Vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa sunnuntain (29.5.) Helsingin Sanomissa säätytalon hallitusneuvotteluista.
Pentikäisen mukaan pitää muistaa Suomen isot haasteet eli ”talouskasvu, julkisen talouden epätasapaino, kestävyysvaje ja köyhyys.”
Olen Pentikäisen kanssa osittain samaa mieltä. Talouskasvu ja siitä vapautuminen ovat todellakin isoja haasteita. On sairaalloista, mikäli tulevaa hallitusohjelmaa ja Suomen hyvinvointipalveluita rakennetaan esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvun varaan. Ennemmin tai myöhemmin on pakko löytää talouskasvua kestävämpiä tapoja järjestää yhteiskuntamme palvelut.
Sitä paitsi Suomen ylivoimaisesti isoin haaste liittyy ympäristökysymyksiin. Miten pystymme vastaamaan aikamme vakavimpiin uhkiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, sukupuuttoaallon pysäyttämiseen ja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen?
Kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä on puhuttu säätytalon hallitusneuvotteluissa yllättävän vähän.
Talouskasvusta vapautuminen todella on tärkein pointti. Ensi askelia siihen suuntaan voidaan ottaa, jos yksityisten pankkien valtaa vähennetään. Tällä hetkellä noin 97% rahasta (eli korollisesta velasta) syntyy luottolaajennuksien kautta eli käytännössä tyhjästä (kaksinkertaisella kirjanpidolla). Yksityiset pankit luovat ja kontrolloivat tätä velkaa, mutta miksi sen annetaan jatkua? Miksi EKP antaa marginaalisella korolla lainaa yksityisille pankeille, jotka taas lainaavat suurella korolla valtioille? Miksi valtio ei perusta pankkia ja ota lainaa EKP:lta marginaalisella korolla? Onko järkea maksaa 2 miljardia euroa korkoja vuodessa yksityisille pankeille, kun valtiolla voisi olla omakin pankki, jolle niitä ei tarvitsisi maksaa välttämättä lainkaan tai ainakin todella vähän. Ja silloinhan ”korkovoitot” palautuisivat kaiken lisäksi takaisin valtiolle.