Keinoja melun vähentämiseen Helsingissä

Leo-StraniusYmpäristölautakunta päätti tänään (17.9.2013) osaltaan hyväksyä Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuosille 2013-2017.

Tie- ja katuliikenteen melualueella asuu Helsingissä 282 060 asukasta. Käytännössä siis lähes puolet kaupunkilaisista.

Ympäristömelun keskeisimmät terveysvaikutukset ovat häiritsevyyden ohella unihäiriöt, vaikutukset kielelliseen viestintään, kognitiiviset häiriöt sekä sydän- ja verisuonitautien riski.

Parhaiten melun aiheuttamia ongelmia vältetään ennaltaehkäisemällä melua esimerkiksi maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Maankäytön pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, virkistysalueiden säästämiseen ja asuinalueiden kaavoittamiseen hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle on meluntorjunnan kannalta tietysti haastavaa.

Ohessa viisi keinoa meluhaittojen vähentämiseen:

1. Yksityisautoilun vähentäminen
2. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiminen
3. Melua vaimentavat päällysteet
4. Nopeusrajoitusten alentaminen
5. Nastarenkaiden käytön vähentäminen

Melunvähentämisellä on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyden lisäksi myös ilman laatuun, ilmastoon ja liikenneturvallisuuteen.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tärkeimmät toimenpiteet Helsingin melutilanteen parantamiseksi ovat seuraavat:

Melu huomioidaan hankinnoissa ja suunnittelussa:
– Kaupunki toimii esimerkkinä mm. huomioimalla melun ajoneuvojen hankintakriteereissä
– Melu otetaan huomioon maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa
– Liikennesuunnittelussa arvioidaan meluvaikutukset
– Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta
– Edistetään kävelyä ja pyöräilyä

Melupäästöä ja -altistusta vähennetään
– Otetaan hiljaiset päällysteet käyttöön tavoiteverkolla
– Rakennetaan meluesteitä kaduille ja herkkien kohteiden läheisyyteen
– Tehostetaan nopeusvalvontaa
– Edistetään hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa
– Parannetaan raideliikenteen ratoja teknisesti

Tiedotetaan kiinteistökohtaisista meluntorjuntamahdollisuuksista
– Lisätään tietoa ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiskeinoista
– Lisätään tietoa tonttimeluaidoista

Koulutetaan hiljaisempaan ajotapaan
– Lisätään sekä melua että pakokaasupäästöjä pienentävää taloudellisen ajon koulutusta

Tutkitaan melun vaikutuksia
– Selvitetään melun häiritsevyyttä

Hiljaisia alueita säilytetään ja kehitetään
– Selvitetään mahdollisuudet hiljaisten alueiden huomioon ottamiseen uudessa yleiskaavassa
– Kehitetään uusia ns. kaupunkimaisia hiljaisia alueita

Ovatko toimenpiteet tarpeeksi kattavia? Miten sinun mielestäsi Helsingissä tai muissa kaupungeissa tulisi vähentää meluhaittoja?

5 kommenttia artikkeliin ”Keinoja melun vähentämiseen Helsingissä”

  1. Onko ajoneuvotyypillä tai mottorityypillä väliä?

    Tuleeko enemmän melua henkilö-, paketti-, linja- tai rekka-autosta? Entä raitiovaunu?

    Jos ajelee sähköautolla, muriseeko se vähemmän kuin polttomoottori? Vai onko suurin ongelma rengasmelu?

    Voittajia meluamisessa ovat kuitenkin moottoripyörät ja mopot, joissa on äänekäs pakoputki.

    • Hyviä kysymyksiä Joni!
      – Ajoneuvotyypillä ja moottorilla on varmasti vaikutusta meluun ja sen häiritsevyyteen
      – Mitä suurempi auto (esim. rekka-auto), sen enemmän todennäköisesti myös melua
      – Sähköauto on merkittävästi hiljaisempi kuin polttomoottori. Toki renkaista ja ilmanvastuksesta tuleva melu on niissäkin ongelma.

  2. Jonia komppaan: yksi tehokas, mainitsematta jäänyt meluntorjuntakeino olisi saada äänenvaimentimettomat moottoripyörät pois liikenteestä, auttaisiko tähän sitten katsastuspakko vai joku kampanjaluontoinen melupoliisi? Jos sellainen osuu kohdalle ulkona, niin korviin sattuu ja asuntoihinkin kuuluu todella häiritsevästi sisälle. Nykyinen koti on Munkkivuoressa aika lähellä Turunväylää, mutta sen verran on etäisyyttä, ettei liikenne yleisemmin juurikaan häiritse, ainoita on juurikin moottoripyörät. Saman ongelman muistan vaivanneen myös Punavuoressa asuessani, kesäisin ikkunoiden ollessa auki öisin heräsin useamman kerran siihen, kun joku kaasutteli hiljaisilla pikkukaduilla.

  3. En pidä noita toimenpiteitä riittävinä eivätkä ne käytännössä sitä ole. Varsinkin esikaupunkialueilla kaupunkimotarit muodostavat sellaisen 24/7 meluhaitan, että pinta-alaltaan varsin huomattavat alueet ovat jatkuvassa rasituksessa. Kehyskuntien henkilöautoilijoiden edut on priorisoitu helsinkiläisten veronmaksajien edelle. Moottoriteiden rakentaminen asutuksen keskelle on ollut todella huono idea.

  4. Taas sivuutettiin pirullisin melusyöpä; julkisissa tiloissa syötettävä pakkomusiikki. Pakkomusiikki kuuluu modernin ajan suurimpiin stressin aiheuttajiin. On rasittavaa asioida kaupoissa tai olla asiakkaana ravitsemusliikkeissä pakkomusiikin sotkiessa ajattelua, keskittymiskykyä ja ihmisten välistä kommunikaatiota.

    Keitä varten pakkomusiikki edes on? Ne, jotka eivät kyseisestä roskamusiikista (roskamusiikki nyt samassa merkityksessä kuin internet-maailmassa roskaposti) välitä, eivät usein edes huomaa minkään musiikin soivan eetterissä, ja ne jotka asiasta kärsivät, kärsivät sitten muidenkin puolesta.

    On myös sietämätöntä auditiivista häirintää alistua erilaisten palvelunumeroiden jonotusmusiikkiterrorille. Julkisissa tiloissa pakkosyötettävän roskamusiikin Teosto- ja muut Gramex-maksut tulisikin asettaa niin järkyttävän korkealle tasolle, että millään instanssilla ei olisi enää varaa kiduttaa asiakkaita ja muita kaupungilla liikkuvia ihmisiä meluterrorilla.

    Normaali liikennemelu on luonnollista kaupunkimelua, eikä se minua häiritse. Suurempi riski on nykyautojen vähämeluisuus; auton läheisyyttä ei pyöräilijä tai jalankulkija enää välttämättä kuule.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!