Ekoisi: Synnytyssairaaloihin kestovaippoja

Ystäväni sai vauvan. Katselin kuvaa, jossa tuore vanhempi vaihtaa synnytyssairaalassa vauvalle vaippaa.

Silmääni pisti kuitenkin yksi asia. Kyseessä on kertakäyttöinen vaippa. Voisiko synnytyssairaaloissa olla tarjolla lähtökohtaisesti kestovaippoja ja/tai harsoja?

Olemme itse käyttäneet vauvalla vessahätäviestinnän tukena kestovaippoja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeus oli vauvan ensimmäiset päivät, kun Kätilöopiston Haikaranpesässä vauvalle tarjottiin lähtökohtaisesti kertakäyttövaippoja.

Meillä oli kyllä mukana omat harsot, mutta rankan synnytyksen jälkeen meni pari päivää ennen kuin tajusimme alkaa käyttämään niitä.

Ystäväni kuvaa katsellessa jäin ihmettelemään, miksi synnytyssairaaloissa ei voisi olla lähtökohtaisesti tarjolla kestovaippoja. Erikoistapauksessa tai esimerkiksi erikseen pyydettäessä voisi saada käyttöönsä kertakäyttöisiä vaippoja.

Kestovaippojen tai harsojen käyttö lisäisi tietysti pyykin määrää. Käsittääkseni synnytyssairaaloissa on kuitenkin jo valmiiksi aika tehokkaat pesumahdollisuudet.

Kestovaippojen käyttäminen toisi mukanaan ainakin kolme merkittävää etua:
– Luonnonvaroja säästyisi
– Tuoreet vanhemmat oppisivat alusta pitäen käyttämään kestovaippoja ja voisivat testata eri malleja
– Synnytyssairaaloiden niukkoja raharesursseja säästyisi elintärkeisiin toimintoihin

Esimerkiksi äitiyspakkauksen (pitäisi olla mieluimmin vanhemmuus- tai lapsipakkaus) mukana tulee muutama kestovaippa ja harsoja. Milloin synnytyssairaalat siirtyvät kestovaippoihin?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset löytyvät täältä.

6 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Synnytyssairaaloihin kestovaippoja”

  1. Uskoisin yhden syyn olevan hygienia, joka sairaaloissa pitää olla ymmärrettävistä syistä maksimissaan. Ja mistä materiaalista tehtäisiin vaippoja, jotka kestävät ehyinä 90 asteen pesun kerta toisensa jälkeen :/
    Ja tavallaan voin myös ymmärtää vanhempia, jotka eivät halua käyttää vauvallaan käytettyjä kestovaippoja. Vertaukseksi harva ostaisi kirpparilta itselleen käytettyjä alushousuja.

    • Miten hygienia voisi tähän liittyä? Kyllä kai se pissa ja kakka tulee yhtä lailla kertakäyttövaippoihinkin, joita säilytetään hyvä tovi roskiksissa. Ja voihan ne vaipat hyvin pesta 30-60 asteessa.

  2. Mielestäni olisi ihan hyvä tutkia kuinka onnistuisi kestovaippailu synnärillä niiden kertakäyttöjen rinnalla. Naamakirjassa ainakin annettiin kommenttia että joissakin pienemmissä laitoksissa neuvottiin ja kannustettiin harsojen käyttöön. Vähentäisi huimasti roskan määrää,( mikä ei edes maadu.)

    Olen käyttänyt harsoja lapsellani, joka on nyt 2,5 v enkä ikinä kokenut että ne olisi likaisia pesemisen jälkeen. Kertakäyttövaippoja käytin satunnaisesti, mutta ne alkoivat haisemaan todella nopeasti ( ja paljon pahemmalle kuin harsot.) Harsot taas yleensä vaihdoin kun ne olivat pissaiset tai kakkaiset eli periaatteessa lapsellani oli koko ajan puhtaat ja kuivat ”alushousut” yllä. Tietysti vaippaa piti vaihtaa usein, mutta ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla onnistui.

  3. Hygienian otin esille siksi, että sairaalassa, myös synnytysosastoilla, on todettu esimerkiksi näitä kuuluisia sairaalabakteereita.
    Bakteerit eivät kuole kuin 60-90 asteen pesussa, siksi sairaaloissa kaikki materiaalit pestään niin korkeassa lämpötilassa. Toki kyse ei vain ole harvakseltaan esiintyvistä sairaalabakteereista, vaan paljon muistakin. Käsittääkseni yleinen käytäntö on 90 astetta esim. liinavaatteiden kanssa. Näin ollen myös (ja etenkin) vaipat pitäisi pestä korkeassa lämpötilassa eritteiden vuoksi (eritteissähän ne haitalliset eliöt ovat). Vastasyntyneet kun kovin herkkiä ovat vielä ilman kunnon vastustuskykyä.

    Mutta siis ideanani ei tokikaan ollut lytätä tätä ehdotustasi, hyvä sinänsä, mutta otin esille pari käytännön pointtia, jotka ovat saattaneet olla tällaisen kehityksen tiellä ja voivat tulla olemaankin. Ken tietää?
    Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikenlaiset tartunnat erityistä aseptiikkaa vaativissa olosuhteissa pyritään minimoimaan kertakäyttötuotteilla..

  4. Tuskinpa kestovaippojen puutteessa on kyse hygieniasta, sillä vielä 90-luvun lopulla ainakin Jorvin sairaalassa Espoossa käytettiin harsoja enkä usko kenenkään epäilleen niiden puhtautta. Käyttäväthän vauvat sairaalan vaatteitakin. Luulen, että paine vaihtaa kertakäyttövaippoihin on tullut synnyttäjiltä.

  5. Vaipat kyllä kestää mainiosti 60 ja myös 90 asteen pesun. Voi olla et kuluu vähän nopeempaa, jos pesee kaikki pesut 90 asteessa, mut ei ne siitä hetkessä silti hajoa tai mene käyttökelvottomiksi.

    Iso osa kestoja käyttävistä ostaa ainakin osa vaipoista käytettynä, ei se eroais tosta mitenkään. Meillä on ostettu harsot uusina, kaikki muut kirppareilta tai huutiksesta ja ei ällötä muuten pätkääkään 😉

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa