Siirtokehotus laitettiin toimeen ja lumet aurattiin jalkakäytävälle

Siirtokehotus laitetaan toimeen
Autot hinataan pois lumitöiden alta

Harmittelin eilen (ti 19.2.) sitä, että autojen siirtokehotus lumenaurauksen takia ei toimi Helsingin Käpylässä/Kumpulassa joukkoliikennekaduksi merkityllä Sofianlehdonkadulla.

Soitin asiasta Rakennusvirastolle ja Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluun sekä laitoin viestin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille.

Tänään (ke 20.2.) alkoi tapahtua. Luvattomasti pysäköidyt autot siirrettiin pois ja lumet aurattiin tieltä heti aamupäivän aikana.

Valitettavasti lumet aurattiin vain jalkakäytävälle (ks. alla kuva).

Talonhoitajan mukaan siirtokehotus on pistetty toimeen ja lumet aurattu edellisen kerran joulukuussa. Ei ole siis ihme, että osa autoilijoista ei ole paljon siirtokehotuksesta välittänyt.

Auratut lumet ja jäät jalkakäytävällä
Auratut lumet ja jäät jalkakäytävällä

Kun auraus oli vielä menossa ja leikin lapsen kanssa jalkakäytävällä, pysäköi yksi auto kadunvarteen. Kuljettaja nousi pois ja kysyi, joka tienvarteen voisi pysäköidä.

Sanoin, että siinä on siirtokehotus klo 15 asti eli saat todennäköisesti 80 euron sakon, jos pysäköit siihen. Hän kuitenkin kommentoi, että olisi menossa viereiseen taloon töihin eikä jaksaisi viedä autoa kauemmaksi sekä pohdiskeli ääneen, voisiko auton kuitenkin jättää siihen.

Sanoin toisen kerran, että paikalle ei juuri nyt saa pysäköidä. Pohdinnan jälkeen hän lopulta päätti lähteä etsimään paikkaa jostain muualta.

Vaikka aurauskalusto oli siis vielä hommissa, olisi tämä kuljettaja ollut valmis pysäköimään autonsa selvästi siirtokehotuksella merkittyyn paikkaan.

Iso Kiitos kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille asian saattamisesta kuntoon!  Toivottavasti huomenna torstaina hoidetaan kadun toinen puoli.

Ystävältäni sain myös vinkin: Väärin pysäköidyistä autoista voi ja kannattaa soittaa pysäköinninvalvontaan (virka-aikana: p. 09 310 39000 ja sen ulkopuolella: p. 09 310 39 310).

 

6 kommenttia artikkeliin ”Siirtokehotus laitettiin toimeen ja lumet aurattiin jalkakäytävälle”

  1. Tuo jalkakäytävälle auraaminen on muuten ihan prosessin mukainen oikea toimintatapa. Se on sitten taloyhtiöiden vastuulla kuljettaa lumi pois.

    Kaupungin aluejaossa Sofianlehdonkatu on kantakaupunkia, ja kantakaupungissa jalkakäytävien hoito ja lumenpoistiu kuuluu kiinteistöille, vastuutaulukon mukaisesti.

    Eihän tässä ole mitään järkeä, mutta näin on lumenhoito toistaiseksi määritelty. Nyt on pikkuhiljaa käynnissä kokeilujen laajennos, jossa lumen poiskuljetus siirtyy kaupungille alue kerrallaan.

    • Kiitos Otso! Toki se on juuri noin, mutta ihan eri asia, onko tuossa mitään järkeä. Kun kalusto on kerran jo liikkeellä ja autot siirretty pois, olisi useimmiten helppo napata ne lumet myös siitä jalkakäytävältä. Tästä voitaisiin sitten lähettää vaikka pieni lasku taloyhtiölle/kiinteistölle.

  2. Jalkakäytävälumien vastuuttaminen kaupungille ei ole mikään autuaaksi tekevä asia. Pakilalaisena olen tottunut siihen, että kaupunki auraa asuinkatujen jalkakäytävät lumisateiden tai ajoradan aurausten jälkeen joskus parin viikon päästä, ehkä, ja silloinkin laatu vaihtelee. Jos oman kadun jalkakäytävät olisivat vanhaan tapaan pientaloasukkaiden omien lumitöiden varassa, laatu voisi tuskin olla tätä heikompaa ja toiminta hitaampaa.

    Nyt puhutaan kovasti siitä, että kantakaupungin jalkakäytäväkunnossapitoa tarkkaillaan ja sen laiminlyönnistä voidaan jopa sakottaa. Itse toivoisin kaupungin keskittyvän paljon voimakkaammin ensin OMAAN kunnossapitotasoonsa ja nykyisten alueiden hoitoon, ennen kuin haalitaan lisää alueita omalle vastuulle. Kuka sakottaisi kaupunkia?

  3. Jalkakäytävien auto- ja lumiongelmasta!

    Lumiongelmaa vaikeuttaa jatkuva ”väliaikainen” pysäköinti jalkakäytäville. Sama täällä Jyväskylässä ja siellä Helsingissä. Lumen takia tilanne on tietysti pahin talvella mutta samaa ongelmaa kesäisin. Toki voin vielä terveillä jaloillani hyppiä vaikka ajotien kautta mutta pääsen jo vähän haistelemaan tulevaa vanhuutta kun vedän lapsenlapsiani, kaksosia, kahdessa pulkassa rinnakkain ja väistän jalkakäytävällä seisovia autoja ajotielle laillisesti pysäköityjen autojen välistä penkkojen yli.

    Suomeen pitäisi säätää laki joka kieltää tilapäisenkin pysähtymisen autolla jalkakäytävälle. Nyt on käytäntö jakeluajossa, ”pikaisissa” käynneissä asioita hoitamassa jättää auto jalkakäytävälle. Ilmeisesti tyhjäkäynti ja nelivalovilkut vähentävät rikettä. Jakeluliikenteessä pakettiautot seisovat jalkakäytävällä, koska se sallitaan nykysäännöillä ja vieressä olevalle vapaalle lailliselle paikalle pitäisi maksaa pysäköintilapusta. Pitäisi vaatia kaikilta jakeluautoilta sähköisen pysäköintimittarin hankkimista. Tämä kielto edes pysähtyä tarvitaan erityisesti kun mennään siihen Hollannin ja Tanskan systeemiin (tulossa Etu-Töölöön?), jossa pyörätie on ajotien reunassa. Toki turvallinen mutta johtaa siihen että jakeluautot ajavat pyörätien yli ja pysäköivät kokonaan jalkakäytävälle.

    Uutena ilmiönä on vielä tullut firmojen nimissä olevien pakettiautojen seisottaminen pihoilla ja hätäteillä. Tämä tehdään siksi että kuski asuu ko. talossa, mutta auto on firman nimissä eikä siitä makseta autoetua, joten sille ei saa asukaspysäköintitunnuksia. Pitäisi ostaa yrityslupa joka maksaa kymmeniä kertoja enemmän. Ja jos sen ostaa on riskinä että kuski joutuu maksamaan autoedusta veroa. Kun autossa on esim. asennusliikkeen tekstit kyljessä voi homma jatkua ilman sakkoja vuosia.

  4. Onneksi asun itse paikassa, jossa omaa autoa ei yleensä tarvitse pysäköidä tien viereen. Mutta niiden osalta, joilla ei ole muuta paikkaa, voin todeta seuraavaa: Muistan lukeneeni, että kaupunki laittaa siirtokehotusmerkit jopa kaksi päivää ennenkuin ryhtyät lumitöihin. Come on, auton omistaja saattaa olla matkoilla, sairas, ehkä ei käytä päivittäin autoa tai muuten vaan voi liikennemerkillä oleva siirtokehotus jäädä huomaamatta, varsinkaan kun rupeaa olemaan harvinaista, ettei tiellä muutenkaan tehdä jatkuvasti jotain töitä. 1 – 2 viikkoa olisi kohtuullisempi aika. Voisi myös informoida kirjeellä kotiin kotiin auton omistajalle tai edes laittaa ennakkovaroitus auton ikkunaan. Jos pelkästään varoitetaan liikennemerkillä muutama päivää etukäteen, ei ainakaan saisi veloittaa auton siirrosta.

    • Hei Jan
      Hyvä huomio! Siirtokehotuskyltit ovat olleet Sofianlehdonkadulla koko talven. Eli tässä tapauksessa autoilijalla on ollut kuukausikaupalla aikaa nähdä ne. Ja kylttejä ei voi olla näkemättä, niin selkeästi ja tiheästi niitä on laitettu.
      Parhain terveisin
      -Leo

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin