Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta

Olin torstaina (29.3.) YLE:n A-talk -ohjelmassa keskustelemassa ydinjätekiistasta yhdessä ympäristöministeri Ville Niinistön, elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Energiateollisuus ry:n Juha Naukkarisen kanssa.

Keskustelun aiheena oli erityisesti Fennovoiman ja Posivan käsillä oleva ydinjätekiista. Erikoista oli, että Fennovoima ei suostunut lainkaan haastatteluun aiheesta. Ohjelma on katsottavissa Areenasta. YLE teki aiheesta myös uutisen: Häkämies kielsi ydinvoimayhtiöitä puhumasta jätteistä.

Koko sotku osoittaa aika hyvin, miten levällään Fennovoiman hanke on. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että homma kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. Tällä viikolla ydinvoimahanke kaatui Bulgarian Belenessä ja Fennovoiman suurin osakas E.ON päätti luopua ydinvoimahankkeista Britanniassa.  Lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoiman käytöstä ja Japani harkitsee samaa.

Mikäli Fennovoiman hanke etenee, olisi perusteltua, että rakennuslupa tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn. Periaatepäätöksen yhteydessä monet hankkeeseen liittyvät seikat olivat auki ja tilanne on tämän jälkeen muuttunut.

Ydinjäte on ihmisille ja ympäristölle vaarallista seuraavat 200 000 vuotta. Suomeen suunnitellun loppusijoituksen suhteen on vielä monta avointa kysymysmerkkiä. Näyttää siltä, että kuparikapseleiden korroosio voi edetä myös hapettomassa vedessä. Missään maassa ydinjätteen loppusijoituskysymystä ei ole onnistuttu ratkaisemaan.

Kaikkein uskomattomin asia on kuitenkin se, että ydinvoimayhtiöillä ei ole vastuuta loppusijoituksesta sen jälkeen kun luola on suljettu. Tulevat sukupolvet saavat vastuulleen ja hoidettavakseen oman sukupolvemme aiheuttamat jätteet ikuisiksi ajoiksi.

Ydinvoima on auringonlaskun energiantuotantomuoto, joka aiheuttaa vakavia ongelmia aina uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Vai mitä pitäisi ajatella Talvivaaran kaivoksesta, Japanin ydinkatastrofista ja Suomen ydinjätekiistasta? Vaikka ydinturvallisuuslaki kieltääkin tällä hetkellä ydinjätteen tuonnin ulkomailta Suomeen, on olemassa riski, että Suomesta tehdään vielä Eurooppalaisen ydinjätteen kaatopaikka.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ydinjätekiista ratkeaisi? Ohessa viisi toimenpidettä:
– Fennovoiman ja TVO:n hankkeet tulisi pysäyttää
– Fortumille ei tule myöntää periaatepäätöslupaa Loviisan yksiköiden korvaamiseen
– Uraani- ja windfall-vero tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian
Ydinvastuulakia tulisi tiukentaa
– Olemassa oleville ydinjätteille tulee löytää turvallinen loppusijoituspaikka. Kustannukset tulee saada täysimääräisesti yhtiöiden maksettaviksi seuraavan 200 000 vuoden ajan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta”

  1. Posivan Onkalo-hankkeen kohdalla on tärkeää huomata, että kysymys on edelleen prototyypistä, jota ei ole osoitettu turvalliseksi ratkaisuksi. On tärkeää, että näin ei ajatella, jotta rakentamis- ja käyttöönottolupien käsittelyssä arviointi tehdään turvallisuutta, ei yhtiöiden taloustilannetta ajatellen. Viranomaisilla on oltava valmius arvioida koko hanke uudelleen, mikäli turvallisuushuolet antavat siihen aihetta.

    Ruotsista on äskettäin tullut tuoretta tutkimustietoa liittyen kuparin korroosioon. Ydinjäte on tarkoitus sijoittaa Onkaloon kuparikapseleissa:
    http://www.nyteknik.se/nyheter/innovation/forskning_utveckling/article3386782.ece

    Toinen kysymys on nykyisen välivarastoinnin turvallisuus. Tällä hetkellä välivarastointi tehdään vesiallasvarastoissa: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/ydinturvallisuus/ydinjatteet/fi_FI/ydinjate2/

    Union of Concerned Scientists suosittaa, että välivarastointi pitäisi tehdä altaiden sijaan kuivasäiliöissä (dry casks), koska tällainen järjestelmäei tarvitse erillistä jäähdytystä: http://www.ucsusa.org/nuclear_power/nuclear_power_risk/safety/safer-storage-of-spent-fuel.html

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!