Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lisäksi vilkasta keskustelua herätti 30 valtuustoaloitetta. Tosin kaikkia ei ehditty käsittelemään. Käsiteltyjen joukossa oli kuitenkin mm. bussireittejä, kissapuiston perustamista, Helsingin kanipolitiikan muuttamista ja ikäihmisille ilmaista joukkoliikennettä.

Ilmainen joukkoliikenne kirvoittikin kokouksen päätteeksi napakan keskustelun.

Itse en kannata ilmaista joukkoliikennettä vain ikäihmisille. Ilmaista joukkoliikennettä ei ole. Ainahan sen joku maksaa. Käyttäjilleen maksuton joukkoliikenne voi kuitenkin olla.

Mielestäni olisikin hyvä kokeilla maksutonta joukkoliikennettä kaikille vaikka Tallinnan malliin. Liikkumisen tulee olla Helsingissä pidemmällä tähtäimellä maksutonta siinä missä koulutus ja terveydenhuoltokin. Lisää aiheesta myös tässä kirjoituksessani: Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

***

Kaupunginvaltuusto alkamassaVuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa haluan nostaa esille kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Ensinnäkin. Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa. Helsingin kannattaa varautua tilanteeseen, jossa talous ei enää kasva. Nyt on aika ottaa käyttöön suunnitelma B ja vapautua ympäristölle haitallisesta talouskasvusta.

On ilahduttavaa, että Lasse Männistö painotti täällä päästöjen vähentämistä ja Osku Pajamäki ekologisesti kestävää stadia.

Tulevaisuuden hiilineutraalissa Helsingissä yksityisautoilua tukevien investointien sijaan meillä on käytössä ruuhkamaksut tai tienkäyttömaksut. Joukkoliikenne on halpaa tai ilmaista ja pyöräilyinvestoinnit ovat kova juttu. Katuihin maalatut 100 km uusia pyöräkaistoja eivät paljon maksa. Uudet nollaenergiatalot, kaupunkimetsien suojelu sekä virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaat kaavat tuovat vain säästöjä.

Vuoden 2014 budjetti pitää rakentaa sille pohjalle, että varmistamme ihmisten hyvinvoinnin ekologisissa rajoissa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Toiseksi. Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti. Helsingin Energian johtokunta päätti eilen esittää, että vuonna 2013 kesäkuussa siirretään Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 150 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.

Helsingin Energian etuhan olisi pitää voitot itsellään ja käyttää ne omiin investointeihin.  On kuitenkin järkevää, että Helsingin Energian tuloksesta osa tulee kaupungin yhteiseen hyvään.

Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että Helsingin Energian kaupungille tulouttamia varoja käytetään kuitenkin tavalla tai toisella päästövähennysten toteuttamiseen, esimerkiksi rakennusten energiaparannuksiin tai energiasäästöhankkeisiin sekä uusiutuvan energian investointeihin.

Näin saavutettaisiin samalla myös tärkeitä säästöjä kaupungin taloudessa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kolmanneksi. Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan 2010–2012 liittyvät terveydensuojelun sekä tupakka- ja kemikaalilain päivitykset vuodelle 2012 sekä tupakkalain valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2011.

Arvioinnin mukaan ympäristöterveydenhuollon voimavarat ovat liian vähäiset verrattuna valvonnan tarpeeseen. Suunnitelmissa ja lautakunnan päätöksissä ei kuitenkaan ole otettu kantaa kuinka tilanne aiotaan korjata. Aluehallintovirasto muistuttaa, että ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma edellyttää, että valvontasuunnitelmassa on selostus siitä kuinka valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Resurssien vähyyden vuoksi lakisääteisiä tehtäviä ei voi jättää tekemättä.

Ympäristökeskuksella on tällä hetkellä auki kuusi vakanssia, joita ei voida täyttää budjettiresurssien vähyyden takia. Valvonnan asianmukaiseen hoitamiseen ympäristökeskukseen tarvitaan kymmeniä uusia vakansseja.

Toivon, että vuoden 2014 budjetissa ympäristökeskuksen puutteellisiin valvontaresursseihin tulee korjaus.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Haluan toivottaa inspiroivaa ja energisoivaa keskustelua sekä mukavaa illan jatkoa kaikille!

***

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne”

  1. Miten esittämäsi lisämenot rahoitetaan jos talous ei kasva tai sen tavoittelu ei ole tärkeää? Esitit yhdessä puheenvuorossa useamman sadan miljoonan lisämenoja niin olis varsin vastuullista politiikkaa esittää realistinen rahoitusmalli. Velkaa ei kaiketi voi ottaa loputtomasti.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa