Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta

*Michelle*(xena2542)-on/off flickr

Suomessa sudet aiheuttavat haittaa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä, esimerkiksi metsästyskoiria, poroja ja lampaita. Lisäksi susi herättää ihmisten keskuudessa pelkoja vaikka susi on surmannut ihmisen viimeksi Turun seudulla joskus 1880-luvun alussa. Tosin tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi.

Vertailun vuoksi esimerkiksi elokuussa 2010 tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan 667 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 26 ja loukkaantui 821 ihmistä. Ihmisille aiheuttaman kärsimyksen lisäksi tieliikenne tappaa vuosittain Suomessa eismerkiksi yli neljä miljoonaa lintua.

Susien aiheuttama haitta yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tai metsästäjälle on kuitenkin selkeä. Myös pelko on varmasti aidosti koettua. Susi ei aiheuta vastaavia ongelmia kaupungeissa asuville. Miksi siis kaupunkilaisen pitäisi olla kiinnostunut sudesta? Ja millä oikeudelle esimerkiksi kaupungissa asuvat osallistuvat susien suojelusta käytävään keskusteluun sekä tuomitsevat susien kaatoluvat ja salametsästyksen maaseudulla.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelulle on vankat perusteet.

1. Luonnon monimuotoisuus ja itseisarvo. Susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on oikeus lajityypilliseen elämään siinä missä muillakin lajeilla. Susi voi suorastaan olla avuksi monimuotoisuuden suojelussa sen säädellessä osaltaan hirvikantoja ja auttaessa näin esimerkiksi avainlaji haavan kasvua. Sen sijaan susien aiheuttamat haitat ovat marginaalisia ja korvattavissa rahalla. Mikäli susikanta katoaa, sen saaminen takaisin on epätodennäköistä.

2. Meillä on yhteinen kulttuurihistoria. Vaikka susi on suomalaisessa kansanperinteessä samaistettu lähes aina pahaan, on se ehkä juuri siitä syystä juuri niin kiehtova ja mielenkiintoinen laji. Suomessa sudella ja ihmisellä on rinnakkainelosta vuosituhansien yhteinen perinne. Suteen on myös helppo samaistua. Suden lähisukulaisuus koiraan luo tunnesiteen moniin koiranomistajiin.

3. Susi on matkailuvaltti. Sudesta voisi parhaimmillaan tehdä mainion matkailuvaltin. Esimerkiksi Luonto-Liiton susiryhmän on järjestänyt susihiihtoja, jossa seurataan suden jälkiä. Lisäksi kaupunkilaisia voisi kiinnostaa ulvontaretket ja susien valokuvaus. Suden jälkien paikantaminen, ulvonnan kuuleminen tai peräti suden näkeminen olisi monelle unohtumaton kokemus.

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-160 yksilöä. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Suurin uhka susikannalle on tällä hetkellä hallitsematon salametsästys.

Elinvoimainen susikanta on edellytys sille, että voimme suojella luonnonmonimuotoisuutta ja puolustaa sen itseisarvoa, vaalia suomalaista kulttuurihistoriaa ja tuottaa unohtumattomia luontoelämyksiä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelu on toivottavaa politiikkaa. Ajatus siitä, että Suomen viimeiset sudet kuolevat salametsästäjien luoteihin on vastenmielinen. Sen sijaan ajatus siitä, että tuolla jossain vaeltaa elinvoimainen susilauma, herättää kunnioitusta ja arvostusta sitä luotoa kohtaan, jota kaupunkiympäristössä on aivan liian vähän.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri


Kirjoitus on julkaistu Suden Aika 3/2010 numerossa lokakuussa


3 kommenttia artikkeliin ”Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta”

  1. Kuinka paljon auto-onnettomuuksia sattui 1800-luvulla Suomessa?? Eipä paljoa, kun ei autojakaan ollut. Johtuisiko samasta syystä, että yli 100 vuoteen ei susi ole käynyt ihmisten päälle, kun eipä niitä susia ole täällä Länsi-Suomessa ollut ihmisten pihoilla 1900-luvulla. Vai olenko kovinkaan paljoa väärässä?

    Mielestäni lause ”susi ei ole yli 100-vuoteen käynyt ihmisen päälle”- on lause jota ei voida käyttää nykypäivänä susitilanteesta puhuttaessa, Asia olisi eri, jos susia olisi 1900-luvulla liikkunut yhtä paljon ihmisten pihoilla, mitä viimeiset 5-vuotta täällä meilläkin päin on liikkunut.
    Silloin lauseen voisi jopa hyväksyä, mutta todennäköisesti, jos susi viimeiset 100 vuotta olisi saanut ihmisten pihoilla maleksia ja saalistaa, niin olisi se jo käynyt ihmisenkin päälle. Vai olenko väärässä?

    Miksi sudelle, joka liikkuu Turussa pamahtaa tappotuomio heti? Miksi me maalla asuvat, joiden pihoilla sudet vierailevat ja ruokailevat 20-30 m päästä etuovista,emme ole saman arvoisia kaupunkilaisten kanssa? Mikä tekee kaupunkilaisten elämästä niin kovin paljon arvokkaampaa kuin meidän maalaisten? Miksi suden liikkumista pihoilla täällä maalla ei pidetä samanarvoisena kuin kaupunkissa puistossa? Eikö suden ole nykypäivänä ihan normaalia liikkua ihmisten parissa, miksi siis susi Turussa sai tappotuomion, mutta susi joka ruokaili kotitieni päässä, 20-30m päässä naapurini etuovesta ei? Tappotuomio tulee siis vaan, jos susi pääsee kaupunkiin, mutta eikös suden kuulu antaa liikkua vapaasti siellä missä se liikkuu, sehän on ihan normaalia käyttäytymistä sudelle tänäpäivänä. (koulut tosin opettavat lapsiamme vielä väärin tässäkin asiassa)
    Antakaa siis susien liikkua vapaasti myös kaupungissa. Pysytään itse sisällä ja pidetään lapset ja lemmikitkin sisällä, niin voidaan valokuvista ja tv:stä katsella luontoa!!!

    Ja eikös se susi parhaiten näkyisi matkailuvalttina siellä kaupunkien puistoissa ja kun kerran susi on ihmiselle vaaraton, koska ei ole käynyt ihmisen päälle yli 100 vuoteen, niin miksi niitä sitten kaupungeistakaan pois tappamaan, helpommin ne siellä matkailuvalttina toimisi, vai olenko väärässä? Ei tarvitsisi ulkomaalaisten lähteä maalle susien ulvontaa kuulemaan tai jälkiä katselemaan, voisi siellä kaupungissa kuunnella ja katsella.

    Jos susi tappaa 5-vuotiaan koiran, joka isäntänsä paras kaveri on ollut niin kotona kuin metsällä, niin RAHALLA EI KORVATA TUNTEITA, jos näin olisi, niin eikös rahalla pystyisi korvaamaan myös uuden suden Pöytyällä kaadetun alfanaaraan tilalle?Tuodaan jostain eläintarhasta yksi susi lisää tänne Läntiseen Suomeen. Ja hups, susi olisi korvattu toisella. Raha kun ihmisten mielestä korvaa kaiken, myös tunteet! Eikös se susien siirto onnistuisi pienellä budjetilla???

    Susi on kaunis eläin, joka tänne Suomenkin luontoon kuuluu, mutta järki käteen ihmiset. Jos susi kuuluu Suomen luontoon maalla kotipihoissa, niin saa se luvan kuulua kaupungin puistoon ja pihoillekkin. Ollaan siinäkin asiassa tasavertaisia!!!!!
    Eli

    EI KAADETA SUSIA MAALLA, MUTTA EI KAADETA NIITÄ KAUPUNGISSAKAAN!!!!!!
    SUSI KUN EI IHMISILLE TEE MITÄÄN!!!!!

  2. Kun susia halutaan suojella,minulla olis*,hyvä ehdotus: Nautoja ja sikoja kuolee päivittäin ja viikoittaen, nyt ne raadot roudataan kaikki Honkajoelle jätteenkäsittelyyn ja tehdään ”luomuapulantaa”.Eikö olisi järkevää viedä osa eläinten ruhoista susireviirien keskelle ”erämaihin”.Sielläpä sitten köllöttelisivät hukat kylläisinä,eikä tarvitsisi tulla ihmisten pihoihin pyörimään.Matkailua ajatellen voisi rakentaa katselukojuja korpeen ruokintapaikkojen lähelle,niin saisivat ihmiset katsella kaikessa rauhassa ilman pelkoa näitä hienoja sessuja.

  3. susien ainoa toivo on että ihmisillä olisi edes rahtunen oikeuden tajua ettei viattomia murhata ja heikompien kimppuun käydä. Sitähän on lähimmäisen rakkaus antaisivat armon käydä oikeudesta eivät sudet tiedä mitä tekevät me tiedämme.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin