Auta ekoisiä: Miten valita polkupyörän peräkärry?

Leo Stranius tavarafillari - kuva Teppo MoisioOheinen kirjoitukseni julkaistiin 6.8.2013 www.tavarafillari.fi -sivuilla.

Auta ekoisiä: Miten valita polkupyörän peräkärry?

Ekoisi-kolumneista tuttu Leo Stranius on tähän asti pärjännyt lapsen kanssa lastenistuimella, mutta nyt harkinnassa on peräkärry. Mitä sellaisen hankkimisessa pitäisi osata ottaa huomioon?

Lapsen syntyessä minulle oli selvää, että emme hanki autoa. Joukkoliikenne toimii ja pyörällä pääsee. Enkä todellakaan halua opettaa lapselleni, että auto on ensisijainen tapa liikkua paikasta toiseen.

Ensimmäisen kevään koittaessa ja lapsen ollessa 7,5 kuukauden ikäinen hankimme ensimmäisen lastenistuimen ja kypärän. Kokemuksista kirjoitin heti Ekoisi-blogiin.

Pyöränistuin on mallia Hamax Sleepy ja kypärä on liskokuviolla varustettu ja lapsille säädettävä Met. Kypärä ja istuin maksoivat Velosportissa Helsingin Polkupyöräilijöiden (Hepo) jäsenkortilla saadun alennuksen jälkeen yhteensä 103 euroa.

Hamax Sleepy oli helppo ja nopea asentaa, ja se sopii hyvin melkein pyörään kuin pyörään. Tarakkaa ei tarvita. Hyvänä ominaisuutena on se, että istuimen saa irti pidikkeestä ja vaihdettua toiseen pyörään. Eli toisella pidikkeellä, jonka myös hankimme, istuinta voi käyttää sekä omassa että puolison pyörässä.
Tällä mentiin ensimmäinen kevät ja kesä. Istuin on toiminut hyvin ja lapsi tykkää pyöräilystä. Toisaalta pakkohan lapsen on tykätä, koska hänet on siihen totutettu eikä muita vaihtoehtoja ole tarjottu.

Kaksi ongelmaa on kuitenkin tullut vastaan.

Ensinnäkään lastenistuimen kanssa ei voi juurikaan kuljettaa tavaraa. Esimerkiksi selkäreppu on inhottavasti lapsen naaman edessä.

Toisekseen lapsi nauttii pyöräilystä niin paljon, että hän nukahtaa istuimeen usein viimeistään puolen tunnin pyöräilyn jälkeen. Hamax Sleepyn saa nimensä mukaisesti säädettyä hiukan takakenoon, mutta käytännössä lapsen pää alkaa retkottaa sinne tänne aika hurjan näköisesti. Tiedätte kyllä.

Ystävieni suositus pyöräperäkärryn hankkimisesta on alkanut kuulostaa houkuttelevalta. Laatikkopyörä sen sijaan tuntuisi edelleen vähän turhalta, koska sen lisäksi pitäisi kuitenkin olla perinteiset pyörät omia matkoja varten. Naapureiden peräkärryä olemme muutaman kerran kokeilleetkin. Sillä vauva pääsi aikanaan myös elämänsä ensimmäiselle pyöräretkelle.

Aika nopeasti olen eksynyt eri pyöräperäkärryjen ihmeelliseen maailmaan. Malleja ja ominaisuuksia riittää. Ja mikä harmillista, käytettyjen peräkärryjen markkinat näyttävät olevan hyvin lähellä nollaa. Mikäli peräkärryn ostaa uutena, tulee hankintaa pohtia erityisen tarkoin. Millainen olisi sopiva juuri meidän tarpeisiin?

Tässä joitakin asioita, joita kannattaa miettiä kun on hankkimassa peräkärryä:

– Hinta. Pyöräperäkärrystä kannattaa maksaa suunnilleen saman verran kuin uudesta pyörästä miinus 200 euroa. Lisäksi kannattaa olla tarkkana, mitä kaikkea hintaan sisältyy. Täytyykö esimerkiksi osia tai kiinnityspaloja ostaa erikseen?

– Käytettävyys. Joitakin peräkärryjä voi käyttää myös vaunuina ja juoksurattaina, mutta ei kaikkia. Saako peräkärryn kätevästi kasaan vaikka juna- tai bussikuljetusta varten? Onnistuuko peräkärryn kiinnitys pyörään pikalukituksella vai tarvitaanko erillisiä työkaluja? Kestääkö peräkärry sateen ja ulkona säilyttämisen ja onko siinä sadesuoja tai kuumalla ilmalla tuuletusaukot?

– Paino: Mitä painavampi kulkupeli, sen raskaampaa ja kankeampaa on kulkeminen. Jousitus lisää ajomukavuutta, mutta tekee polkemisesta myös todennäköisesti aavistuksen verran raskaampaa.

– Tilavuus. Joihinkin peräkärryihin mahtuu yksi tai kaksi lasta ja toisiin lasten lisäksi myös tavaraa. Peräkärryä valittaessa pitää siis samalla miettiä, kuljettaako sillä tavaraa tai onko hankkimassa lisää lapsia.

– Jälleenkäyttöarvo. Materiaalien kestävyys ja huollettavuus kannattaa tarkastaa. Kun lapsi alkaa muutaman vuoden sisällä kuitenkin itse pyöräillä, ei peräkärrylle jää kovin montaa vuotta käyttöikää. Tällöin myös jälleenmyyntiarvoa kannattaa miettiä.

Tässä vaiheessa kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Mitä muuta kannattaisi ottaa huomioon pyöräperäkärryä hankkiessa?

Leo Stranius on hoitovapaalla oleva Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, joka tykkää pyöräilystä kesällä ja talvella.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Auta ekoisiä: Miten valita polkupyörän peräkärry?”

  1. Minulla on eskarilainen, 4 ja 3 vuotiaat kerhoikäiset ja 1,5v päiväunia nukkuva. Auto on käytössä kun haluan. Mutta ei ole miehen työpäivän jälkeen aikaa harrastaa liikuntaa. Pitäisi sisällyttää se varmaankin eskari ja kerhomatkoihin. Toimisiko tämmöinen hyvin: minulle pyörä, kaks peräkärryyn ja yks joko istuimeen tai ite pyöräilis ja eskarilainen ehdottomasti ite pyöräilis. Miten talvella kun eskarilainen liukastuu polkiessa kuitenkin.. Miten kulkisit tällasen väen kans talvella?

    • Kiitos kommentista Sara! Aika haastava setti. Peräkärryyn mahtuu tosiaan parhaimmillaan pari ja istuimeen yksi. Toinen vaihtoehto on tietysti laatikkopyörä, johon mahtuu ehkä kolme lasta. Ihailen, jos onnistut kulkemaan kaikkien kanssa pyörällä – ja vielä talvellakin.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa