Luin viikonloppuna erästä kirja-artikkelia varten Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) arvo ja asennetutkimuksen keväältä 2011 sekä Osmo Soininvaaran Vauraus ja aika -kirjan.
EVA:n raportin mukaan:
– 82 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun.
– 72 prosenttia on sitä mieltä, että pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta itsensä.
– 55 prosenttia on sitä mieltä, että olisi valmis tinkimään omaa elintasoaan ympäristöongelmien vähentämiseksi.
– 43 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellisen hyvinvoinnin kehittäminen entistä korkeammalle tasolle vain lisäisi henkistä pahoinvointia.
– 40 prosenttia on sitä mieltä, että olisi valmis tinkimään palkastaan, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisi vapaa-aikaa enemmän.
Tunnistan hyvin nämä näkemykset omasta lähipiiristäni. Sen sijaan en tunnista poliittisesta päätöksenteosta juuri lainkaan sellaisia toimenpiteitä, jotka vastaisivat näihin näkemyksiin. Vai tunnistatko Sinä?
* * *
Samaan teemaan sopii hyvin myös Osmo Soininvaaran erinomainen kirja Vauraus ja aika.
Soininvaaran mukaan kokonaistuotanto on suomessa vuosien 1985-2005 välillä puolitoistakertaistunut. Tämän myötä meillä on enemmän autoja ja viihde-elektroniikkaa sekä kasvanut energiankulutus. Lisäksi meillä on myös sama työaika, pienentynyt sosiaaliturva, kasvaneet tuloerot, lisääntynyt rikollisuus ja enemmän alkoholin ongelmakäyttäjiä. Hassua.
Työ tuottavuuden 2,5 prosentin kasvu mahdollistaisi Soininvaaran mukaan viikon ylimääräisen vuosiloman. Vuosien 2002-2005 reaaliansiot kasvoivat 9 prosenttia. Jos tämä olisi käytetty työajan lyhentämiseen, olisi vuosilomaa voitu pidentää neljä viikkoa. Vuoden 1985 kulutustasolla voisimme tehdä nelipäiväistä työviikkoa ja pitää kaksi kuukautta vuosilomaa.
Kumman sinä valitsisit? Ottaisitko palkankorotukset vai lyhyemmän työajan samalla palkalla? Oletko kuullut ammattiyhdistysliikkeen, virkahenkilöiden tai poliittisten päättäjien puhuvan talouskasvun ja työn tuottavuuden kasvattamisen sijaan lyhyemmästä työajasta?