1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä
Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa?
2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 000 TJ). Kulutus kasvoi 34 prosenttia edellisvuodesta. Kivihiilen käyttö lisääntyi erityisesti sähkön erillistuotannossa. Kulutusta lisäsivät kylmä talvi ja vähentynyt vesivoiman tuotanto. Milloin kivihiilestä oikein päästään eroon – esimerkiksi Helsingissä? Lue myös tämä: Mari Kiviniemi ja kummalliset mielipiteet.
3. Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen
Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton ja mm. Luonto-Liiton järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa perjantaina 24.9. Helsingissä. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Lue myös tämä: Kasvukeskustelua ja vapautushommia.
4. Kansallinen suo-ohjelma loppusuoralla
Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa pitää ojittamattomat ja muut luonnoltaan arvokkaat suot turpeenkaivun ulkopuolella. Hyvä! Lue myös tämä: Vääristelevän ja Alhaisen Propagandan Osaamiskeskus (VAPO).
5. Maakuntakaava mahdollistaisi ydinvoimalan sijoittamisen Pyhäjoelle
Ympäristöministeriö vahvisti Pyhäjoen ydinvoimamaakuntakaavan. Kaava sallii ydinvoimalaitoksen rakentamisen energiahuollolle varatulle alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoen kunnan Hanhikivenniemessä. Ydinvoimaa ei tulisi rakentaa yhtään mihinkään. Lue myös tämä: Olkiluoto Blockade lauantaina 28.8.2010.
Ongelma tässä on se, että nollaenergiatalotkin tarvitsevat sähköä, jonka tuottamisessa sivutuotteena syntyy lämpöä. Jos lämmölle ei ole käyttöä, se menee haaskiin. Tämä ongelma säilyy, vaikka fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla.
Lämpöpumppujen kohdalla tämä ongelma on vielä suurempi, koska ne lisäävät sähkön kulutusta.Imalämpöpumput lakkaavat kovilla pakkasilla kokonaan toimimasta, jolloin sähkön kulutus lisääntyy jyrkästi.
Kaukolämpöverkon ulkopuolella tilanne on tietenkin toinen. Tosin silloinkin nollatalojen hyöty on vähän kyseenalainen, jos siis nollaenergiatalolla tarkoitetaan taloa, joka tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa, nämä nimethän eivät ole kovin täsmällisesti määriteltyjä. Energiaa tuottava talo tarvitsee siis aurinkopaneelit ja/tai pientuulivoimalan, jotka ovat hyvin kalliita. Kokonaisuuden kannalta parempi hyöty ilmeisesti saavutetaan, jos rakennetaan nollatalon sijasta passiivitalo, ja käytetään säästyneet rahat vaikka tuulivoimaosakkeisiin. Tällä tavalla saadaan enemmän uusiutuvaa energiantuotantoa samalla rahalla. Ainoa energiamuoto mikä pienessä mittakaavassa on selkeästi kannattava on aurinkolämpökeräin.
Tästä pientuotannon problematiikasta kirjoitti erittäin hyvin George Monbiot jokin aika sitten:
http://www.monbiot.com/archives/2010/03/01/a-great-green-rip-off/
Kiitos hyvästä kommentista ja linkkivinkistä Kaj sekä tietysti erinomaisesta blogistasi!