Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013

Ympäristölautakunnan jengi Joona Haavisto Matti Niemi ja Leo StraniusYmpäristölautakunnan kokouksessa oli tänään vihreistä minun lisäkseni mukana Timo Pyhälahti ja Tuula Palaste-Eerola, jotka molemmat osallistuivat tosi hyvin keskusteluun! Kiitos Timo ja Tuula!

Itse toimin kokouksen puheenjohtajana varsinaisen pj:n Matti Niemen ollessa hiihtolomilla.

Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Tässä tärkeimmät:
– Pistettiin pöydälle lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta.
– Keskusteltiin toista tuntia Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksesta.
– Muutettiin lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjassa oli 1.5.-1.9.).

Alla on tiivistys esityslistan asioista.

* * *

YMPÄRISTÖJOHTAJA
Ilmoitusasiat

> OK.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Vuotien reunaan on suunniteltu asuntokortteli, jonka tavoitteena on myös suojata eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että asemakaavavaiheessa on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä liikenteen päästöjen takia eivätkä Vuotien reunaan suunniteltavan asuinrakennuksen asunnot saa suuntautua yksinomaan Vuotielle päin.

Meri-Rastilan länsirannan asemakaavoituksessa, kuten muillakin uusilla alueilla, on otettava huomioon 0-energiatavoite, jota EU edellyttää vuoden 2020 alusta.

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja metroaseman lähellä. Tämä on myös vahvin perustelu alueen rakentamiselle. Asemakaavavaiheessa tulee löytää uusia pysäköintipoliittisia ratkaisuja: tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, toteuttaa autopaikattomia tai vähäpaikkaisia asuinrakennuksia ja erottaa autopaikan ja pysäköinnin kustannukset toisistaan.

> Pistettiin pöydälle eli käsitellään vasta seuraavassa kokouksessa. Kannattaa tutustua ainakin näihin:
Ourcityn vaihtoehtokaava
Tringan terveiset
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

* * *

2 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Alueellista ekotehokkuutta heikentävät erityisesti maanrakennustyöt ja raskaat pohjarakenteet sekä myös runsas pysäköintipaikkojen määrä. Arvioinnin perusteella ekotehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa pohtimalla jatkosuunnittelussa rakennusten matalampaa energiankulutuksen tavoitetasoa, paikallista sähkön, lämmön- tai jäähdytysenergian tuotantoa sekä ulkovalaistusratkaisuissa.

Ympäristölautakunta muistuttaa, että uusilla alueilla tulee tavoitteena olla 0-energiatavoite, kuten EU edellyttää vuoden 2020 alusta. Tämä on otettava huomioon Koivusaaren jatkosuunnittelussa.

> OK

* * *

3 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013

Ympäristölautakunta päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille.

> Käytiin piiiitkä keskustelu siitä, kannattaako/voiko lautakunta tehdä suunnitelmaan tehdä tässä vaiheessa muutoksia.

Minulla oli viisi muutosesityksiä. Tässä vaiheessa lautakunta kuitenkin lähetti ohjelman vasta lausunnolle ja se tulee aikanaan vielä uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi. Päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että muutokset otetaan sisälle lausuntovaiheessa ja päätetään lopullisesti sitten ohjelman kanssa eli tässä vaiheessa päätettiin vain merkitä tiedoksi (hyväksymisen sijaan).

Alla tiedoksi minun tekemät vastaehdotukset:

Vastaehdotus, Stranius Leo

(15) – Kohtaan meluntorjunnan tavoitteet, siinä kohta 2.
Lisäys toiseksi kohdaksi: ”Suoritetaan nopeutetusti sellaisia melun ehkäisyn ja torjunnan toimenpiteitä, joista ei aiheudu suoria lisäkustannuksia.”

Perustelu: Hyvällä suunnittelulla ja kaavoituksella voidaan ehkäistä melua eikä kaavoittaminen hyvin maksa sen enempää kuin huonokaan kaavoitus. Meluaidat ja jälkikäteen tehtävät meluntorjuntatoimet tulevat kalliiksi.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(35) Kohtaan: ”melu otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa” muutetaan muotoon: ”vältetään asuntojen kaavoitusta melualueille eikä rakenneta liikenneväyliä siten, että olemassa olevalle asutukselle melu lisääntyy.”

Vastaehdotus, Stranius Leo

(39) Kohtaan: ”melualtistusta vähennetään” lisätään: ”koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden melueristyksen parantaminen (korjausten yhteydessä). Aikaisemmassa tekstissä kohta ”4. alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa” tarkoittaa juuri noita kouluja ja sairaaloita.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(50) – Kohtaan ”tutkitaan melun vaikutuksia” lisätään kohta: ”Selvitetään matalien äänien (infraäänien) ja tärinän vaikutukset.” Liikenteen tärinä muuttuu meluksi talojen rakenteissa.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(56) – Perusteissa Kohdassa ”Helsingin melutilanne” on edelleen se ongelma, että katuliikenteen ja raitiotieliikenteen melujen yhteisvaikutusta ei ole välttämättä laskettu. Samaten kohdemelu puuttuu. Helsingin pitäisi myös mitata melua. Melumittarit maksavat muutamia satoja euroja. Lisätään kohta: ”Kokeillaan melumittausta eri paikoissa muutama viikko kerrallaan.” Tämän pohjalta voisi arvioida, miten hyvin todellisuus ja mallinnukset pitävät paikkansa.

* * *

4 Ympäristölautakunnan lausunto hallintokeskukselle Maija Anttilan ym. valtuustoaloitteesta väljien tonttien valjastamisesta kaupunkiviljelyyn

Ympäristölautakunnan mielestä viljelymahdollisuuksien luominen ja taloyhtiöiden innostaminen kaupunkiviljelyyn sopii hyvin kaupungin rooliin mutta viljelyn yhteydessä on hoidettava maisemaan, jätehuoltoon, lannoitukseen ja vesiensuojeluun liittyvät tekijät asiallisesti.

> OK. Hyvä aloite!

* * *

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK. Kysyin tässä kohtaa pilaantuneen maaperän kunnostamisen kustannuksista ja siitä, miten usein työstä saadaan toiminnanharjoittajalta korvaus.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2012 pilaantunutta maaperää 40 eri kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maata muualla käsiteltäväksi tai hyötykäytettäväksi yhteensä 198 980 tonnia.

Hihasta heitetty arvio oli, että vain noin puolessa tapauksissa toiminnanharjoittajalta saadaan jotain korvausta. Muissa tapauksissa sotkut jää kaupungin maksettavaksi. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen kustannukset ovat ehkä noin 50 euroa tonnilta.

* * *

2 Aloite suunnitelman laatimisesta kaupungin asuntokannan kunnon selvittämiseksi

Kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen, ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen, lämpöolojen säätö ja vastaavat asumisterveyteen vaikuttavat tekijät kuuluvat normaaliin kiinteistöjen kunnossapitoon ja hoitoon. Näissä asioissa vastuu kuuluu kiinteistön omistajalle, kaupungin vuokra-asuntojen osalta kussakin tapauksessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöyhtiöille. Myös asukkaiden vaihtuessa em. tekijöiden tarkastamisen ja tarvittavan korjaamisen tulisi kuulua kiinteistöyhtiön normaaliin käytäntöön.

> OK.

* * *

3. Ympäristölautakunnan lausunto Länsisataman ympäristölupa-asiassa

Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät meluun ja ilmapäästöihin. Sataman toiminta kohottaa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia satama-alueen lähiympäristössä.

Ympäristölautakunta katsoo, että ilmapäästöjä koskevaa lupamääräystä tulee tiukentaa ja selkeyttää. Luvassa tulee aiempaa selkeämmin edellyttää, että satamassa pidempään  viipyvissä aluksissa käytetään vain vähärikkistä polttoainetta.

Ympäristölautakunta korostaa, että ajallisesti luvassa tulee erikseen määrätä, että lyhytkestoisista melutapahtumista ei saa yöllä kello 22.00–7.00 aiheutua asuntoihin eikä potilas- tai majoitushuoneisiin sisälle meluhaittaa.

> OK.

* * *

4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vantaan Energia Oy:n lupa-asiassa

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaa koskevassa asiassa.

> OK.

* * *

5 Länsisataman Valtamerilaiturin linjauksen muuttaminen

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin Sataman hakemuksen Valtamerilaiturin linjauksen muuttamisesta Länsisatamassa ja päättänee, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa.

> OK.

* * *

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta

Ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.5.-1.9. Ruoppaustyö sisältää melua aiheuttavia räjäytystöitä, joten pesintä saattaa häiriintyä.

> OK. Muutettiin lausuntoa siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjaesitys oli 1.5.-1.9.).

* * *

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK.

* * *

2 Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi julkaisun: Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011.

Raportissa esitetään Helsingissä vuonna 2011 toteutetun vetolaatikostoprojektin tulokset. Projekti oli näytteenottoprojekti, jonka tarkoituksena oli saada kootusti tietoa voileipien ja sämpylöiden täytteiden mikrobiologisesta laadusta, työskentelyhygieniasta ja säilytyslämpötiloista.

Liha-, kala- ja täytemassanäytteitä otettiin yhteensä 98 kappaletta. Näytteet otettiin 53 elintarvikehuoneistosta, joista 44 oli kahviloita ja muita myyntipaikkoja ja yhdeksän pitopalveluita ja eineskeittiöitä, jotka kuljettavat elintarvikkeita muualle tarjottavaksi.

Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Mikrobiologiselta laadultaan hyväksi todettiin 89 % näytteistä. Välttävän arvosanan sai 10 % näytteistä. Yksi täyte (1 %) todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoksi.

Tulosten perusteella valvonnassa tulee kiinnittää edelleen huomiota kylmälaitteiden lämpötilojen asianmukaisuuteen. Riskialtteimmat täytteet olivat kala- ja kanatäytteet.

> OK.

* * *

3 Vuosittainen yhteenveto eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi yhteenvedon eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012.

Vuonna 2012 Ylipistollisessa eläinsairaalassa hoidettujen helsinkiläisten potilaiden määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Pieneläinsairaalassa hoidettiin vuonna 2012 10933 helsinkiläistä pieneläintä kun vuonna 2011 vastaava luku oli 10864. Hevos- ja tuotantoeläinsairaalassa hoidettiin 476 hevosta ja muuta suureläintä kun vuonna 2011 potilaita oli yhteensä 502.

> OK.

* * *

Kiitos tosi hyvästä ja keskustelevasta kokouksesta koko lautakunnalle sekä kaikille mukana olleille esittelijöille ja viranhaltijoille!

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013”

  1. Kommentoin vielä uudestaan, kun tulin äsken selanneeksi Sitran rahoittamaa ja FCG:n toteuttamaa tutkimusta, jossa vertaillaan Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotusta ja OURCity-suunnitelmaa. Esimerkiksi tässä blogissa mainitulla joukkoliikenneargumentilla KSV:n ehdotusta ei voi asettaa OURCityn edelle, sillä vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

  2. Jos Meri-Rastilan länsirantaan liittyvää osayleiskaavoitusta tarkastellaan kokonaisuutena ympäristöasioiden näkökulmasta, pitää perinteinen ulkoilupuisto mielestäni säästää rakentamiselta. Muutama tiivis perustelu seuraavassa:

    1) Luontoarvoiltaan monimuotoinen ulkoilumetsä sijaitsee kyllä lähellä metroasemaa, mutta samoin runsaasti autoillun Vuosaaren sillan kupeessa. Kun Itäkeskuksen risteysaluetta kehitetään, paranevat autoilun mahdollisuudet entisestään. Autolla pääsee helpommin eri suuntiin kuin metrolla.

    2) Vaihtoehtokaavoituksella on osoitettu, että metroaseman lähelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja niin, että metsä säästyy.

    3) Radan varteen on tulossa runsaasti lisää asuntoja. Lähivuosina metrojunat lyhenevät. Myös vuorovälejä on tarkoitus lyhentää, mutta metron kapasiteetti voi tulevaisuudessa olla kovilla. Jo nyt saattaa Rastilan asemalta päästä aamuruuhkassa metroon seisomaan. Ja asemia on lisää matkalla kohti keskustaa.

    4) Kun on mahdollista rakentaa aseman lähelle ja säästää samalla metsä, on perusteltua ratkaista asia varovaisuusperiaatteen mukaan. Siis säästää metsä.

    5) Lähiluonnon merkitys asukkaiden hyvinvoinnille korostuu, kun ilmasto lämpenee. Lisäksi lähimetsä tukee kaupunkilaisten terveyttä tavalla, joka vähentää eriarvoisuutta.

    6) Meri-Rastilan ulkoilupuistossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja arviolta 400 metrin pituiselle alueelle levittäytyvä muinaisranta. Osa muinaisrannasta olisi jäämässä suunnitellun rakentamisen jalkoihin.

    7) Rakentaminen mäkiseen metsään, on riski myös muulle osalle ulkoilupuiston luontoa. Tämä liittyy niin maastonmuotoihin kuin metsäisen alueen pienenemiseen.

    LOPUKSI: Laajaa muinaisrantaa ja monimuotoista ulkoilumetsää ei kannata menettää, kun asuminen on mahdollista järjestää aseman tuntumaan toisin.

    T: Olli

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa