Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta

Olin torstaina (29.3.) YLE:n A-talk -ohjelmassa keskustelemassa ydinjätekiistasta yhdessä ympäristöministeri Ville Niinistön, elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Energiateollisuus ry:n Juha Naukkarisen kanssa.

Keskustelun aiheena oli erityisesti Fennovoiman ja Posivan käsillä oleva ydinjätekiista. Erikoista oli, että Fennovoima ei suostunut lainkaan haastatteluun aiheesta. Ohjelma on katsottavissa Areenasta. YLE teki aiheesta myös uutisen: Häkämies kielsi ydinvoimayhtiöitä puhumasta jätteistä.

Koko sotku osoittaa aika hyvin, miten levällään Fennovoiman hanke on. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että homma kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. Tällä viikolla ydinvoimahanke kaatui Bulgarian Belenessä ja Fennovoiman suurin osakas E.ON päätti luopua ydinvoimahankkeista Britanniassa.  Lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoiman käytöstä ja Japani harkitsee samaa.

Mikäli Fennovoiman hanke etenee, olisi perusteltua, että rakennuslupa tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn. Periaatepäätöksen yhteydessä monet hankkeeseen liittyvät seikat olivat auki ja tilanne on tämän jälkeen muuttunut.

Ydinjäte on ihmisille ja ympäristölle vaarallista seuraavat 200 000 vuotta. Suomeen suunnitellun loppusijoituksen suhteen on vielä monta avointa kysymysmerkkiä. Näyttää siltä, että kuparikapseleiden korroosio voi edetä myös hapettomassa vedessä. Missään maassa ydinjätteen loppusijoituskysymystä ei ole onnistuttu ratkaisemaan.

Kaikkein uskomattomin asia on kuitenkin se, että ydinvoimayhtiöillä ei ole vastuuta loppusijoituksesta sen jälkeen kun luola on suljettu. Tulevat sukupolvet saavat vastuulleen ja hoidettavakseen oman sukupolvemme aiheuttamat jätteet ikuisiksi ajoiksi.

Ydinvoima on auringonlaskun energiantuotantomuoto, joka aiheuttaa vakavia ongelmia aina uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Vai mitä pitäisi ajatella Talvivaaran kaivoksesta, Japanin ydinkatastrofista ja Suomen ydinjätekiistasta? Vaikka ydinturvallisuuslaki kieltääkin tällä hetkellä ydinjätteen tuonnin ulkomailta Suomeen, on olemassa riski, että Suomesta tehdään vielä Eurooppalaisen ydinjätteen kaatopaikka.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ydinjätekiista ratkeaisi? Ohessa viisi toimenpidettä:
– Fennovoiman ja TVO:n hankkeet tulisi pysäyttää
– Fortumille ei tule myöntää periaatepäätöslupaa Loviisan yksiköiden korvaamiseen
– Uraani- ja windfall-vero tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian
Ydinvastuulakia tulisi tiukentaa
– Olemassa oleville ydinjätteille tulee löytää turvallinen loppusijoituspaikka. Kustannukset tulee saada täysimääräisesti yhtiöiden maksettaviksi seuraavan 200 000 vuoden ajan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta”

  1. Posivan Onkalo-hankkeen kohdalla on tärkeää huomata, että kysymys on edelleen prototyypistä, jota ei ole osoitettu turvalliseksi ratkaisuksi. On tärkeää, että näin ei ajatella, jotta rakentamis- ja käyttöönottolupien käsittelyssä arviointi tehdään turvallisuutta, ei yhtiöiden taloustilannetta ajatellen. Viranomaisilla on oltava valmius arvioida koko hanke uudelleen, mikäli turvallisuushuolet antavat siihen aihetta.

    Ruotsista on äskettäin tullut tuoretta tutkimustietoa liittyen kuparin korroosioon. Ydinjäte on tarkoitus sijoittaa Onkaloon kuparikapseleissa:
    http://www.nyteknik.se/nyheter/innovation/forskning_utveckling/article3386782.ece

    Toinen kysymys on nykyisen välivarastoinnin turvallisuus. Tällä hetkellä välivarastointi tehdään vesiallasvarastoissa: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/ydinturvallisuus/ydinjatteet/fi_FI/ydinjate2/

    Union of Concerned Scientists suosittaa, että välivarastointi pitäisi tehdä altaiden sijaan kuivasäiliöissä (dry casks), koska tällainen järjestelmäei tarvitse erillistä jäähdytystä: http://www.ucsusa.org/nuclear_power/nuclear_power_risk/safety/safer-storage-of-spent-fuel.html

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä