Suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan näy aina autoilun suhteen.
Esimerkiksi Käpylässä on pitkään ollut autoja pysäköitynä jalkakäytävälle (viereinen kuva). Ymmärrän toki, että joskus voi tulla tilanteita, joissa auto on pakko jättää ”sakkopaikalle”.Tässä tapauksessa jalkakäytävällä on kuitenkin ollut useita autoja viikkokausia.
Kuka edes tarvitsee autoa Helsingin Käpylässä? Mitä ihmettä asialle voisi tehdä?
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.
Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa.
Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani.
50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.
Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia.
Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kolilla! Juoksulenkillä, Ukko-Kolin huipulla ja hiihtämässä #koli #ukkokoli #akkakoli #pahakoli #juoksu #hiihto
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi.
Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni.
#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.
Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.
”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.
Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.
”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.
”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Olemattoman kokeneet. Millaista oli opiskella entisessä Neuvostoliitossa 1970-1990-luvuilla?
Olen kyllä todella ylpeä isästäni, joka on ryhtynyt eläkepäivinään varsin tuotteliaaksi kirjailijaksi. Tämä taitaa olla jo hänen seitsemäs kirja. Tällä kertaa kiinnostavaa elämäkertakuvausta siitä millaista oli opiskelijaelämä mm. Leningradissa, Moskovassa, Kiovassa ja Minskissä. Mistä lähtökohdista opiskelemaan lähdettiin ja mitä sitten tapahtui.
Tietysti tämä on kiinnostavaa siitäkin näkökulmasta, että itse kävin tuolloin isäni mukana syntymässä ja kokemassa tämän olemattoman.
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana.
”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”
https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Miten viettäisit elämäsi viimeiset päiväsi? Nyt olisi mahdollisuus saada 20% alennus Innon verkkokaupassa mun kirjasta 101 onnen päivää koodilla ”101 onnen päivää”
#101onnenpäivää
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi!
Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä.
Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia.
Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä.
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen!
Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.
#circularmonday @circularmonday
Oletko tarkastanut, mitä liikennemerkki kadun pätkän alkupäässä pysäköinnistä määrää?
Esimerkkikuva on vähän huono. Minusta pysäköinti näyttää olevan ihan ok, koska se ei tuki jalkakäytävää kokonaan vaan siinä mahtuu ihan hyvin liikkumaan. Aivan kuten ajotielläkin.
Ja miksi ihmeessä Käpylässä asuvalla ihmisellä ei voi olla autoa? Joku voi tarvita autoa työmatkaa varten ja turha sanoa, että kaikille joukkoliikenne, kävely tai pyöräily olisi parempi vaihtoehto. Toivottavasti he saavat jatkossakin omistaa sen autonsa kenenkään ulkopuolisen puuttumatta asiaan. Miksi eivät saisi?
Itsellä ei ole autoa, pääasiassa kuljen pyörällä tai julkisilla ja matkustan henkilöautossa hyvin vähän. Minua ärsyttää tällainen fanaattinen autoilun vastustaminen, joka vain innostaa autoihmisiä tarttumaan rattiin seuraavallakin kerralla, vaikka ensin olisi ajatellut jotain muuta kulkutapaa.
Kävin ohimennen selvittämässä asiaa. Kyseisessä paikassa pysäköinti on sallittua. Ainoastaan päivällä tiettyyn aikaan (8-17) pisin sallittu pysäköintiaika on 60min. Pysäköinnin tarve taas liittyy kahden korttelin päässä olevaan Kätilöopiston sairaalaan, jossa hoidetaan Helsingin synnytykset ja paljon myös raskauden seurantaan jne liittyviä asioita. Kaikilla helsinki- ja/tai vantaalaisilla potilailla tai heitä katsomaan tulleilla omaisilla ei ole onni (eikä alueen asuntojen hintojen vuoksi varaakaan) asua kävelymatkan päässä sairaalasta.
On tietenkin hieman arveluttavaa pysäköidä tuolla tavalla jalkakäytävän reunan päälle, mutta siihen lienee syynä se, että jos kadun molemmille puolille olisi pysäköity kadun puolelle (sekin on siis kuitenkin sallittua) ajorata kapenisi kohtuutomasti. Ja kuten jo aikaisemmin sanottu, jalkakäytävää mahtuu kuitenkin kulkemaan ihan hyvin vaikka olisi paksumpikin kaveri.
Käpylässä asuva henkilö voi olla töissä vaikka tuusulassa, jolloin auto on aika tarpeellinen. Mitä tulee väärin pysäköityihin autoihin, pysäköinninvalvojia vaan enemmän kaduille – kyllä ne autoilijat joskus kyllästyy pikavoittoihin ja alkavat parkkeeraan autonsa oikein 🙂
Kuva näyttäisi olevan Sofianlehdonkadulta, missä todellakin tarvitaan pysäköintitilaa sekä kätilöopiston, että sen kupeessa olevan Metropolian toimipisteen vuoksi. Siinä opiskelee satoja opiskelijoita, joista moni joutuu kulkemaan kouluun ulkopaikkakunnalta (minä mukaanlukien). Matkoihin kuluisi päivässä junaa käyttäen vähintään 3 tuntia (joskus lähemmäs neljää jos junat kulkee huonosti tai aikataulut ei mene yksiin), kun autolla kuljen matkan n. 2 tunnissa. Autolla kulkeminen ja vieläpä yksin todellakin kaivertaa mieltäni, mutta en ole valmis myöskään muutamista yhteisistä iltatunneista perheeni kanssa tinkimään. Perhe, suku ja koti ovat myös syitä miksi en voisi Helsinkiin muuttaa.
Tiedän itsekin tämän kyseisen kadun ja yhdyn edelliseen kommenttiin että tämä alue täytyisi kyllä olla poissa autoista. En ymmärrä miksi pyäköinti on ihmisille niin vaikeaa. Varsinkin raastavaa on kahden parkkirudun valloittaminen..