Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla

Piipahdin viikonloppuna Joensuun lomailun yhteydessä Kuopiossa asuntomessuilla. Paikalle minut sai kiinnostus matalaenergiataloihin. Esite lupasi paljon:

Kuopio. Asuntomessut. Uiminen kielletty.

”Kuopion asuntomessuille rakentuvista taloista suurin osa kuuluu parhaaseen A-energialuokkaan. Messutalojen monipuoliset lämmönlähteet ja rakentamistavat on valittu energiatehokkuus huomioiden.”

Näin toki olikin. Suurin osa taloista oli A-energialuokkaisia. Tosin herää kysymys, kuka nyt enää mitään muuta rakentaisikaan. Silmät olivat kuitenkin tippua päästä kun luin edelleen yksityiskohtaisempaa kuvausta esimerkiksi passiivitalo Pekkarisesta:

”Tilava autotalli ja varasto lasten motocrossharrastusten tarpeisiin”.

Messutaloja katsellessa ei voinut kuin hämmästellä niiden valtavaa kokoa. Energiatehokkuudesta saatavat hyödyt katoavat valtaviin neliömääriin. Mitä ihmeen A-energialuokkaa on monen sadan neliön talo autotalleineen, saunoineen, kuivausrumpuineen, kotipunttisaleineen sekä valtavine teknisine tiloineen ja vaatehuoneineen? Ylipäätään jäin miettimään: Kuka haluaa rakentaa niin valtavia asuntoja itselleen paikkaan, josta pääsee kulkemaan vain omalla autolla palveluiden luokse kaupungin keskustaan?

Monen suomalaisen unelma taisi kuitenkin kiinnittyä noihin lukaaleihin ja järvimaisemiin. Talokohteisiin jonotettiin into piukassa. Yleisökommentit hämmästelivät usein valtavien keittiöiden, vaatekaappien ja teknisten/pesutilojen pientä kokoa. Suosituin huone valtavissa taloissa oli sauna – vaikka ne kaikki näyttivätkin samanlaisilta.

Toisaalta selvää on, että ekologiset ratkaisut ja energiatehokkuus ovat tulleet rakentamiseen jäädäkseen. Tätä ei voinut olla huomaamatta asuntomessuilla. Siitä huolimatta todelliset ympäristöratkaisut antoivat odottaa. Ehkä ensi vuonna.

4 kommenttia artikkeliin ”Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla”

  1. Onkin justiinsa todella tärkeää herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, onko se elämän suurin unelma tosiaan se jättimäinen talo. Sitä helposti sokaistuu luulemaan niin, kun seuraa varsinkin pankkien mainoksia ym. – kunnes saa jostain hieman näkemystä tulevista trendeistä. Tärkeällä asialla olet!

    Vastaa
  2. Asiaa. Edelleen sitä kerskakulutusta puffataan, vähän eri lähestymistavalla vain.

    Itselläni on pieni vanha hirsitalo, lämmintä tilaa tällä hetkellä 45 neliötä. Riittää mainiosti 1-2 hengelle, pienen firman tiloille ja kotieläimille. Tällä neliömäärällä, puulämmityksellä ja ekosähköllä luulen olevani aika ekologinen. Mitään järkeä ei tällaiseen 30-luvun taloon ole soveltaa uusia tiukkoja rakennusnormeja (remontoidessa), kun kerran kulutus on hyvin pientä. Tarkoitan esim. että vanhat hyvää ydinpuuta olevat ruutuikkunat muka pitäisi vaihtaa uusiin, tehdä koneellinen ilmastointi vanhan hyvin toimivan luonnollisen ilmanvaihdon tilalle tms.

    Nuo uudet talot ovat kuin astuisi vankilaan vapaaehtoisesti. Naimisissa pankin ja oravanpyörän kanssa useita kymmeniä vuosia, velkavankeudessa (useimmiten). Onko se tosiaan sen arvoista? No, onpa tilaa varastoida kaikkea tavaraa, jota ”pitää olla”. Kallista varastotilaa, uusi omakotitalo. Sitä paitsi en koskaan uskaltaisi ostaa uutta, mahdollisesti virheellisesti, huonosti ja huolimattomasti halvoista ja huonoista materiaaleista rakennettua taloa. Vanhassa luonnonmateriaaleilla ja perinteisellä rakennustaidolla (ei pilalle tai homeeseen remontoidussa) tehdyssä vara parempi. Näin ainakin minulle. Tulipa avauduttua… ;).

    Vastaa
  3. Hyvän pointin Leo toi esille!

    Onneksi asuntomessujen talot vääristävät yleiskäsitystä uusista taloista. Messurakentajat saavat niin isot alennukset, että rakentavat 75neliön hinnalla 300neliön talon. Moni muukin rakentaja rakentaisi isompia taloja jos saisivat niin halvalla.

    Mitä tulee tämän päivän ”passiivitaloihin”, niin niissä ei todellakaan oteta tarpeeksi huomioon sähkölaitteiden tuottamaa lämpökuormaa. VTT:kin tuntuu pitävän sitä vielä ”hyvänä” juttuna kun talo ei tarvitse varsinaista lämmitystä ollenkaan kun sähkölaitteista tulee 50kWh/m2 lämpöä (vtt puhuu vieläkin hukkalämmöstä 🙁 ).

    Onneksi vtt on sentään päivittäny 2015-2020 esitykset ja niissä ko. (ylilämmittävä) lämpökuorma on merkitty n.15kWh/m2. Tosin kukaan ei kerro miten se on laskelmissa laskettu mutta tuolla luvulla passiivitalot ovat toimivia ja niissä tarvitaan oikeaa lämmitystäkin :).

    Vastaa
  4. Mitä rakentamiseen tulee, tässä ylen uutisessa on ihan hyviä sitaatteja:
    http://yle.fi/alueet/lahti/2010/08/quotrakennusalalla_ei_tunneta_laatuaquot_1912581.html

    Kuten: ”- Aikanaan betoniteollisuus saneli normit ja nyt kun rakentamisessa haluttaisiin palata vanhaan, esim. puuhun, betoniteollisuuden normit estävät sen.

    – Kun talot tehtäisiin huolella vanhojen oppien mukaan, eikä yritettäisi oikaista, me elettäisiin nytkin hyvin passiivisissa taloissa”

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday