Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Kyselyn mukaan 83 % vastanneista kuntapäättäjistä suhtautuu tuulivoiman käyttöön energianlähteenä hyvin positiivisesti ja vain 7 % kielteisesti. Tuulivoimaa halutaan myös rakennettavan Suomeen lisää. Jopa 54 % kuntapäättäjistä haluaisi lisätä tuulivoiman käyttöä merkittävästi ja 33 % jonkin verran nykyisestä.

Erityisen ilahduttavaa oli mielestäni se, että kuntapäättäjät myös toivottavat tuulivoiman tervetulleeksi omiin kuntiinsa. Päättäjistä, joiden kunnassa tuulivoimaa on jo rakennettu tai tuulivoimahanke on parhaillaan käynnissä, 89 % suhtautuu positiivisesti tuulivoiman rakentamiseen kunnassa. Kysely osoitti myös, että tuulivoiman vastustus kuntapäättäjien parissa on vähäistä, eikä suhtautumiseen vaikuta vastaajan puoluekanta tai sukupuoli.

Hyvä on. Päättäjät kannattavat tuulivoimaa, entä kuntalaiset?

Viime vuosina on syntynyt vahva kuva siitä, että tuulivoimaa vastustetaan erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joiden naapuriin on tullut tai tulossa tuulivoimaloita. Minulle toimitettu selvityksen tiivistelmä kertoo kuitenkin ihan toista:

”Kansalaisten parissa toteutettu kysely kuitenkin osoittaa, että asukkaista suurin osa suhtautuu myönteisesti kuntansa tuulivoimahankkeeseen. Vastaajat, joiden asuinkunnassa on tuulivoimahanke vaikuttavat tutkimuksen perusteella varsin tyytyväisiltä kuntansa hankkeeseen, sillä jopa 73 % kertoo olevansa hankkeeseen jokseenkin tai erittäin tyytyväinen. Niistä vastaajista, jotka lomailevat tuulivoimahankepaikkakunnalla, jopa 57 % kertoo olevansa tyytyväinen kesämökkikuntansa hankkeeseen tyytymättömien jäädessä 16 %:iin.”

Aika usein hankkeita arvioidaan niiden talous- ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kriteeri, kun pohditaan tuulivoimarakentamista. Selvityksen mukaan kuntapäättäjistä jopa 79 % pitää tuulivoiman uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä erittäin tärkeänä tekijänä, kun he arvioivat tuulivoiman rakentamista kunnassaan.

Eniten kuntapäättäjiä sekä asukkaita huolestuttavat tuulivoimassa niiden aiheuttamat maisema- ja meluhaitat.  Tämä on toki asia, joka pitää ottaa huomioon uusia hakkeita suunniteltaessa. Kiinnostava yksityiskohta kyselyssä on kuitenkin se, että tuulivoimahankkeiden lähellä asuvat vastaajat kokivat tuulivoimaloiden äänihaitat pienempinä kuin vastaajat keskimäärin.

Tiivistelmä selvityksestä löytyy täältä ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen tiedote täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?”

  1. Tässäkin pitäisi muistaa, että tuulenkin pitäisi korvata vanhaa, eikä vain tulla mukavaksi lisäksi, eli vain lisäämään ekologista rasitusta. Pitäisi siis ryhtyä kasvamisen sijasta elämään. Sama koskee myös esimerkiksi ydinvoimaa, vaikka kiihkeimmät vihertävät ydinvoimalobbarit eivät ole asiaa huomaavinaan. Joskus oli sellaistakin puhetta, että merituulivoiman kaapelit saattaisivat häiritä esimerkiksi kalojen kutualueita. Varmaan nykyään jo parempaa tietoa, kun taitaa tutkijat jo päästä tutkimaankin ihan kruunun luvalla. Tuuli olisi kyllä työllisyyden kannalta montaa muuta parempi, koska pienikin firma kykenee sellaisia pystyttämään, joten kotimaisuus olisi korkeampi. Ei varmasti haittaa sekään, että sellainen tahkoaisi mahdollisesti rahaa paikallisesti, eikä pörssifirmalle.
    Vesivoimaan verrattuna tuulivoima ei ainakaan tuhoa ja estä sitä ympäröivän luonnon toimintaa. Jättää lintujen muuttoreitit rakentamatta, ja muistuttaa esimerkiksi autoilun tappavan jo pelkästään lintuja miljoonia, jolloin muutaman onnettoman tuulivoiman uhrin kohtalo asettuu oikeaan suhteeseen.

    Eduskunnassa näköjään ainakin Pekkarinen lobbaa puuta päästöttömänä ja ekologisena energiana. Itse en ole vieläkään ymmärtänyt miten puun palamisreaktio olisi päästötön tai metsään jäävä jälki ekologinen. McKibbenin vuosiakin jäljellä ne 15, joten minusta nämä hiilineutraalipuheet on aika lailla fuulaa.

    Hirmuinen hoppu olisi, mutta silti Suomessakin pistetään taas miljardi lentoliikenteen kasvattamiseen, joka syö lentokoneiden kehittymisen tuomat päästövähennykset. Ei puhettakaan edes mistään rautatietunneleista Eurooppaan. Lähinnä jakomielitautista puhetta ihan ylimmältä huipulta alkaen, jossa ensin ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitten seuraavaksi juhlitaan investointeja jotka aiheuttavat sen. Arktis, täältä tullaan! Pitäisi irroittaa yhteiskuntaa ja sen rahoitusta näistä riippuvuuksista, mutta kahlitaan vain enemmän. Missä kritiikki, että ihmiset edes huomaisivat asiaan liittyvän ongelmia? Energiamuodoistakin kaikki lyövät jotain kautta käsille, joten vakavamielinen ihminen odottaa, että myös negativiset puolet muistetaan kertoa kaikista. Lähes jokainen työkin on nyt riippuvainen jossain vaiheessa kestämättömästi toteutetusta liikenteestä vaikka jollain portaalla työ olisikin aineetonta, joten näitä riippuvuuksia ei saisi enää syventää.

    Kun vihreissäkin on johtohenkilöillä varaa sanoa tarkoituksena olevan maailman pelastaminen, niin kumman hiljaista on, kun mahdollisuuksia sen pelastamiseen tuhotaan. Luulenpa, että vihreitä uhkaa uskottavuuskriisi, jos tappioita ei rehellisesti myönnä. Tai alkajaisiksi voisi edes myöntää Finskin olevan muutakin kuin vain kansallinen ylpeys. Mistä kukaan enää tietää mikä on se pitkän aikavälin konkreettinen tavoite, johon parlamentissa kuljetaan toki kompromissein, kun ulospäin tulee naminamia tai ollaan hiljaa ja toivotaan ettei kukaan huomaa, kun mennään vain syvemmälle kuoppaan, josta pitäisi päästä ylös? Kompromissit alkavat näyttämään välinpitämättömyydeltä, eikä parlamenttiin kuuluvilta välttämättömyyksiltä. Parlamentti, ei sen portaat, on kuitenkin paikka, jossa sitä kuoppaa kaivetaan tai täytetään. Itse en jaksaisi olla huolissani, jos kielekkeen reunalta olisi mahdollisuus peruuttaa helposti pois vain vaihtamalla vaihde pakille, mutta kun ei ole, niin olisi vallan toivottavaa, että poliittisen eliitin jakomielitautisuus vaihtuisi vakavaan asenteeseen. Myönnettäisiin edes, että mennään väärään suuntaan, eikä lentoliikenteen kasvu tai vaikka loistoristeilijät ole ihan sitä mitä nyt pitäisi tehdä. Nyt vain uskotellaan, että kun tarpeeksi ensin luterilaisella työmoraalilla talvisodan hengessä tuhotaan, niin sitten joskus on varaa myös huolehtia ympäristöstä ja ilmestyy päästöttömät lentokoneet sun muut vempeleet. Tätä viestiä lienee tarjotun kansalle jo vuosikymmeniä, kun samalla metsää kaatuu asfaltin tieltä, jäät sulaa ja ppämmät nousee. Minusta Suomea uhkaa liiallinen positiivisuus ja katteeton uskottelu, eikä kyynisyys. Tuulta siis vain tarpeeksi elämistä varten, ei enempää.

  2. Asun Skånessa, Etelä-Ruotsissa, ja täällä on paljon tuulivoimaa. Minua on toistuvasti ihmetyttänyt puhe tuulivoiman meluhaitoista, koska en ole juurikaan huomannut voimaloiden pitävän ääntä. Kyllä tuulivoimalan pyörivistä lavoista sen verran ääntä lähtee, että se varmasti häiritsisi tyynessä kesäillassa mökkijärvellä. Tuppaa vain olemaan niin, että tyynessä kesäillassa tuulivoimalan lavat eivät pyöri, koska siihen tarvitaan tuulta. Tuuli taas pitää itse (useimmissa maastotyypeissä) sen verran ääntä, että se peittää tuulivoimalan äänen kohtuullisen hyvin.

    Jos jollakulla on tarjota tilastoja tuulivoimalan melusta eri tuulennopeuksilla, sekä sen suhteesta vastaavan tuulen aiheuttamaan meluun eri etäisyyksillä, olisin erittän kiinnostunut näkemään niitä.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa