Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta

*Michelle*(xena2542)-on/off flickr

Suomessa sudet aiheuttavat haittaa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä, esimerkiksi metsästyskoiria, poroja ja lampaita. Lisäksi susi herättää ihmisten keskuudessa pelkoja vaikka susi on surmannut ihmisen viimeksi Turun seudulla joskus 1880-luvun alussa. Tosin tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi.

Vertailun vuoksi esimerkiksi elokuussa 2010 tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan 667 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 26 ja loukkaantui 821 ihmistä. Ihmisille aiheuttaman kärsimyksen lisäksi tieliikenne tappaa vuosittain Suomessa eismerkiksi yli neljä miljoonaa lintua.

Susien aiheuttama haitta yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tai metsästäjälle on kuitenkin selkeä. Myös pelko on varmasti aidosti koettua. Susi ei aiheuta vastaavia ongelmia kaupungeissa asuville. Miksi siis kaupunkilaisen pitäisi olla kiinnostunut sudesta? Ja millä oikeudelle esimerkiksi kaupungissa asuvat osallistuvat susien suojelusta käytävään keskusteluun sekä tuomitsevat susien kaatoluvat ja salametsästyksen maaseudulla.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelulle on vankat perusteet.

1. Luonnon monimuotoisuus ja itseisarvo. Susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on oikeus lajityypilliseen elämään siinä missä muillakin lajeilla. Susi voi suorastaan olla avuksi monimuotoisuuden suojelussa sen säädellessä osaltaan hirvikantoja ja auttaessa näin esimerkiksi avainlaji haavan kasvua. Sen sijaan susien aiheuttamat haitat ovat marginaalisia ja korvattavissa rahalla. Mikäli susikanta katoaa, sen saaminen takaisin on epätodennäköistä.

2. Meillä on yhteinen kulttuurihistoria. Vaikka susi on suomalaisessa kansanperinteessä samaistettu lähes aina pahaan, on se ehkä juuri siitä syystä juuri niin kiehtova ja mielenkiintoinen laji. Suomessa sudella ja ihmisellä on rinnakkainelosta vuosituhansien yhteinen perinne. Suteen on myös helppo samaistua. Suden lähisukulaisuus koiraan luo tunnesiteen moniin koiranomistajiin.

3. Susi on matkailuvaltti. Sudesta voisi parhaimmillaan tehdä mainion matkailuvaltin. Esimerkiksi Luonto-Liiton susiryhmän on järjestänyt susihiihtoja, jossa seurataan suden jälkiä. Lisäksi kaupunkilaisia voisi kiinnostaa ulvontaretket ja susien valokuvaus. Suden jälkien paikantaminen, ulvonnan kuuleminen tai peräti suden näkeminen olisi monelle unohtumaton kokemus.

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-160 yksilöä. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Suurin uhka susikannalle on tällä hetkellä hallitsematon salametsästys.

Elinvoimainen susikanta on edellytys sille, että voimme suojella luonnonmonimuotoisuutta ja puolustaa sen itseisarvoa, vaalia suomalaista kulttuurihistoriaa ja tuottaa unohtumattomia luontoelämyksiä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelu on toivottavaa politiikkaa. Ajatus siitä, että Suomen viimeiset sudet kuolevat salametsästäjien luoteihin on vastenmielinen. Sen sijaan ajatus siitä, että tuolla jossain vaeltaa elinvoimainen susilauma, herättää kunnioitusta ja arvostusta sitä luotoa kohtaan, jota kaupunkiympäristössä on aivan liian vähän.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri


Kirjoitus on julkaistu Suden Aika 3/2010 numerossa lokakuussa


3 kommenttia artikkeliin ”Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta”

  1. Kuinka paljon auto-onnettomuuksia sattui 1800-luvulla Suomessa?? Eipä paljoa, kun ei autojakaan ollut. Johtuisiko samasta syystä, että yli 100 vuoteen ei susi ole käynyt ihmisten päälle, kun eipä niitä susia ole täällä Länsi-Suomessa ollut ihmisten pihoilla 1900-luvulla. Vai olenko kovinkaan paljoa väärässä?

    Mielestäni lause ”susi ei ole yli 100-vuoteen käynyt ihmisen päälle”- on lause jota ei voida käyttää nykypäivänä susitilanteesta puhuttaessa, Asia olisi eri, jos susia olisi 1900-luvulla liikkunut yhtä paljon ihmisten pihoilla, mitä viimeiset 5-vuotta täällä meilläkin päin on liikkunut.
    Silloin lauseen voisi jopa hyväksyä, mutta todennäköisesti, jos susi viimeiset 100 vuotta olisi saanut ihmisten pihoilla maleksia ja saalistaa, niin olisi se jo käynyt ihmisenkin päälle. Vai olenko väärässä?

    Miksi sudelle, joka liikkuu Turussa pamahtaa tappotuomio heti? Miksi me maalla asuvat, joiden pihoilla sudet vierailevat ja ruokailevat 20-30 m päästä etuovista,emme ole saman arvoisia kaupunkilaisten kanssa? Mikä tekee kaupunkilaisten elämästä niin kovin paljon arvokkaampaa kuin meidän maalaisten? Miksi suden liikkumista pihoilla täällä maalla ei pidetä samanarvoisena kuin kaupunkissa puistossa? Eikö suden ole nykypäivänä ihan normaalia liikkua ihmisten parissa, miksi siis susi Turussa sai tappotuomion, mutta susi joka ruokaili kotitieni päässä, 20-30m päässä naapurini etuovesta ei? Tappotuomio tulee siis vaan, jos susi pääsee kaupunkiin, mutta eikös suden kuulu antaa liikkua vapaasti siellä missä se liikkuu, sehän on ihan normaalia käyttäytymistä sudelle tänäpäivänä. (koulut tosin opettavat lapsiamme vielä väärin tässäkin asiassa)
    Antakaa siis susien liikkua vapaasti myös kaupungissa. Pysytään itse sisällä ja pidetään lapset ja lemmikitkin sisällä, niin voidaan valokuvista ja tv:stä katsella luontoa!!!

    Ja eikös se susi parhaiten näkyisi matkailuvalttina siellä kaupunkien puistoissa ja kun kerran susi on ihmiselle vaaraton, koska ei ole käynyt ihmisen päälle yli 100 vuoteen, niin miksi niitä sitten kaupungeistakaan pois tappamaan, helpommin ne siellä matkailuvalttina toimisi, vai olenko väärässä? Ei tarvitsisi ulkomaalaisten lähteä maalle susien ulvontaa kuulemaan tai jälkiä katselemaan, voisi siellä kaupungissa kuunnella ja katsella.

    Jos susi tappaa 5-vuotiaan koiran, joka isäntänsä paras kaveri on ollut niin kotona kuin metsällä, niin RAHALLA EI KORVATA TUNTEITA, jos näin olisi, niin eikös rahalla pystyisi korvaamaan myös uuden suden Pöytyällä kaadetun alfanaaraan tilalle?Tuodaan jostain eläintarhasta yksi susi lisää tänne Läntiseen Suomeen. Ja hups, susi olisi korvattu toisella. Raha kun ihmisten mielestä korvaa kaiken, myös tunteet! Eikös se susien siirto onnistuisi pienellä budjetilla???

    Susi on kaunis eläin, joka tänne Suomenkin luontoon kuuluu, mutta järki käteen ihmiset. Jos susi kuuluu Suomen luontoon maalla kotipihoissa, niin saa se luvan kuulua kaupungin puistoon ja pihoillekkin. Ollaan siinäkin asiassa tasavertaisia!!!!!
    Eli

    EI KAADETA SUSIA MAALLA, MUTTA EI KAADETA NIITÄ KAUPUNGISSAKAAN!!!!!!
    SUSI KUN EI IHMISILLE TEE MITÄÄN!!!!!

  2. Kun susia halutaan suojella,minulla olis*,hyvä ehdotus: Nautoja ja sikoja kuolee päivittäin ja viikoittaen, nyt ne raadot roudataan kaikki Honkajoelle jätteenkäsittelyyn ja tehdään ”luomuapulantaa”.Eikö olisi järkevää viedä osa eläinten ruhoista susireviirien keskelle ”erämaihin”.Sielläpä sitten köllöttelisivät hukat kylläisinä,eikä tarvitsisi tulla ihmisten pihoihin pyörimään.Matkailua ajatellen voisi rakentaa katselukojuja korpeen ruokintapaikkojen lähelle,niin saisivat ihmiset katsella kaikessa rauhassa ilman pelkoa näitä hienoja sessuja.

  3. susien ainoa toivo on että ihmisillä olisi edes rahtunen oikeuden tajua ettei viattomia murhata ja heikompien kimppuun käydä. Sitähän on lähimmäisen rakkaus antaisivat armon käydä oikeudesta eivät sudet tiedä mitä tekevät me tiedämme.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa