Veronkorotuksia? Kyllä, Kiitos!

YLE:n uutisten mukaan viina- ja herkkuverojen korotus saa laajaa tukea eri puolueilta. Hienoa! Näyttää vahvasti siltä, että seuraavalla hallituksella on edessä monet veronkorotukset.

Mitä veroja sitten kannattaisi nostaa, mitä muuttaa ja mitä uusia luoda? Tässä alustava muistilista veronkorotuksia varten.

Seuraavia veroja tulisi korottaa

– Tupakkavero
– Alkoholivero
– Makeisvero (tämä kannattaisi muuttaa sokeriveroksi)
– Ajoneuvovero
– Polttoainevero
– Pääomavero
– Perintövero
– Energiaverot

Uusina ympäristöveroina pitäisi ottaa käyttöön myös naudanliha- ja juustovero. Eläinrasvoille voisi myös pistää oman veron.

Lisäksi kannattaisi harkita vakavasti asuntolainojen korkovähennysten poistamista sekä työmatkavähennyksestä luopumista tai sen ohjaamista paremmin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä työmatkaliikenteessa suosivaksi.

Veronkorotusten suhteen pitää kuitenkin muistaa, että kulutuksen verotuksen tasaveroistavaa vaikutusta tulisi kompensoida tavalla tai toisella pienituloisille.

Tuleeko mieleen vielä jotain muuta? Mitä muita veroja tulisi nostaa ja mitä seikkoja veronkorotuksissa olisi syytä huomioida?

10 kommenttia artikkeliin ”Veronkorotuksia? Kyllä, Kiitos!”

  1. Kannattaa muistaa, että nuo ehdottamasi verot ovat fiskaalisesti kovin mitättömiä. Julkisen sektorin rahoitusvajeeseen niillä ei vielä vastata. ALV:n korotus tulee olemaan välttämätöntä jossain vaiheessa julkisen sektorin rahoituksen kannalta ja se tulisi ehdottomasti yhdistää pienituloisten tuloveron huojennuksiin.

    Tupakkaveron osalta Hetenmäen työryhmä arvioi päätelmissään: ”Ennen edellisiä korotuksia tupakkatuotteita luovutettiin verolliseen kulutukseen suuria määriä ja veronkorotusten tultua voimaan myynnissä on ollut vielä runsaasti vanhojen veroperusteiden mukaan verotettuja tuotteita, eikä tilanne markkinoilla ole vielä vakiintunut. Veronkorotuksista saatavissa olevat verotuottolisäykset olisivat todennäköisesti pieniä tai niitä ei saataisi lainkaan. Vaarana olisi myös tupakan harmaatuonnin ja laittomien markkinoiden hallitsematon kasvu.”

    Alkoholiveron osalta korotukset on tällä hetkellä pidettävä maltillisina. On olemassa vahva riski, että alkoholiveron korotus johtaa verotuottojen laskuun matkustaja- ja harmaatuonnin lisääntyessä jolloin kokonaiskulutus ei laske vaan siirtyy vain tilastoimattomaan. Myös alkoholin tilaaminen muista jäsenvaltioista muuttuisi entistä houkuttelevammaksi.

    Makeisveron muuttamisesta sokeriveroksi olen samaa mieltä. Pääomaveroon voisi harkita tuloveroa lähenevää proggressiota. Perintövero on fiskaalisesti melko tehoton. Vaikka veron tuotot ovat melko pieniä kyse on lähinnä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Perintöveron korottamisen sijasta näkisin mieluummin proggression kasvattamisen. Pidän Hetenmäen työryhmän perusteluja jälleen kerran järkevänä ja kannatan uuden veroluokan luomista hyvin suurille perinnöille. Pienten perintöjen verotusta ei välttämättä tarvitsisi kiristää.

    Listastasi puuttuu maapohjan kiinteistövero. Maapohjan kiinteistövero on oikeudenmukainen tapa verottaa tontin omistamiseen liittyviä windfall-voittoja, jotka syntyvät yhdyskuntarakenteen kehittymisestä. Kohdistettaessa kiinteistövero maapohjaan, se ei tapaa kapitalisoitua vuokrahintoihin tai hidastaisi rakentamista ja yhdistettynä omistusasumisen korkokulujen verovähennysoikeudesta luopumiseen toisi omistusasumista edes hieman lähemmäs vuokra-asumisen verokohtelua. Tietysti viimeksi mainittuu tavoitteeseen asumistulon vero olisi paras, mutta taitaa olla reaalipoliittinen mahdottomuus.

  2. Eläinrasvat ovat osoittautumassa terveellisimmiksi rasvoiksi mitä yleensä on, miksi siis niitä verolle? Eiköhän verolle voisi laittaa tofut ja muut ulkomaan kasvisihmeet joita rahdataan tänne samalla tuottaen kauheat määrät hiilidioksidia. Kotimaiset kasvikset ja lihatuotteet verottomiksi.

  3. Komppaan Jussi Airaksisen puheenvuoroa. Eettiset valinnat ja maksimaalisen verotehon etsintä ovat kaksi eri asiaa.

    Maapohjan (siis ei rakennusten) hintaan kohdistuva kiinteistövero on paitsi hyvä, myös oikeudenmukainen vero. Maan arvonnousun ansio kuuluu yhteiskunnalle, ei satunnaisille onnekkaille yksilöille. Rakennuksiin kohdistuva kiinteistövero puolestaan nostaa asumisen hintaa ja toimitilojen vuokria, mikä ei ole toivottavaa.

    Kulutuksen verotuksen kompensoinnista olen samaa mieltä Leon kanssa, mutta huomautan, että pienituloisuus on erittäin lavea kategoria. Millaiset tulot lasket pieniksi, Leo?

    Esimerkiksi pelkän perusturvan varassa oleville kulutusverojen korotukset kompensoidaan täysimääräisesti kuluttajahintaindeksin nousun myötä.

  4. Tätä juuri ajoin takaa: ”Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.”

    Pienituloisuuden kasvu johtuu siitä, että mediaanitulo on kasvanut Suomessa nopeasti palkkojen ja muiden tuotannontekijätulojen kasvun myötä.

    Tulonsiirrot, jotka muodostavat suurimman osan pienituloisten tuloista, eivät ole kasvaneet samaa vauhtia tuotannontekijätulojen kanssa.

    Toisin sanoen pienituloisten suhteellinen asema on heikentynyt siksi, että Suomessa tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen palkkatason ja muiden tuotannontekijätulojen noususta.

    Mitä yritän sanoa? Sitä, että koska pelkän perusturvan varassa oleville kompensoidaan kulutusverojen korotukset täysimääräisesti kuluttajahintaindeksin nousun myötä, heidän suhteellinen asemansa ei parane pelkin veroteknisin toimenpitein.

    Tarvitaan muita keinoja, esimerkiksi tulonsiirtojen tasokorotuksia ja rakenteellisen työttömyyden purkamista. Rakenteellinen työttömyys kohdistuu vajaatuottoiseen osaan työvoimasta, eli toistaitoisiin (low-skilled). Heitä on Suomessa jopa 150 000, siis merkittävä osa pienituloisista.

  5. En kannata työmatkavähennysten poistoa. Jos nettoansio on 1300€ kuussa ja pienituloinen kansalainen maksaisi vielä siitä itse 300€ työmatkakulunsa bussilla 50 knm päässä sijaitsevalle työpaikalle niin millä rahalla hän elää ? Pienituloinen kun ei voi edes haaveilla henkilöautosta. Jos tästä vielä halutaan poistaa asunnon korkovähennys niin minulla ei ole jatkossa mitään mielenkiintoa äänestää vihreitä vaikka olen näin tehnyt kaikissa vaaleissa yli 20 vuotta.

  6. Ja tofuvero jäi kommentoimatta vallan. Niinpä tietenkin kun se olisi sattunut viherpiipertäjän omaan nilkkaan. Voi jestas että olette turhia.

  7. Onko Suomi niin kateellinen maa että mitään ei saisi omistaa ilman että siitä pitäisi veroja maksaa? Olisiko jo aika todeta että meitä on liian vähän tähän suureen maahan ollakseme tälläinen hyvinvointi yhteiskunta. Nostamalla veroja ajetaan paljon menestyneitä ulkomaille jolloin tulee tarve uusille veronkorotuksille ja ikuiselle oravanpyörälle. Nyt olis aika lähteä muuttamaan ajatusmaailmaa, verot pitäisi laskea, uusia yrityksiä pitää saada suomeen ja sen mukaan uutta työvoimaa ja työllisyys nostettua. Paikattakseen nykyistä rahareikää lähdetään säästölinjalle, puolustusvoimat, kulttuuri, urheilu, ja ennen kaikkea julkinen massiivinen byrokratia pienemmäksi. Myös eläkeiän nosto on välttämätön kun keskiikä nousee mutta jotta ihmiset töissä jaksaisi pitää panostaa työhyvinvointiin enemmän.

  8. Miksi on niin, että muut pitää pakottaa noudattamaan ideologiaanne? Jos se on niin hieno, miksi eivät ihmiset sitoudu siihen vapaaehtoisesti? Ja laajemmin, ei liene vaikeaa selvittää valtiolta tilinumeroa, johon halukkaat voisivat vapaaehtoisesti maksaa vaikka 90% tuloistaan ’veroa’. Ihan vain vinkkinä Leolle. Toisaalta, uskon, että kaltaisiltasi puuttuu kokonaan käsitys tuottavan työn ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä ja tähän liittyvästä verotuksen haitallisuudesta. Vai onko niin, että vain muiden pitää maksaa valtion väkivallalla uhkaamalla pakotettuina? Täydelliseen totalitarismiin ajavat kaltaisesi ”vihreät” ovat tosiasiassa ihmiskunnan pahimpia vihollisia á la Khmer Rouge.

  9. Tofuverosta vielä. Ruuan kuljetusten ympäristövaikutukset ovat vain muutaman prosentin luokkaa yksittäisen elintarvikkeen koko elinkaaresta. Ylivoimaisesti suurin osa syntyy alkutuotannossa.

    ks. esim. juusto täältä:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi

    Tai tämä:
    ”Vastoin yleisiä odotuksia lähiruoka tai kotimainen ruoka ei juurikaan eroa muualla tuotetusta, sillä pitkät kuljetukset hoidetaan nykyisin hyvin tehokkaasti.”
    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Ruoan%20ymp%E4rist%F6vaikutukset

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin