Kunnallisvaalitavoitteeni: Tulevien sukupolvien Helsinki

Kunnallisvaaleihin on alle 50 päivää. Itse olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Helsingin Vihreiden listalta.

Ohessa on tämänhetkinen luonnos kampanjatavoitteista. Näitä ehtii vielä kommentoida muutaman päivän ajan. Viimeisimmän version tavoitteista löydät aina täältä.

Mikä olisi mielestäsi tärkein hanke, joka Helsingissä pitäisi saada läpi ja jota yksittäinen kaupunginvaltuutettu voisi ajaa?

Tavoitteena on ”Tulevien sukupolvien Helsinki”, joka pitää huolta lapsista, ympäristöstä sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja onnellisuudesta.

1. Lasten Helsinki
– Ympäristöasiat ja lisäresurssit neuvoloihin sekä päiväkodit mukaan Vihreä lippu ja Luonnossa kotonaan –toimintaan.
– Ympäristöystävällistä ja terveellistä kausi- ja kasvisruokaa päiväkoteihin ja kouluihin.
– Kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä lapsille.
– Kaadetaan turhat aidat kortteleiden sisäpihoilta ja laajennetaan turvallisia leikkipaikkoja.
– Tarjotaan matalan kynnyksen kotiapua lapsiperheille.

2. Ympäristöviisas Helsinki
– Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.
– Uusista rakennuksista tehdään mahdollisuuksien mukaan nollaenergiataloja.
– Kokeillaan kaupunkilaisille maksutonta joukkoliikennettä.
– Maalataan katuihin 100 km pyöräkaistoja sekä jatketaan pyöräily-Baanaa Kaisaniemeen.
– Kaupunkimetsät suojellaan sekä kaavoituksessa otetaan virkistys- ja luontoarvot huomioon.

3. Onnellinen Helsinki
– Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Tehdään Helsingistä viherkattojen ja kaupunkiviljelyn sekä luontotiedon, luovien alojen ja kulttuurin keidas.
– Lisätään epäkaupallisia tiloja, kirjastoja, nuorisotiloja ja perhekahviloita.

6 kommenttia artikkeliin ”Kunnallisvaalitavoitteeni: Tulevien sukupolvien Helsinki”

  1. Hyviä ideoita Leo. Monia voi toteuttaa muissakin kaupungeissa, esim. Joensuussa!

  2. Tuo kortteleiden sisäisten raja-aitojen kaataminen, pihojen luominen viihtysiksi ja lapsiystävällisiksi paikoiksi olis hurjan hauska idea.

  3. Mistäs otetaan rahat näihin edellä luetelluihin hankkeisiin. Leikataanko jostain, velkaa vai nostetaanko kunnallisveroa?

  4. Eli keskituloiset, jotka ovat muuttaneet hieman kauemmas, jotta saavat haluamaansa asuinmukavuutta ja jotka käyvät töissä Helsingissä, laitetaan maksamaan vielä ruuhkamaksua. 😀 Ja ruuhkamaksulla katetaan sitten esim. ilmainen joukkoliikennet, jotta mm. keskustan liepeille jääneiden ja autoa tarvitsemattomien ei tarvitisi maksaa mitään liikkumisestaan?

    Nollaenergiatalot voivat olla tulevaisuuden homepesiä (kuka maksaa korjaukset?) ja kännyköiden kuuluvuudessakin on ollut ongelmia. Toki puhelut voi hoitaa ulkonakin…

    Mihin alkaisit ensisijaisesti maalaamaan pyöräkaistoja ja ratkaisevatko ne liikenneongelmia kokonaisuudessaan? Pystyykö fossiilisetpolttoaineet korvaamaan ekoenergialla ja tuulivoimalla? Onko tästä laskelmia ja miten käy kaukolämmön?
    Oimutsimutsin blogista (http://oimutsimutsi.bellablogit.fi/2012/08/page/2/) juuri luin, että Helsingissä päiväkodit käyttävät jo nyt paljon luomuruokaa ja jo 2010 on päätetty, että sen määrää lisätään 50 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Tosin tässä ei ole painotettu kasvisuokaa (kausiruokaa luultavasti on, sillä sehän on halvempaa ja raha on tärkeä asia päiväkodeille ja kouluille), mutta jos lapsista kasvisruokailijoita on n. 5 % (ellei vähemmän) niin enemmistön mukaan mennään. Sekaruokailijat toki voisivat lisätä kasvisuoan määrää ruokavaliossaan, mutta siihen pakottaminen ei tuota haluttua tulosta.

  5. Sinulla on hyviä teemoja. Kannattaisi ottaa muutamia niistä tarkempaan käsittelyyn ja pohtia, mitä pitäisi tapahtua, jotta niihin päästäisiin.

    Yhtenä tavoitteenasi on, että kaupunkimetsät suojellaan ja kaavoituksessa otettaisiin virkistys- ja luontoarvot huomioon. Olen itse taistellut vuosia tämän asian puolesta ja valitettavasti näyttää, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Ongelmana on, että taustalla on vahvat taloudelliset intressit eikä asioista sen vuoksi haluta aitoa keskustelua, kaikki on ikään kuin valmiiksi sovittu. Välillä tuntuu, ettei mikään riitä – ei omat perustellut argumentit eikä se, että pystyy osoittamaan, miten tyhjän päällä vastapuolen argumentaatio on. Mitä enemmän asiaan on perehtynyt, sitä enemmän törmää myös suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien kummallisuuksiin, esim. päällekkäisiin rooleihin.

    Periaatteesi, että julkisin varoin tuotettu tieto vapautettaisiin kaikille ja päätöksenteosta tehtäisiin avointa, on myös hyvä. Teoriassa tietoa on nytkin runsaasti ”vapaana”, mutta sitä on lähes mahdotonta löytää. Esimerkiksi alkukesästä osallistuin puolisoni kanssa Uudenmaan liiton maakuntakaavaehdotuksen esittelytilaisuuteen. Paikalla olleet liiton työntekijät olettivat ilman muuta, että olemme kaupunkisuunnittelijoita. Kun kerroimme olevamme asukkaita, he ihmettelivät, miten olimme osanneet tulla paikalle. Kuitenkin kyse oli kaikille avoimesta esittelytilaisuudesta.

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.