Ekoisi – osa 13: Vessahätäviestintä

Ensimmäisen viikon aikana olen harjoitellut vauvan kanssa mm. vessahätäviestintää.

Viestintä on tässä vaiheessa ehkä liian hienostunut sana. Pikemminkin homma on mennyt niin, että juuri ennen ruokailuja tai niiden jälkeen, kun olen tarkistanut kestovaipan tilanteen, olen samalla hötkytellyt vauvaa lavuaarin yllä ja hokenut pisspiss.

Onnistumisprosentti on ollut hämmästyttävän hyvä. Parhaimmillaan vauva on tehnyt neljä pissaa ja yhden kakan lavuaariin peräkkäin ilman yhdenkään vaipan sotkeutumista.

Jos vauvan kanssa jaksaa nyt viestitellä vessahädästä, palkitaan tämä myöhempinä kuukausina ja vuosina korkojen kera vähentyneenä vaippavuorena ja likapyykkinä.

Ylipäätään ilo siitä, että vauva tekee housujen sijaan tarpeensa suoraan lavuaariin tai vessanpyttyyn, on hämmästyttävän suuri. Suosittelen lämpimästi!

Kysymys ei ole kertakäyttövaipoista tai kestovaipoista vaan siitä, että vaippaa ei tarvitse lainkaan!

Katri Pääkkönen-Matilainen kirjoittaa Kiintymysvanhemmuus – Lapsen perustarpeet ja niihin vastaaminen -kirjassa seikkaperäisesti vessahätäviestinnästä.

Ohessa kuusi kirjasta poimittua ilmeistä hyötyä vessahätäviestinnän puolesta:

1. Luonnollinen tie vauvan pidätyskyvyn kehittymiseen
2. Läheisempi suhde vauvaan
3. Vauvan terveydentilan seuraaminen ja edistäminen
4. Vauvan hyvä hygienia ja terveen ruumiinkuvan edistäminen
5. Vauva oppii pottakuivaksi nopeammin
6. Vaippoja tarvitaan vähemmän – ympäristöä säästyy

Lisää vauvojen vessahätäviestinnästä myös esimerkiksi täällä.

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi

11 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi – osa 13: Vessahätäviestintä”

  1. Olipas mukavia Ekoisi-tekstejä. Olisinpa ollut itse esikoisen saadessani yhtä valveutunut kuin te tunnutte olevan. Löysin kestovaippailun, liinailun, vvv:n yms. ekoluomuhörhöilyt vasta toisen lapsen kohdalla. Kolmannen myötä olen kuitenkin vielä lisännyt ekologisia valintoja lapsenhoidossa. jatkakaa vain samaan tapaan:) Joskus kestovaipat voi väsyttää, mutta ei ne oikeesti ole ylivoimaisen vaivalloisia.

    • Kiitos paljon Henna! Pitää toivoa, että kaikki sujuu hyvin. Toistaiseksi tämä on ollut vasta ensimmäisten viikkojen harjoittelua.

  2. Ekoisin tekstit ovat mainioita! Vessahuumorista eikun -viestinnästä, mitenkään kritisoimatta tuota Leon kirjoitusta: kolmannelle lapselleni, pian kaksivuotias (kaksi vanhempaa jo lähes aikuisia), on päiväkodin ”painostuksesta” hankittu treenihousuja. Ne ovat hieman kestovaipan tapaisia; pitävät vähän kosteutta, mutta ovat lapselle vaippaa epämukavamman tuntuisia kastuttuaan. Näin lapsi ehkä oppii nopeammin kuivaksi. Idea tuntuu hyvältä, mutta minusta, sanalla sanoen keittiöpsykologialta. Ja onkohan se nyt kauhean oleellista, oppiiko lapsi kuivaksi muutamaa kuukautta aiemmin tai myöhemmin. Ennemmin tuntuu siltä, että tehoajattelua yritetään viedä vähän liian pitkälle. Kaksi aikaisempaa lastani eivät treenihousuja käyttäneet, mutta aika pieninä oppivat kuiviksi. Nyt oikeastaan vähän hirvittää, voiko tuo tarkkaileva suhtautuminen jopa ahdistaa lasta, ja hidastuttaa kehitystä.

    Loppukevennyksenä äitini äidin (sai viisi lastaan 1918-1928) vaippakommentti padassa keitettyjen vaippaliinojen ajalta: ”Ensimmäiselle silität, toiselle mankeloit, kolmannelle vähän taputtelet.”

    • Kiitos Aki! Mä luulen, että me ollaan siirrytty isoäitisi asteikolla suoraan tuohon vaippaliinojen taputtelu-vaiheeseen 🙂 Parhaimmillaanhan lapsi saadaan vessahätäviestinnällä opetettua kuivaksi jo vuoden tai vuosia etuajassa, joten kyllä se mun mielestä silloin kannattaa. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten meille käy.

  3. Sepä se – jos vauva oppii alusta lähtien, että ”normaali” paikka suorittaa tarpeet on omat housut (mikä vaippa siellä nyt sitten onkaan), siitä on paljon vaikeampi opetella pois, ja kaiken maailman harjoitteluhousuja voi joutua käyttämään.

  4. Minun kokemukseni (lapset kahden ja viiden) on, että kunhan lapsi ennen tahtoikää oppii tekemään tarpeensa myös pottaan, niin se riittää nopeuttamaan kuivaksioppimista. Siihen saakka lapsi on vielä melko joustava muuttaamaan rutiineitaan, mutta sen jälkeen saa kyllä ihan opettamalla opettaa potalle ja voi mennä tosi pitkäänkin ennen kuin lapsi on valmis rutiineja rikkomaan.

    Mutta hienosti teillä on tuo pissatus lähtenyt käyntiin. Mitä sitä suotta vaippaa sotkemaan, jos kerran lavuaariinkin saa.

  5. Jee! VVV (kestovaipat apuna) on todella tajunnanräjäyttävää ja koukuttavaa: ) Suositeltavaa kuitenkin varautua takapakkikausiin, kun lapsen oma tahto alkaa kehittyä noin 7 kk iästä eteenpäin. Tarjotusta pissamahdollisuudesta kieltäytyminen on mahtava tapa osoittaa ”EI!” Kannattaa vain jatkaa rennolla otteella.

    Oletteko muuten ajatelleet, miten paljon vvv vaikuttaa mahdollisiin päivähoitoratkaisuihin ainakin vielä tällä hetkellä? Missä halutaan, osataan ja varsinkin ehditään pissattaa reilusti alle 2-vuotiasta?

  6. Todella suloinen kuva pienen pissatuksesta!
    Meillä eniten pissoja (n. 20-24/24) tuli muualle kuin vaippaan n. 6 viikon iässä, pian vvv:n aloittamisen jälkeen. Nykyään, reilun kolmen kuun iässä pissoja tulee vaippaan n. 4-10 kertaa vuorokaudessa. Olen huomannut, että vessahätäviestintä ”unohtuu” meidän Tiitiäiseltä, kun kehityksessä tulee muita suuria harppauksia, ja kommunikointitavat elävät muutenkin. Kakkavaippoja tulee ehkä pari viikossa, vaikka kakkaa tuleekin n. 3 kertaa päivässä 🙂
    Mukavampi se varmasti on pienellekin tehdä tarpeensa itseään sotkematta, joten annetaan Tiitiäiselle mahdollisuus pissata/kakata herätessä, imetyksen jälkeen ja silloin, kun hän tarpeensa ilmaisee, niin että me tajutaan 😉

    • Hienoa! Olette onnistuneet tosi vessahätäviestinnässä (vvv) tosi hyvin! Meillä vvv on alusta asti onnistunut ehkä noin 50-prosenttisesti. Joinain päivinä tulee takapakkia ja sitten välillä toimii taas paremmin.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa