Viikkopäiväkirja 47 (22.-28.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa, valmistelin kirjoitusta verkkovaikuttamisesta ja kävin läpi sähköposteja. Aamupäivän istuin Pelastaa lapset -yhdistyksen järjestämässä seminaarissa Tiukulassa. Iltapäivällä olin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokousta, jossa käytiin läpi mm. viikonlopun valtuuston kokouksen päätöksiä. Samalla käynnistettiin myös Älä osta mitään -päivän viikko: Mainoskupla-vastamainosnäyttely huipentuu Älä osta mitään -päivään. Lisäksi kävin läpi kerhokummi-hankkeen hakemusta ja lueskelin sähköposteja. Illalla ystäväni Reetta tuli kyläilemään Käpylään. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaistu juttu asunnonetsinnästämme löytyy täältä: A-luokan kotia ei löytynyt.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja aamupalalla Kansalaisfoorumin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin ihmisten johtamisesta. Päivällä olin mukana Mainoskupla-näyttelyn avajaisissa Akkuna-galleriassa ja tapasin Tom Henrikssonia kirjahankkeeseen liittyen. Iltapäivän istuin Nuorisoasiankeskuksessa Focus-ryhmän kokouksessa puhumassa nuorten vaikuttamisjärjestelmästä. Päivän kiinnostavin kirjoitus oli Niklas Toivakaisen teksti Mainonnan seitsemän syntiä. Lisäksi luin innostuneena uutta Imagea (11/2010), jossa oli Annukan pitkä haastattelu degrowth-taloudesta. Tiiseri alkoi lupaavasti: ”Tästä syksystä piti tulla ihan mukava, kunnes Annukka Berg sanoi sanan degrowth.”

Päivän aikana julkaistiin myös kaksi kiinnostavaa tiedotetta:
Suomi sijoittuu ilmastopolitiikan vertailussa häntäpäähän
Fossiilisten polttoaineiden tuista luovuttava Suomessakin

Keskivikkona kävin aamulla juoksemassa ja hyppäsin Tampereelle menvään junaan. Lumimyräkästä huolimatta juna oli vain 15 minuuttia myöhässä ja ehdin hyvin lounaalle ennen Tamyn kehy- ja ympäristöviikon pääseminaaria ”Talouskasvu – hyvinvoinnin elinehto?”, jossa olin alustamassa ja paneelikeskustelemassa degrowth-aiheesta. Illalla katsoimme Annukan kanssa elokuvan Dogen zenistä.

Torstaina tein aamupäivän hommia kotona ja kävin läpi Maabrändivaltuuskunnan raporttia. Samalla kirjoittelin oman unelmieni Suomibrändin, jonka elementit muodostuvat kolmesta unelmasta:

1. Ekologisesti kestävä, oikeudenmukainen ja hiilineutraali Suomi
2. Eläinten hyvinvointia kunnioittava ja luomukasvisruokaa edistävä Suomi
3. Avoimuuden, kansalaisvaikuttamisen ja suoran demokratian Suomi

Iltapäivällä vastailin Raision sidosryhmähaastatteluun ruoka-alan tulevaisuusnäkymistä ja illan olin johtamassa puhetta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa, jossa kävimme läpi mm. tulevan viikonlopun Suomen luonnonsuojeluliiton syyskokouksen asioita.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa. Luonto-Liiton toimistolla kävimme läpi piirivastaavan toimenkuvaa ja haastattelin mahdollista työharjoittelijaa. Aamulla julkaistiin myös Mainoskupla-kilpailun voittajat: Voittoisat vastamainokset pureutuvat ansiokkaasti viherpesuun. Älä osta mitään -päivän johdosta toin kotoa eväät, jotta ei tarvinnut ostaa lounasta. Iltapäivällä valmistelin Luonto-Liiton hallituksen esityslistaa. Lisäksi laitoimme tiedotteen ilvesten tappoluvista: Luonto-Liitto tuomitsee maa- ja metsätalousministeriön myöntämät ilvesluvat. Alkuillasta olin vielä Mainoskupla-kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Akkuna-galleriassa. Illan päätteeksi pyöräilin kotiin, siivosin ja vaihdoin Annukan pyörään talvirenkaat. Itse ajattelin vielä ajella kesäkumeilla.

Launtaina kävin aamulla juoksemassa ja hyppäsin Kuopioon menevään junaan. Junassa kävin läpi kirjahankkeen tekstejä. Lisäksi kävimme läpi Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin valtuutettujen kanssa viikonlopun kokousohjelmaa. Iltapäivän istuinkin sitten Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston syyskokouksessa. Hotelli Cumuluksen kokoushuoneen ilma oli käsittämättömän tunkkainen, aulassa haisi tupakka ja vegaaniruokaa ei etukäteisilmoituksesta huolimatta ollut tarjolla. Kaikesta huolimatta kokous sujui todella hyvässä hengessä. On mahtavaa tavata luonnonsuojeluaktiiveja eri puolilta Suomea!

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa Puijon ja Saaristolaiskadun maisemissa Kuopiossa. Aamupalan jälkeen Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston syyskokous jatkuin. Aamupäivällä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2011 sekä vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Riitta Lunti. Hallituksen jäseniksi vuosille 2011-2012 valitttin: Pertti Sundqvist, HK Hellsten, Vesa Luhta ja Laura Manninen sekä vuodelle 2011 Tarja Heikkonen. Paljon onnea ja tsemppiä tulevaan luonnonsuojelutyöhön! Puheenjohtajana jatkaa tietysti Risto Sulkava. Tiedote kokouksen henkilövalinnoista löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto korostaa ensi vuonna luonnon hiilivarastojen suojelua ja julkilausuma täältä: Soiden tuhoaminen ja jokien lisävaljastaminen eivät ole kestävää luonnonvarataloutta.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 63 km) ja pyöräilin 52 km sekä tein kerran lihaskuntaharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 80,5 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton hyvästä meiningistä ja kivoista työkavereista. Olen erityisen kiitollinen niistä aivan loistavista esimiehistä, joita minulla on työurani aikana ollut vaikka kuinka paljon. Lisäksi olen kiitollinen tulevista uusista haasteista ja Annukasta.

Viikon aikana olen oppinut miten asioita kannattaisi viestiä henkilöstölle paremmin. Olen myös oppinut paljon delegoimista ja Dogen zenistä. Kaikkein parhainta on se, että olen oppinut näkemään ihmisissä entistä enemmän niiden parhaita puolia. Lisäksi olen oppinut aika paljon talous- ja degrowth-keskustelusta sekä lobbauksesta.

Tulevan viikon aikana olen keskustelemassa Vastuullisuutta lihaketjussa -seminaarissa, käyn Säätytalolla kuuntelemassa asiaa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja ympäristöministeriössä kansainvälisistä ympäristökokouksista sekä istun kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa keskustelemassa aiheesta: Kestävä tuotanto ja kulutus – tavoitteena vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskunta. Perjantaina vietämme Luonto-Liiton työntekijöiden ansaittua pikkujoulua!

Edellisen viikko on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 46.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 47 (22.-28.11.2010)”

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa