T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 19.3.2013 Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa.

Tuulivoima myötätuulessa

Uuden tuulivoimakapasiteetin rakentaminen on Suomessa halvempaa kuin investoiminen ydinvoimaan. Vanhat energiayhtiöt pelkäävät kuitenkin ikääntyvien laitostensa kilpailukyvyn puolesta. Kuka uskaltaa tehdä ensimmäisenä jätti-investoinnin tuulivoimaan?

Esimerkiksi helmikuussa 2013 tuulivoiman voittokulusta saatiin lukea jatkuvasti eri puolilta maailmaa. Tässä on muutama uutinen aiheesta:

”Espanjassa on marraskuun alusta lähtien tuotettu tuulivoimalla enemmän sähköä kuin millään muulla tuotantomuodolla.”
YLE 4.2.2013,

”Uutistoimisto Bloombergin mukaan esimerkiksi Australiassa tuulivoima on jo hiilellä tuotettua sähköä edullisempaa.”
CO2-raportti 12.2.2013,

”Tuulivoimalla tuotettiin Kiinassa viime vuonna hieman enemmän sähköä kuin ydinvoimalla.”
Tekniikka & Talous 20.2.2013,

Euroopan Tuulivoimayhdistyksen (EWEA) mukaan 26 prosenttia kaikesta asennetusta sähköntuotannosta Euroopassa tehtiin tuulivoimalla. Edelleen 69 prosenttia uudesta sähköntuotantokapasiteetista oli uusiutuvaa energiaa siinä missä öljyn, hiilen ja ydinvoiman kapasiteetti laski.

Suomessa ei mennä vielä ihan näin kovaa. Vuoden 2012 lopussa maassamme oli 163 tuulivoimala (288 MW). Vauhti on kuitenkin kiihtymässä. Vuonna 2012 kapasiteetti kasvoi 45 prosenttia ja Suomen Tuulivoimayhdistys arvioi, että vuonna 2013 asennetaan uutta tuulivoimaa 125 MW edestä.

Ja pian asennetaan vielä paljon enemmän. Esimerkiksi Tuuliwatti Oy on tekemässä 75 miljoonan euron tuulivoimapuistoinvestointia Porin Peittoon.

12 tuulivoimalan vuosituotannon arvioidaan olevan 175 GWh/a ja kapasiteetin 54 MW. Tämä tarkoittaa, että tässä hankkeessa tuulivoiman kustannus on 1,39 euroa/W ja sähköä tuotetaan noin 3240 tuntia vuodessa.

Tuulivoimaeuro tuottaa ydinvoimaa enemmän

Vastaavat luvut Olkiluoto 3-ydinvoimahankkeelle on 5,3 euroa/W (viimeisin hinta-arvio noin 8,5 miljardia euroa) ja tuottoa noin 8000 tuntia vuodessa. Olkiluodon uusi ydinvoimala, mikäli koskaan valmistuu, on siis 3,825 kertaa kalliimpi ja tuottaa vuodessa 2,46 kertaa enemmän sähköä verrattuna Tuuliwatin uusiin tuulivoimaloihin. Yhden euron sijoitus tuulivoimaan tuottaa 55 prosenttia enemmän sähköä verrattuna euron ydinvoimasijoitukseen.

Laskelma ei olennaisesti muutu vaikka ottaisi huomioon koko tuotantokustannuksen eli pääoman koron, erilaiset takaisinmaksuajat ja juoksevat kustannukset, kuten huollot. Tämä johtuu siitä, että tuulivoima on erittäin pääomaintensiivistä, polttoaine ilmasta ja huolto kohtuuhintaista.

Ratkaiseva tekijä on se, kuinka monta tuntia tuulivoiman vuosituotannoksi arvioidaan. Uusilla ja isommilla tuulivoimaloilla päästään sellaisiin tuntimääriin, että tuulivoima on ydinvoimaa kannattavampi investointi, eikä vain ympäristön näkökulmasta vaan myös taloudellisesti.

Epävarmuuksiakin tuulivoimassa on

Suomen osalta tuulivoima on lähtemässä hyvin liikkeelle. Toki epävarmuuksiakin on, kuten lapojen jäätymisen lisääntyminen voimalakorkeuksien kasvaessa sekä toteutuneet huoltokustannukset pohjoisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että epävarmuudet saadaan haltuun muutaman vuoden sisällä. Ja jos ongelmat ovat kohtuullisilla kustannuksilla hallittavissa, voimalahankkeiden riski pienenee ja rahoitus muuttuu helpommaksi.

Missä sitten viipyvät tuulivoimainvestoinnit? Mikäli pohjoismaisille sähkömarkkinoille tulee paljon uutta tuulivoimakapasiteettia, tarkoittaa se samalla sitä, että vanha hiililauhdesähkö käy nopeasti kannattamattomaksi.

Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tämä olisi tietysti erinomainen uutinen. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden sähköntuotannon ominaispäästöt tippuisivat merkittävästi, kun uusi tuulivoima syrjäyttäisi hiililauhdetta. Vanhoille energiayhtiöille se tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vielä käytössä olevat fossiilisilla polttoaineilla toimivat laitokset jäisivät käyttämättä. Näin käy etenkin siksi, että sähkönkulutus ei enää kasva. Samalla myös suunnitellut ydinvoimainvestoinnit jäisivät kannattamattomiksi.

Sähkömarkkinoille tarvittaisiin nopeasti uusia toimijoita. Juuri nyt näyttää siltä, että uusilla tuulivoimainvestoinneilla saisi vähennettyä päästöjä merkittävästi ja käärittyä kaiken lisäksi vielä hyvät rahat.

Valmisteilla olevat ydinvoimainvestoinnit keräsivät ison joukon energiayhtiöitä ja muita toimijoita taakseen. Nyt kun todellisuus on paljastunut, en näiden lukujen valossa ihmettelisi, vaikka tämä sama joukko jättäisi ydinvoimahankkeet taakse ja ryhmittyisi tekemään 5-10 miljardin euron investointia tuulivoimaan.

Leo Stranius
Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi

2 kommenttia artikkeliin ”T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa”

  1. Hyvää luettavaa erityisesti Leolle:

    OECD/NEA 2012. Nuclear energy and renewables. System effects in low-carbon electricity systems.

    http://www.oecd-nea.org/ndd/reports/2012/system-effects-exec-sum.pdf

    Suomea koskettavat luvut Taulukko ES.2 sivulla 7. Nuo kustannukset per MWh vähäpäästöistä sähköä ovat aika erilaisia yhteiskunnan näkökulmasta kuin mitä yo. tekstistäsi voisi päätellä.

    Pitäisikö meidän olla kiinnostuneempia yksittäisten energia-alalle investoivien toimijoiden tuotoista vai ilmastotavoitteiden täyttämisen kustannuksista yhteiskunnan näkökulmasta kokonaisuutena?

    -Tuomas

  2. Tuulivoima on uusiutuvasta energiasta kyllä ainakin täällä pohjoisessa se paras vaihtoehto. Suurimpana hidasteena tällä hetkellä on mielestäni kuitenkin se, että mökkiläiset ja muut pelkäävät tonttien arvon laskevan tuulivoimaloiden maisemahaitan vuoksi. Tuossahan ihmetyttää vain se, että eivätpä maanteiden meluhaitat, ja rumat kännykkä- ja radiomastot haittaa tippaakaan. Hyvä kuitenkin, että suurin osa kansasta on ottanut ajatuksen vastaan niin positiivisella asenteella.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.