Ekoisi: Synnytyssairaaloihin kestovaippoja

Ystäväni sai vauvan. Katselin kuvaa, jossa tuore vanhempi vaihtaa synnytyssairaalassa vauvalle vaippaa.

Silmääni pisti kuitenkin yksi asia. Kyseessä on kertakäyttöinen vaippa. Voisiko synnytyssairaaloissa olla tarjolla lähtökohtaisesti kestovaippoja ja/tai harsoja?

Olemme itse käyttäneet vauvalla vessahätäviestinnän tukena kestovaippoja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeus oli vauvan ensimmäiset päivät, kun Kätilöopiston Haikaranpesässä vauvalle tarjottiin lähtökohtaisesti kertakäyttövaippoja.

Meillä oli kyllä mukana omat harsot, mutta rankan synnytyksen jälkeen meni pari päivää ennen kuin tajusimme alkaa käyttämään niitä.

Ystäväni kuvaa katsellessa jäin ihmettelemään, miksi synnytyssairaaloissa ei voisi olla lähtökohtaisesti tarjolla kestovaippoja. Erikoistapauksessa tai esimerkiksi erikseen pyydettäessä voisi saada käyttöönsä kertakäyttöisiä vaippoja.

Kestovaippojen tai harsojen käyttö lisäisi tietysti pyykin määrää. Käsittääkseni synnytyssairaaloissa on kuitenkin jo valmiiksi aika tehokkaat pesumahdollisuudet.

Kestovaippojen käyttäminen toisi mukanaan ainakin kolme merkittävää etua:
– Luonnonvaroja säästyisi
– Tuoreet vanhemmat oppisivat alusta pitäen käyttämään kestovaippoja ja voisivat testata eri malleja
– Synnytyssairaaloiden niukkoja raharesursseja säästyisi elintärkeisiin toimintoihin

Esimerkiksi äitiyspakkauksen (pitäisi olla mieluimmin vanhemmuus- tai lapsipakkaus) mukana tulee muutama kestovaippa ja harsoja. Milloin synnytyssairaalat siirtyvät kestovaippoihin?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset löytyvät täältä.

6 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Synnytyssairaaloihin kestovaippoja”

  1. Uskoisin yhden syyn olevan hygienia, joka sairaaloissa pitää olla ymmärrettävistä syistä maksimissaan. Ja mistä materiaalista tehtäisiin vaippoja, jotka kestävät ehyinä 90 asteen pesun kerta toisensa jälkeen :/
    Ja tavallaan voin myös ymmärtää vanhempia, jotka eivät halua käyttää vauvallaan käytettyjä kestovaippoja. Vertaukseksi harva ostaisi kirpparilta itselleen käytettyjä alushousuja.

    Vastaa
    • Miten hygienia voisi tähän liittyä? Kyllä kai se pissa ja kakka tulee yhtä lailla kertakäyttövaippoihinkin, joita säilytetään hyvä tovi roskiksissa. Ja voihan ne vaipat hyvin pesta 30-60 asteessa.

      Vastaa
  2. Mielestäni olisi ihan hyvä tutkia kuinka onnistuisi kestovaippailu synnärillä niiden kertakäyttöjen rinnalla. Naamakirjassa ainakin annettiin kommenttia että joissakin pienemmissä laitoksissa neuvottiin ja kannustettiin harsojen käyttöön. Vähentäisi huimasti roskan määrää,( mikä ei edes maadu.)

    Olen käyttänyt harsoja lapsellani, joka on nyt 2,5 v enkä ikinä kokenut että ne olisi likaisia pesemisen jälkeen. Kertakäyttövaippoja käytin satunnaisesti, mutta ne alkoivat haisemaan todella nopeasti ( ja paljon pahemmalle kuin harsot.) Harsot taas yleensä vaihdoin kun ne olivat pissaiset tai kakkaiset eli periaatteessa lapsellani oli koko ajan puhtaat ja kuivat ”alushousut” yllä. Tietysti vaippaa piti vaihtaa usein, mutta ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla onnistui.

    Vastaa
  3. Hygienian otin esille siksi, että sairaalassa, myös synnytysosastoilla, on todettu esimerkiksi näitä kuuluisia sairaalabakteereita.
    Bakteerit eivät kuole kuin 60-90 asteen pesussa, siksi sairaaloissa kaikki materiaalit pestään niin korkeassa lämpötilassa. Toki kyse ei vain ole harvakseltaan esiintyvistä sairaalabakteereista, vaan paljon muistakin. Käsittääkseni yleinen käytäntö on 90 astetta esim. liinavaatteiden kanssa. Näin ollen myös (ja etenkin) vaipat pitäisi pestä korkeassa lämpötilassa eritteiden vuoksi (eritteissähän ne haitalliset eliöt ovat). Vastasyntyneet kun kovin herkkiä ovat vielä ilman kunnon vastustuskykyä.

    Mutta siis ideanani ei tokikaan ollut lytätä tätä ehdotustasi, hyvä sinänsä, mutta otin esille pari käytännön pointtia, jotka ovat saattaneet olla tällaisen kehityksen tiellä ja voivat tulla olemaankin. Ken tietää?
    Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikenlaiset tartunnat erityistä aseptiikkaa vaativissa olosuhteissa pyritään minimoimaan kertakäyttötuotteilla..

    Vastaa
  4. Tuskinpa kestovaippojen puutteessa on kyse hygieniasta, sillä vielä 90-luvun lopulla ainakin Jorvin sairaalassa Espoossa käytettiin harsoja enkä usko kenenkään epäilleen niiden puhtautta. Käyttäväthän vauvat sairaalan vaatteitakin. Luulen, että paine vaihtaa kertakäyttövaippoihin on tullut synnyttäjiltä.

    Vastaa
  5. Vaipat kyllä kestää mainiosti 60 ja myös 90 asteen pesun. Voi olla et kuluu vähän nopeempaa, jos pesee kaikki pesut 90 asteessa, mut ei ne siitä hetkessä silti hajoa tai mene käyttökelvottomiksi.

    Iso osa kestoja käyttävistä ostaa ainakin osa vaipoista käytettynä, ei se eroais tosta mitenkään. Meillä on ostettu harsot uusina, kaikki muut kirppareilta tai huutiksesta ja ei ällötä muuten pätkääkään 😉

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/