Suomessa käytetään liikaa alkoholia. Selvitys suomalaisten alkoholiasenteista kertoo, että yli 90 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia. Tästä 5-10 % on suurkuluttajia.
Alkoholihaittojen välittömät kustannukset ovat 0,8-1 miljardia euroa ja välilliset noin 3,2-5,9 miljardia euroa. Vuonna 2012 alkoholiveron tuotoksi on arvioitu 1,4 miljardia euroa.
Kaikkein eniten alkoholin kulutukseen vaikuttavat saatavuus ja hinta. Tämän jälkeen tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämiseksi on mainonnan rajoittaminen.
Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi alkoholimainonnan rajoittaminen on vesittymässä.
Ohessa on kahdeksan vinkkiä alkoholin haittojen rajoittamiseksi:
– Alkoholiveron nostaminen
– Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen (esim. Ranska)
– Alkoholimyynnin ikärajan nostaminen (esim. Yhdysvallat)
– Ruokakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden rajoittaminen (esim. Ruotsi)
– Alkoholimyynnin ja anniskelun kellonaikojen lyhentäminen
– Alkoholin nauttimisen kieltäminen yleisissä puistoissa
– Ratti- ja ruorijuopumuksen promillerajan alentaminen
– Alkoholiteollisuuden sponsorointi ja mainonta pois urheilutapahtumista
Esimerkiksi hallitusohjelman mukaan Suomi aikoo tehdä seuraavaa:
”Tehostetaan toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Uudistetaan raittiustyölaki kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat alueellisen koordinaation mallin vakiinnuttaminen, alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiverotuksen tarkistaminen.”
On turha kuvitella, että pelkkä valistus riittäisi. Käsi ylös, kuka ei ole kuullut tai tiedä alkoholin liikakäytön haittavaikutuksista.
Mitä muuta voisimme siis tehdä vähentääksemme alkoholin haittoja?
Kulttuuriamme pitäisi ohjata kohti kohtuukäyttöä, ei kieltää alkoholia kokonaan. Uskon, että sen saavuttamiseksi alkoholin saantia ei pitäisi hankaloittaa, vaan helpottaa. Tieteellisten tutkimusten mukaan kielletty houkuttelee, ja kieltolaki itse asiassa lisäsi alkoholin käyttöä Suomessa, ja sen vaikutus on ollut pysyvä.
Miksi edelleenkään viiniä ei saa ruokakaupoista ostettavaksi samalla kun ostaa muut päivällisen ainekset? Se tekee viinistäkin houkuttelevan päihteen, vaikka se sopisi enemmän sivistyneeseen kohtuulliseen nauttimiseen kuin haittakäyttöön.
Kannatan siis sitä, että mietoja alkoholijuomia saa niihin kellonaikoihin kuin karkkia ja purkkihernekeittoakin, ja samoista paikoista. Itselläni karkin liikakäyttöä vähentää se, etten pidä sitä kotona. Alkoholia sen sijaan ei saa lähi-Alepasta aina kun haluaa, joten sitä on pakko varastoida kotiin.
Mietojen ikärajaa voisi laskea, sillä on selvää, ettei nykyinen laki estä nuoria juomasta. Se pikemmminkin houkuttelee siihen. Alkoholia pitäisi myös saada nauttia kohtuullisesti julkisissa paikoissa, sen sijaan häiritsevään käyttöön pitäisi puuttua aina. Näin luotaisiin kulttuuria, jossa kohtuukäyttö on tavoiteltavaa, liikakäyttö tuomittavaa.
Mielikuvamainonnan ja sponsoroinnin voisi toki kieltää.
Kiitos kommentista Marjut! Alkoholin täyskieltoa ei ainakaan tässä yhteydessä ole kukaan ehdottanut. Miten ohjaisit kulttuuriamme kohti kohtuukäyttöä? Tutkimusten mukaan alkoholin kulutukseen, kuten yleensäkin kulutukseen, vaikuttavat kaikkein eniten saatavuus ja hinta.
Kyllä valistuksellakin voi vaikuttaa, eikä sen tarvitse olla vain puisevaa haitoista ja sairauksista saarnaamista, esim kännissä ole ääliö -kampanja oli varsin tehokas ja sinänsä osui kohderyhmään johon vaikkapa myyntiaikojen rajoitukset tai ikärajojen nosto ei liiemmin vaikuttaisi.
Mielestäni pitäisi nimenomaan pyrkiä tämänsuuntaiseen asennemuokkaukseen pelkkien sääntöjen ja kieltojen sijaan, ts. ennaltaehkäistä mielummin kuin paikata jo tapahtunutta.