Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuutetun työ on luottamustehtävä. Siitä ei siis makseta palkkaa. Työtä on tarkoitus tehdä oman toimen ohella.

Näin siis periaatteessa. Käytäntö on kuitenkin toinen.

Käytännössä kaupunginvaltuutetuille maksetaan Helsingissä kokous- ja muita palkkioita sekä korvaukset ansiomenetyksistä ja lastenhoidosta. Lisäksi tulevat muut edut, kuten esimerkiksi HSL:n maksuton matkakortti ja liikuntaviraston vapaakortti.

Esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta minulle maksettiin kokouksista yhteensä 4295 euron korvaus. Tämä kertyi kaupunginvaltuuston, ympäristölautakunnan ja Helsingin Energian johtokunnan kokouksista sekä varapuheenjohtajan palkkioista. Verojen ja puoluemaksun jälkeen tuosta summasta käteen jäi 2419,19 euroa.

Palkkio piti sisällään seuraavaa korvaukset:
– 6 x Kaupunginvaltuuston kokous (joista yksi yli 3 tuntia): 2307,50 euroa
– 4 x Ympäristölautakunnan kokous (joista yksi puheenjohtajana): 520 euroa
– 3 x Helsingin Energian johtokunnan kokous: 375 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Helsingin Energian johtokunta): 546,25 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Ympäristölautakunta): 546,25 euroa

Samaan aikaan (ensimmäisen kolmen kuukauden aikana) käytin yllä oleviin kokouksiin ja niiden valmisteluun yhteensä 139 tuntia. Tuntipalkaksi muodostui näin 30,90 euroa, joka kuukausipalkkana tarkoittaisi yli 5000 euron korvausta.

Ei tätä hommaa siis ihan maksutta tarvitse tehdä.  Vuositasolla omalla kohdallani puhutaan kokousten määrästä riippuen noin 15 000 – 18 000 euron palkkioista. Paljonkos toimeentulotuki tai opintotuki olivatkaan?

Ovatko palkkiot mielestäsi kohtuullisella tasolla?

10 kommenttia artikkeliin ”Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?”

  1. Haluaisin tarkennuksen seuraavaan kohtaan:

    Olettaisin varapuheenjohtajan vuosipalkkioiden olevan vuosittaisia. Mikäli ne maksetaan kertasummana, ja muita vuosipalkkioita ei ole tulossa, on niistä laskettava kolmen kuukauden kokousansioihin vain neljäsosa. Tälläkin tavalla tuntipalkaksi tulee kuitenkin noin 25 euroa, ja kokoaikaiseksi lasketuksi kuukausipalkaksi yli 4000 euroa.

  2. Hyvä kysymys. Minusta vastaus on, että suhteessa työmäärään kokouspalkkiot ovat kohtuullisia.

    Ainakin ne ovat todella paljon kohtuullisempia, kuin Vihreiden aiemmin esittämä malli, jossa kaupunginhallituksen jäsenille (tai ainakin osalle keskeisistä luottamushenkilöistä) maksettaisiin täysi palkka luottamustoimen hoitamisesta.. Jos siis Leo päädyt siihen, etteivät ole, niin vaikuttaminen kannattaa aloittaa oman puolueen sisältä.

  3. En ole omalta osaltani jaksanut laskea vastaavia lukuja, eikä minulla olekaan tarkkaa kirjanpitoa käytetyistä tunneista. Näppituntumalla sanoisin kuitenkin, että tuntipalkkani jää selvästi pienemmäksi.

    Laajemmin kyse on myös siitä, mikä kaikki toiminta lasketaan mukaan. Luottamushenkilöiden ainoa tehtävä ei suinkaan ole istua kokouksissa tekemässä päätöksiä. Demokratian ydin on kansalaiskeskustelussa. Luottamushenkilöiden kuuluu seurata sitä ja osallistua siihen aktiivisesti eri tavoin. Epäilen, että sinunkin osaltasi tuntipalkka jäisi selvästi pienemmäksi, jos kaikki polittinen toiminta laskettaisiin.

    Ja viime kädessä kyse ei ole tuntipalkasta. Kyse on siitä, paljonko aikaa voi poliittiseen toimintaan (kansalaiskeskusteluun jne) käyttää. Palkkioon voi suhtautua, kuten vanhassa virkamiessäännössä: sen tehtävä on turvata elanto, jotta voi keskittyä yhteisiin asioihin. Aivan kuten eduskunnassakin (jossa sielläkään ei pelkkiin kokouksiin mene kauhean paljon aikaa)

    Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.

  4. Jos tekee työnsä itse ja tutustuu jokaiseen asiaan mihin laittaa nimensä alle, eikä vain äänestele muiden mukana, ansaitsee palkkansa. Mieluummin katselen demokratiaa, jossa edustajat ovat väärässä, mutta sentään tutustuneet asioihin. Kuten Männistön puheenvuorosta huomaa, kokoomus on vain tyytyväinen, jos valtuusto ja kaupunginhallitus koostuu vain oto-lampaista, jotka äänestelevät konsulttien ja virkamiesten tekemän työn puolesta ilman tutustumista itse asioihin, kuten vaikkapa Guggenheimissa, terveys-ja sosiaalipuolella tai vaikka tiehankkeissa. Tällainen se vasta tulee kaupungille kalliiksi, kun päättäjät ulkoistavat vastuunsa ja kaupunki käy yhä vieraammaksi itse kaupunkilaisille. On surullista katseltavaa valtuuston istunnot, joissa valtuutetut toistelevat joltain eturyhmältä tai firmalta saatuja järjettömyyksiä, ja toimivat vain hyödyllisinä idiootteina kaupunkilaisten kokonaisetuja vastaan, vaikka faktat ja tutkimustieto huutaisivat vastaan. Elleivät sitten itse ole virkamiehiä, tai istu jossakin edustajistossa ja hommaile sitten valtuustossa omalle tai kavereiden puljuille esimerkiksi kaavoitushyötyjä. Toinen, mutta pienenpi epäkohta on se, että valtuutetut joutuvat päättämään roskapönttöjen sijainnista tai muusta sellaisesta, johon paras tietämys löytyisi alempaa kaupungin työntekijäportaasta.

    Jos edustajat nappaisivat päätäntävallan takaisin itselleen, niin minun puolesta voitte vaikka nostaa itse palkkojanne, kuten vallasta riisutut kansanedustajat nyt tekevät. Nyt jo esimerkiksi kaupunkisuunnittelu on blogeissa paremmalla tasolla kuin KSV:ssa, mitä tulee taloudelliseen kannattavuuteen, viihtyisyyteen, liikenteen sujuvuuteen, ilmastopäästöihin jne. Blogistit kun voivat ajatella omilla aivoillaan, eivätkä ole tiettyjen tahojen painostuksen alla. Sääli vain, että maailmaa pilataan aina kopaus kerrallaan, kun valtuustossa tai eduskunnassa kopsahtaa nuija pöytään, ja ainakaan kansalaisella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, jos edustajat menevät vain sen mukana mitä EK/ay/suurfirmat yms. sanovat, ja jättävät omat aivot narikkaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viettää sateessa mielenosoituksissa tai koittaa olla muuten olla aktiivinen päättäjien suuntaan. Nuijat ratkaisee.

  5. Mielestäni palkkioiden määrä on yläkanttiin, etenkin kaupunginvaltuustossa, jossa joka kokouksesta saa kuitattua useamman satasen. Valtuusto on kuitenkin käytännössä kaupunginhallituksen kumileimasin. Lautakunnissa rivijäsenille maksetaan noin 100 euron kokouspalkkio, mutta valtuuston etuudet, kuten bussilippu, puuttuvat. HBL:n taannoisessa vertailussa Helsingin palkkiot olivat selvästi muita kaupunkeja korkeampia, esim. Sipoon kaupunginvaltuutetut pärjäävät satasten sijaan parinkympin palkkiolla.

    Kaikki perheelliset luottamushenkilöt voivat pyytää lastenhoidon korvausta ilman kuitteja. Tässä voisi olla tutkivalle journalistille työsarkaa: paljonko luottamushenkilöt nostavat ”lisäpalkkaa” lastenhoidon korvausten muodossa, kun puoliso on jäänyt katsomaan lasten perään. 🙂

    Kaupunginhallituksessa työtä sen sijaan on niin paljon, että ymmärrän ehdotuksen palkkakäytäntöön siirtymisestä. Mutta paljonkohan hallituslaisten tilille nyt tipahtaa rahaa?

  6. Toimeentulotuki vuonna 2014 on 5762,40 euroa vuodessa; vuonna 2015 se on 5826 euroa. (2014: 480,20 e/kk; 2015: 485,50 e/kk (2015).

    Opintotuki on 11243,04 euroa vuodessa. (Opintolaina luetaan mukaan termiin; ilman sitä 6443,04 vuodessa)

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa