T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 19.3.2013 Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa.

Tuulivoima myötätuulessa

Uuden tuulivoimakapasiteetin rakentaminen on Suomessa halvempaa kuin investoiminen ydinvoimaan. Vanhat energiayhtiöt pelkäävät kuitenkin ikääntyvien laitostensa kilpailukyvyn puolesta. Kuka uskaltaa tehdä ensimmäisenä jätti-investoinnin tuulivoimaan?

Esimerkiksi helmikuussa 2013 tuulivoiman voittokulusta saatiin lukea jatkuvasti eri puolilta maailmaa. Tässä on muutama uutinen aiheesta:

”Espanjassa on marraskuun alusta lähtien tuotettu tuulivoimalla enemmän sähköä kuin millään muulla tuotantomuodolla.”
YLE 4.2.2013,

”Uutistoimisto Bloombergin mukaan esimerkiksi Australiassa tuulivoima on jo hiilellä tuotettua sähköä edullisempaa.”
CO2-raportti 12.2.2013,

”Tuulivoimalla tuotettiin Kiinassa viime vuonna hieman enemmän sähköä kuin ydinvoimalla.”
Tekniikka & Talous 20.2.2013,

Euroopan Tuulivoimayhdistyksen (EWEA) mukaan 26 prosenttia kaikesta asennetusta sähköntuotannosta Euroopassa tehtiin tuulivoimalla. Edelleen 69 prosenttia uudesta sähköntuotantokapasiteetista oli uusiutuvaa energiaa siinä missä öljyn, hiilen ja ydinvoiman kapasiteetti laski.

Suomessa ei mennä vielä ihan näin kovaa. Vuoden 2012 lopussa maassamme oli 163 tuulivoimala (288 MW). Vauhti on kuitenkin kiihtymässä. Vuonna 2012 kapasiteetti kasvoi 45 prosenttia ja Suomen Tuulivoimayhdistys arvioi, että vuonna 2013 asennetaan uutta tuulivoimaa 125 MW edestä.

Ja pian asennetaan vielä paljon enemmän. Esimerkiksi Tuuliwatti Oy on tekemässä 75 miljoonan euron tuulivoimapuistoinvestointia Porin Peittoon.

12 tuulivoimalan vuosituotannon arvioidaan olevan 175 GWh/a ja kapasiteetin 54 MW. Tämä tarkoittaa, että tässä hankkeessa tuulivoiman kustannus on 1,39 euroa/W ja sähköä tuotetaan noin 3240 tuntia vuodessa.

Tuulivoimaeuro tuottaa ydinvoimaa enemmän

Vastaavat luvut Olkiluoto 3-ydinvoimahankkeelle on 5,3 euroa/W (viimeisin hinta-arvio noin 8,5 miljardia euroa) ja tuottoa noin 8000 tuntia vuodessa. Olkiluodon uusi ydinvoimala, mikäli koskaan valmistuu, on siis 3,825 kertaa kalliimpi ja tuottaa vuodessa 2,46 kertaa enemmän sähköä verrattuna Tuuliwatin uusiin tuulivoimaloihin. Yhden euron sijoitus tuulivoimaan tuottaa 55 prosenttia enemmän sähköä verrattuna euron ydinvoimasijoitukseen.

Laskelma ei olennaisesti muutu vaikka ottaisi huomioon koko tuotantokustannuksen eli pääoman koron, erilaiset takaisinmaksuajat ja juoksevat kustannukset, kuten huollot. Tämä johtuu siitä, että tuulivoima on erittäin pääomaintensiivistä, polttoaine ilmasta ja huolto kohtuuhintaista.

Ratkaiseva tekijä on se, kuinka monta tuntia tuulivoiman vuosituotannoksi arvioidaan. Uusilla ja isommilla tuulivoimaloilla päästään sellaisiin tuntimääriin, että tuulivoima on ydinvoimaa kannattavampi investointi, eikä vain ympäristön näkökulmasta vaan myös taloudellisesti.

Epävarmuuksiakin tuulivoimassa on

Suomen osalta tuulivoima on lähtemässä hyvin liikkeelle. Toki epävarmuuksiakin on, kuten lapojen jäätymisen lisääntyminen voimalakorkeuksien kasvaessa sekä toteutuneet huoltokustannukset pohjoisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että epävarmuudet saadaan haltuun muutaman vuoden sisällä. Ja jos ongelmat ovat kohtuullisilla kustannuksilla hallittavissa, voimalahankkeiden riski pienenee ja rahoitus muuttuu helpommaksi.

Missä sitten viipyvät tuulivoimainvestoinnit? Mikäli pohjoismaisille sähkömarkkinoille tulee paljon uutta tuulivoimakapasiteettia, tarkoittaa se samalla sitä, että vanha hiililauhdesähkö käy nopeasti kannattamattomaksi.

Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tämä olisi tietysti erinomainen uutinen. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden sähköntuotannon ominaispäästöt tippuisivat merkittävästi, kun uusi tuulivoima syrjäyttäisi hiililauhdetta. Vanhoille energiayhtiöille se tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vielä käytössä olevat fossiilisilla polttoaineilla toimivat laitokset jäisivät käyttämättä. Näin käy etenkin siksi, että sähkönkulutus ei enää kasva. Samalla myös suunnitellut ydinvoimainvestoinnit jäisivät kannattamattomiksi.

Sähkömarkkinoille tarvittaisiin nopeasti uusia toimijoita. Juuri nyt näyttää siltä, että uusilla tuulivoimainvestoinneilla saisi vähennettyä päästöjä merkittävästi ja käärittyä kaiken lisäksi vielä hyvät rahat.

Valmisteilla olevat ydinvoimainvestoinnit keräsivät ison joukon energiayhtiöitä ja muita toimijoita taakseen. Nyt kun todellisuus on paljastunut, en näiden lukujen valossa ihmettelisi, vaikka tämä sama joukko jättäisi ydinvoimahankkeet taakse ja ryhmittyisi tekemään 5-10 miljardin euron investointia tuulivoimaan.

Leo Stranius
Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi

2 kommenttia artikkeliin ”T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa”

  1. Hyvää luettavaa erityisesti Leolle:

    OECD/NEA 2012. Nuclear energy and renewables. System effects in low-carbon electricity systems.

    http://www.oecd-nea.org/ndd/reports/2012/system-effects-exec-sum.pdf

    Suomea koskettavat luvut Taulukko ES.2 sivulla 7. Nuo kustannukset per MWh vähäpäästöistä sähköä ovat aika erilaisia yhteiskunnan näkökulmasta kuin mitä yo. tekstistäsi voisi päätellä.

    Pitäisikö meidän olla kiinnostuneempia yksittäisten energia-alalle investoivien toimijoiden tuotoista vai ilmastotavoitteiden täyttämisen kustannuksista yhteiskunnan näkökulmasta kokonaisuutena?

    -Tuomas

  2. Tuulivoima on uusiutuvasta energiasta kyllä ainakin täällä pohjoisessa se paras vaihtoehto. Suurimpana hidasteena tällä hetkellä on mielestäni kuitenkin se, että mökkiläiset ja muut pelkäävät tonttien arvon laskevan tuulivoimaloiden maisemahaitan vuoksi. Tuossahan ihmetyttää vain se, että eivätpä maanteiden meluhaitat, ja rumat kännykkä- ja radiomastot haittaa tippaakaan. Hyvä kuitenkin, että suurin osa kansasta on ottanut ajatuksen vastaan niin positiivisella asenteella.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!