan muutakin kuin vain kansallinen ylpeys. Mistä kukaan enää tietää mikä on se pitkän aikavälin konkreettinen tavoite, johon parlamentissa kuljetaan toki kompromissein, kun ulospäin tulee naminamia tai ollaan hiljaa ja toivotaan ettei kukaan huomaa, kun mennään vain syvemmälle kuoppaan, josta pitäisi päästä ylös? Kompromissit alkavat näyttämään välinpitämättömyydeltä, eikä parlamenttiin kuuluvilta välttämättömyyksiltä. Parlamentti, ei sen portaat, on kuitenkin paikka, jossa sitä kuoppaa kaivetaan tai täytetään. Itse en jaksaisi olla huolissani, jos kielekkeen reunalta olisi mahdollisuus peruuttaa helposti pois vain vaihtamalla vaihde pakille, mutta kun ei ole, niin olisi vallan toivottavaa, että poliittisen eliitin jakomielitautisuus vaihtuisi vakavaan asenteeseen. Myönnettäisiin edes, että mennään väärään suuntaan, eikä lentoliikenteen kasvu tai vaikka loistoristeilijät ole ihan sitä mitä nyt pitäisi tehdä. Nyt vain uskotellaan, että kun tarpeeksi ensin luterilaisella työmoraalilla talvisodan hengessä tuhotaan, niin sitten joskus on varaa myös huolehtia ympäristöstä ja ilmestyy päästöttömät lentokoneet sun muut vempeleet. Tätä viestiä lienee tarjotun kansalle jo vuosikymmeniä, kun samalla metsää kaatuu asfaltin tieltä, jäät sulaa ja ppämmät nousee. Minusta Suomea uhkaa liiallinen positiivisuus ja katteeton uskottelu, eikä kyynisyys. Tuulta siis vain tarpeeksi elämistä varten, ei enempää.

  2. Asun Skånessa, Etelä-Ruotsissa, ja täällä on paljon tuulivoimaa. Minua on toistuvasti ihmetyttänyt puhe tuulivoiman meluhaitoista, koska en ole juurikaan huomannut voimaloiden pitävän ääntä. Kyllä tuulivoimalan pyörivistä lavoista sen verran ääntä lähtee, että se varmasti häiritsisi tyynessä kesäillassa mökkijärvellä. Tuppaa vain olemaan niin, että tyynessä kesäillassa tuulivoimalan lavat eivät pyöri, koska siihen tarvitaan tuulta. Tuuli taas pitää itse (useimmissa maastotyypeissä) sen verran ääntä, että se peittää tuulivoimalan äänen kohtuullisen hyvin.

    Jos jollakulla on tarjota tilastoja tuulivoimalan melusta eri tuulennopeuksilla, sekä sen suhteesta vastaavan tuulen aiheuttamaan meluun eri etäisyyksillä, olisin erittän kiinnostunut näkemään niitä.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.