Idea 2011 – Keskiluokan unelma: Dowshifting

Osallistuin tiistaina 10.5. Suomen Markkinointiliiton Idea 2011 -päivään. Olin keskustelemassa aiheesta kasvu vs. degrowth yhdessä EVAn johtaja Matti Apusen kanssa.

Oma väitteeni on, että rajaton talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Meidän kannattaa vapautua kasvukiimasta ja varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologissa rajoissa.

Yksilön tasolla kasvuvapaata yhteiskuntaa voi edistää esimerkiksi dowshiftaamalla. Yhteiskunnan tasolla kasvufetissiä voi purkaa mittaamalla oikeita asioita ja suuntaamalla työn tuottavuuden kasvua työajan lyhentämiseen.

Olin iloisesti yllättynyt, miten hyvän vastaanoton puheenvuoroni sai. Yleisössä ollut ylempi keskiluokka, jolla on jo lähes kaikki materiaalinen mammona, oli selvästi halukas downshiftaamaan. Elämän sisältöä kun saa jostain ihan muusta kuin palkankorotuksista tai työstä.

Parhaimmillaan siirtyminen kasvuvapaaseen degrowth-yhteiskuntaan voi lähteä liikkeelle juuri ylemmästä keskiluokasta, joka intoutuu hakemaan elämälleen merkityksiä ja ryhtyy dowshiftaamaan. Ehkä tästä syystä dowshiftaus näyttäytyy niin pahana painajaisena elinkeinoelämän etujärjestöille ja Matti Apusen kaltaisille henkilöille, joiden identiteetti ja arvomaailma nojaavat vanhan maailman oppeihin.

Idea 2011 -päivään osallistuneille jaettiin kassillinen jätettä. Mitä ihmettä tälle pitäisi tehdä?

Ohessa neljä luokkaa, jotka ovat avainasemassa kasvuvapaan yhteiskunnan edistämisessä:

1. Työväenluokka. Ei ole tällä hetkellä valmis lyhentämään työaikaansa, koska palkka määrittää niin vahvasti omaa itsetuntoa. Kuvittelee olevansa köyhyyden partaalla vaikka globaalisti mitattuna elää satumaisessa rikkaudessa. Ratkaisu: Perustulo.

2. Keskiluokka. Varallisuutta on perintöjen, omistusasuntojen ja kesämökkien myötä jo yllin kyllin. Kaipaa lyhyempää työpäivää eli ottaa mielellään pidempiä hoitovapaita, vuorotteluvapaita ja lyhyemmän työajan palkankorotusten sijaan, jotta voi tehdä merkityksellisiä asioita – eli dowshiftaa heti kun siihen tulee järkevä mahdollisuus. Ratkaisu: Mahdollisuuksien tarjoaminen.

3. Yläluokka. Raha, voitto ja kilpailukyky ovat kaikki kaikessa. Janoaa työn tuottavuuden parantumista, talouskasvua ja vanhaa maailmaa, jossa yritysten tehtävä on tuottaa osakkeen omistajille vain voittoa. Marginaalinen ryhmä, joka täytyy saada kuriin. Pelkää keskiluokan dowshiftausta. Ratkaisu: Tuloerojen tasaaminen verotuksella.

4. Merkityksellisen työn tekijät. Voivat tehdä sitä, mitä muutenkin intohimoisesti haluavat. Palkka tai työaika ei ole edes relevantti kysymys. Esimerkiksi itse koen kuuluvani tänne. Mitä enemmän porukkaa saadaan tähän joukkoon, sitä varmemmin talouskasvusta vapaa yhteiskunta tulee toteutumaan.

Mihin joukkoon sinä kuulut tai haluaisit kuulua?

2 kommenttia artikkeliin ”Idea 2011 – Keskiluokan unelma: Dowshifting”

  1. Hyvä ja tärkeä aihe, mutta ihmisten jako noihin neljään luokkaan tuntuu melko karkealta ja vanhanaikaiselta. Kyllä hidastajia löytyy joka luokasta varallisuuteen katsomatta.

  2. ”Osakkeen omistajat” pitäisi olla yhdyssana. Ja kai tarkoitat ”downshiftingiä”. Asia on tärkeä ja mielenkiintoinen ja viittaus tälle sivulle tuli erinomaiselta degrowth-sivulta, minkä vuoksi turhat ajatusta latistavat virheet ovat harmilloisia.

    Samaa mieltä Hannan kanssa: tuollainen luokkajako ei ole nykyaikaa. Ja unohditko työttömät ja väliinputoajat?

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.