Vieraskynäblogissa Aleksi Neuvonen
Kataisen hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä ohjelmassa esitetään tavoite tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa.
Tavoite on uudenlainen avaus suomalaisen ympäristöpolitiikan perinteessä, joka on nojannut enemmän ylhäältä-alas suuntautuvaan sääntelyyn ja suuriin infrastruktuuri-investointeihin kuin ihmisten valmiuksien ja tekemisen kehittämiseen.
Mutta miten ympäristötietoisuuden kehittäminen tulisi ymmärtää, jotta siitä seuraisi todella ympäristömyönteisiä valintoja ja koko yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja, joilla ympäristökuormistus radikaalisti pienenee?
Neljän kohdan lista antaa hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiselle strategista suuntaa.
1. Ei ole ”yleisiä ympäristöasioita”
Sen sijaan on erilaisia ratkaisuja kaipaavia ympäristöongelmia. Asumisen energiankulutukseen vaikuttavat eri teot kuin Itämeren kalakantojen säilymiseen. Myös eri ihmisten vaikutusmahdollisuudet eri ympäristöongelmiin ovat hyvin erilaiset. Joillakin on työn puolesta mahdollisuudet vaikuttaa suuren mittakaavan energiankulutukseen, toisilla taas luontoon liittyä harrastus motivoi vaikkapa suojelemaan vesistöjä. Siksi kannattaisi puhua mahdollisimman vähän yleisesti ympäristöasioista ja sitäkin enemmän erillisistä ympäristöongelmista ja tavoista vaikuttaa niihin.
2. Informaatio ja valistus eivät riitä.
Ympäristömyönteinen toiminta edellyttää paitsia tietoa, myös taitoja ja motivaatiota. Asennekyselyjen mukaan enemmistö suomalaisista uskoo tietävänsä varsin hyvin perusasiat ympäristöongelmista ja niiden syistä. Mutta tiedon lisäksi vaaditaan taitoja toimia ympäristömyönteisesti. Taito on aina spefisimpää kuin tieto – erilaisissa ammateissa ja elämäntyyleissä ympäristömyönteisen elämän taidot ovat erilaisia. Kaikki eivät myöskään motivoidu ympäristömyönteisiin tekoihin samoista syistä. On löydettävä tapoja motivoida ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen myös niitä, joille sellaiset asiat kuin raha, itsensä korostaminen tai nauinto ovat tärkeimpiä motivaattoreita.
3. Suunnataan ympäristötietoisuuden kehittäminen suurten päätösten hetkiin.
Joillakin yksittäisillä päätöksillä kuten asuinpaikan valinnalla, omakotitalon remontoinnilla tai harrastuksen aloittamisella voi olla erittäin suuret ja pitkäaikaiset vaikutukset koko kotitalouden ympäristökuormituksen tasoon. Tällaista päätöstä tehdessään ihminen on motivoitunut oppimaan uutta ja etsimään tietoa. Siksi on tärkeää tunnistaa nämä päätökset ja suunnata neuvonta ja palvelut juuri näihin tilanteisiin.
4. Tunnistetaan portinvartijat.
On olemassa ammatti- ja harrastajaryhmiä, joilla olisi mahdollisuus sysätä suuri joukko ihmisiä toimimaan ympäristömyönteisemmin. Isännöintsijä ja rautakaupan myyjä vaikuttavat remontoijan kodin energiankulutukseen, netin äitipalstojen vinkit ohjaavat perheen ruokavalion kehitystä. Siksi on löydettävä tavat, joilla nämä portinvartijat motivoituvat ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Motiivi voi olla raha, oman ammattikun- nan arvostuksen nousu tai töiden haasteellisuuden sopivan tasoinen kasvu. Portinvarti- joita on yhteiskunnassa paljon. Aktivoimalla yhden portinvartijaryhmän voi päästä vaikut- tamaan myös toiseen portinvartijaryhmään.
Aleksi Neuvonen on tutkija ajataushautomo Demos Helsingistä. Hän on ollut toimittamassa Demos Helsingin ja ympäristöministeriön yhteistyönä syntynyttä Ympäristötietoisuus – Suomalaiset 2010-lukua tekemässä -teosta, joka ilmestyy marraskuussa Rakennustiedon kustantamana.
