Hallitusohjelma: Kohti hiilineutraalia Suomea

Olen viimeisen kuukauden aikana viettänyt säätytalolla ja hallitusneuvotteluissa yhteensä 17 päivää sekä käyttänyt prosessiin aikaa noin 230 tuntia.

Tänään perjantaina (17.6.) homma saatiin vihdoin valmiiksi. Neuvottelutulos on ladattavissa täältä: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.

Hallitusohjelmassa on ympäristön näkökulmasta paljon hyviä asioita.

Ohessa joitakin nopeita poimintoja, jotka itse koen tärkeäksi:


– Kuljetaan kohti hiilineutraalia Suomea
– Tehdään Suomesta ympäristöteknologian ykkösmaa ja maailman ympäristötietoisin kansa
– Luonnonsuojeluun saatiin lisää rahaa ja ilmastolaki etenee
– Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille
– Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä
– Hallitus laatii ohjelman öljyriippuvuuden vähentämiseksi
– Energiatehokkuutta ja energiansäästöä edistetään
– Soiden suojelua edistetään ja turpeen käyttöä vähennetään
– Saimaannorpan ja suurpetojen suojelua edistetään
– Lasten ja nuorten ympäristökasvatusta vahvistetaan
– Maatalouden ympäristötuki uudistetaan
– Vesilaki ja koskiensuojelulait säilyvät ennallaan
– Vesivoimalaitosten jatkoluvat sidotaan toimivien kalateiden rakentamiseen
– Metsälaki uudistetaan
– Toteutetaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus
– Edistetään materiaalitehokkuutta ja jätteiden synnyn ehkäisyä
– Hallituksen tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen vuoteen 2020 mennessä
– Edistetään puurakentamista
– Vähennetään melun terveys- ja häiriövaikutuksia
– Kehitetään kansallista kaupunki- ja kansallispuistojen verkostoa
– Luomu- ja lähiruuan käyttöä edistetään
– Eläinsuojelulainsäädäntö uudistetaan
– Perustetaan eläinasiamiehen
– Edistetään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä
– Selvitetään vapaaehtoista siirtymistä turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon

Myös monet vero- ja menoleikkaukset palvelevat hyvin ympäristötavoitteiden toteuttamista

Jyrki Katainen päätöscoctaililla

Veronkorotuksia:
– Turpeen veron korotus (20 miljoonaa)
– Maatalouden energiaveron palautuksen muutos (20 miljoonaa)
– Windfall-vero (170 miljoonaa)
– Autovero (30 miljoonaa)
– Ajoneuvovero (70 miljoonaa)
– Liikenteen polttonesteiden veronkorotus (250 miljoonaa)
– Alkoholin ja tupakan verotus (150 miljoonaa)
– Makeis- ja virvoitusjuomavero (100 miljoonaa)
– Jätevero (20 miljoonaa)
– Kemera-tuen verovapauden poisto (20 miljoonaa)


Leikkauksia
– Puolustusvoimista ja materiaalihankinnoista leikataan 200 miljoonaa
– Maa- ja metsätalousministeriöstä leikataan 110 miljoonaa
– Liikenne- ja viestintäministeriön väylähankkeista ja merenkulun luvista leikataan 40 miljoonaa

Lisäksi ympäristön ja luonnon suojelua edistäviin toimiin saadaan lisää 23 miljoonaa euroa ja vihreään talouteen panostetaan 8,5 miljoonaa.

Paljon on toki vielä tehtävää, jotta ekologisesti kestävä ja hiilineutraali yhteiskunta tulisi todeksi. Tästä on kuitenkin hyvä ponnistaa tulevaan neljään vuoteen.

Yksi kommentti artikkeliin ”Hallitusohjelma: Kohti hiilineutraalia Suomea”

  1. Kiitos poiminnoista. Paljon kivoja juttuja tuossa ohjelmassa kyllä on, mutta siinä on todella fundamentaalisena ongelmana talouskasvun korostaminen vähän joka kohdassa (ei yllätys kun Kokoomus määrää). Niinistön puheessaan korostamasta talouskasvun kyseenalaistamisesta ei näy jälkeäkään. Hiilineutraali Suomi on aika huono vitsi jos tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa BKT:tä.

    Esimerkiksi tämä on mahdottomuus: ”Edistetään energiatehokkuutta ja energiansäästöä niin, että kansantalous kasvaa ilman, että energian- kulutus kasvaa samalla.”
    Energiatehokkuus ei johda energiansäästöön kun talousjärjestelmä perustuu kasvuun. Tehokkuus johtaa vain lisääntyvään tuotantoon, joka johtaa lisääntyvään kulutukseen, joka taas johtaa lisääntyvään tuotantoon, joka on mahdollista tehokkuuden ansiosta.

    Saimaannorpan ja suurpetojen suojelusta pitäisi olla huomattavasti tiukempaa tekstiä.

    Hyvä kuitenkin, että Vihreät on hallituksessa. Ilman heitä ohjelma voisi olla aika paljon kamalampi. Kepun poissaolo näkyy myös kivasti. Kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri on luultavasti aika paljon S-L Anttilaa parempi.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.