Kokemuksia kadulta: Miten Sinun kaupunginosaasi tulisi kehittää?

Leo Stranius ja Hanna Kemppainen Malminkartano-päiväSyksyllä Helsinki on täynnä hienoja kaupunginosatapahtumia.

Esimerkiksi itse vierailin viime viikonloppuna Meilahti-päivässä ja Malminkartano-päivässä. Edellisenä viikonloppuna piipahdin Kontulassa Kontufestissä ja tulevana viikonloppuna ovat vuorossa ainakin Lauttasaari-päivä ja Pitäjänmäki-päivä.

Tapahtumissa on mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa.

Tämä taas antaa eväitä siihen, mitä asioita on syytä viedä eteenpäin poliittisessa päätöksenteossa. Varsinkin jos haluaa toimia proaktiivisesti eikä vain reagoida siihen, mitä virkakoneisto tuottaa.

Ohessa on kolme pientä asiaa, jotka itselle tarttuivat tapahtumista matkaan.

1. Meilahti-päivän yhteydessä nousi esille ajatus Tukholmankadun pyöräkaistasta. Tukholmankatu on ruuhkainen, alueella liikkuu paljon pyöräilijöitä ja he ajavat usein jalkakäytävillä. Parempi olisi jos kadulle rakennettaisiin pyöräkaistat.

2. Malminkartano-päivän yhteydessä taas nousi esille Malminkartanonhuipun kehittäminen. Helsingin korkeimman kohdan ulkoiluväylät ovat puutteellisia. Aluetta voisi kehittää moneen suuntaan. Olen itsekin käynyt alueella harrastamassa ylämäkipyöräilyä.

3. Kontulassa Kontufestin yhteydessä sain tietää leikkipuisto Lammen surkeasta tilanteesta. Puisto on ollut suljettuna joulukuusta 2011 puistorakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Vaikka puistorakennus onkin remontissa, ehkä itse puiston voisi pitää auki.

Näitä kolmea asiaa pyrin nyt selvittämään ja viemään eteenpäin kaupunginvaltuutettuna. Tavoitteena on ottaa jokaisesta käymästäni tapahtumasta ainakin yksi asia eteenpäin vietäväksi.

Kannattaa siis tulla juttelemaan ja antaa palautetta! Kiitos jo nyt kaikille, jotka olette tulleet juttelemaan näistä ja muista kysymyksistä kanssani!

Poliitikot tapaavat jalkautua kadulle yleensä vaalien alla. Parasta on ihmisten kohtaaminen kuitenkin vaalien välillä. Silloin saattaa syntyä parhaimmat ideat.

2 kommenttia artikkeliin ”Kokemuksia kadulta: Miten Sinun kaupunginosaasi tulisi kehittää?”

  1. Lampipuistosta muuten oli hyvä juttu Hesarissa taannoin:

    http://www.hs.fi/mesta/Suljettu+puisto+kuplii+iloa/a1370319395007

    Meillä Roihuvuoressahan on vähän sama tilanne, eli Tuhkimonpuisto suljettiin ja sitten purettiin sisäilmaongelmien vuoksi, eikä uutta rakennusta saatu tilalle. Nyt siellä on väliaikainen kylätalo (= kaksi parakkia), joissa pyörii jos jonkinlaista asukastoimintaa (soppakuppila lapsiperheille, käsityökerho, ilmainen meditaatioryhmä, tavaranvaihtopäiviä…) Etenkin soppakuppilan kanssa meinaavat tilat välillä loppua kesken, koska alueella on niin paljon lapsiperheitä, eivätkä kaikki ole kotiutuneet kaupungin ”viralliseen” leikkipuistoon nuokkarilla. Olisi mahtavaa, jos nimenomaan tuollaisten paikkojen pyörittämistä tuettaisiin, joissa ihmiset itse haluavat oleilla ja joiden ylläpitoon he itse haluavat aktiivisina kansalaisina osallistua.

  2. Asukkailla on paljon käytännön näppituntumaa kaupungin kehittämisen avuksi. On hyvä, jos kehittämisen isot suuntaviivat ja asukkaiden osaaminen kotiseudulle merkittävistä asioista kohtaavat paremmin.

    Itä-Helsingin osalta yksi merkittävä asia on turvata itäisen Helsingin viherverkosto. Se tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Samalla toteutettaisiin myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa. Tämä olisi yksi esimerkki tilanteesta, jossa isot suuntaviivat ja asukkaiden tieto kotialueistaan voitaisiin yhdistää. Tavoitteenahan on kaupunki, jossa voidaan tulevaisuudessakin hyvin.

    Itäinen viherverkosto on merkittävä monen kaupunginosan asukkaiden hyvinvoinnille.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.