Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla

Piipahdin viikonloppuna Joensuun lomailun yhteydessä Kuopiossa asuntomessuilla. Paikalle minut sai kiinnostus matalaenergiataloihin. Esite lupasi paljon:

Kuopio. Asuntomessut. Uiminen kielletty.

”Kuopion asuntomessuille rakentuvista taloista suurin osa kuuluu parhaaseen A-energialuokkaan. Messutalojen monipuoliset lämmönlähteet ja rakentamistavat on valittu energiatehokkuus huomioiden.”

Näin toki olikin. Suurin osa taloista oli A-energialuokkaisia. Tosin herää kysymys, kuka nyt enää mitään muuta rakentaisikaan. Silmät olivat kuitenkin tippua päästä kun luin edelleen yksityiskohtaisempaa kuvausta esimerkiksi passiivitalo Pekkarisesta:

”Tilava autotalli ja varasto lasten motocrossharrastusten tarpeisiin”.

Messutaloja katsellessa ei voinut kuin hämmästellä niiden valtavaa kokoa. Energiatehokkuudesta saatavat hyödyt katoavat valtaviin neliömääriin. Mitä ihmeen A-energialuokkaa on monen sadan neliön talo autotalleineen, saunoineen, kuivausrumpuineen, kotipunttisaleineen sekä valtavine teknisine tiloineen ja vaatehuoneineen? Ylipäätään jäin miettimään: Kuka haluaa rakentaa niin valtavia asuntoja itselleen paikkaan, josta pääsee kulkemaan vain omalla autolla palveluiden luokse kaupungin keskustaan?

Monen suomalaisen unelma taisi kuitenkin kiinnittyä noihin lukaaleihin ja järvimaisemiin. Talokohteisiin jonotettiin into piukassa. Yleisökommentit hämmästelivät usein valtavien keittiöiden, vaatekaappien ja teknisten/pesutilojen pientä kokoa. Suosituin huone valtavissa taloissa oli sauna – vaikka ne kaikki näyttivätkin samanlaisilta.

Toisaalta selvää on, että ekologiset ratkaisut ja energiatehokkuus ovat tulleet rakentamiseen jäädäkseen. Tätä ei voinut olla huomaamatta asuntomessuilla. Siitä huolimatta todelliset ympäristöratkaisut antoivat odottaa. Ehkä ensi vuonna.

4 kommenttia artikkeliin ”Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla”

  1. Onkin justiinsa todella tärkeää herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, onko se elämän suurin unelma tosiaan se jättimäinen talo. Sitä helposti sokaistuu luulemaan niin, kun seuraa varsinkin pankkien mainoksia ym. – kunnes saa jostain hieman näkemystä tulevista trendeistä. Tärkeällä asialla olet!

  2. Asiaa. Edelleen sitä kerskakulutusta puffataan, vähän eri lähestymistavalla vain.

    Itselläni on pieni vanha hirsitalo, lämmintä tilaa tällä hetkellä 45 neliötä. Riittää mainiosti 1-2 hengelle, pienen firman tiloille ja kotieläimille. Tällä neliömäärällä, puulämmityksellä ja ekosähköllä luulen olevani aika ekologinen. Mitään järkeä ei tällaiseen 30-luvun taloon ole soveltaa uusia tiukkoja rakennusnormeja (remontoidessa), kun kerran kulutus on hyvin pientä. Tarkoitan esim. että vanhat hyvää ydinpuuta olevat ruutuikkunat muka pitäisi vaihtaa uusiin, tehdä koneellinen ilmastointi vanhan hyvin toimivan luonnollisen ilmanvaihdon tilalle tms.

    Nuo uudet talot ovat kuin astuisi vankilaan vapaaehtoisesti. Naimisissa pankin ja oravanpyörän kanssa useita kymmeniä vuosia, velkavankeudessa (useimmiten). Onko se tosiaan sen arvoista? No, onpa tilaa varastoida kaikkea tavaraa, jota ”pitää olla”. Kallista varastotilaa, uusi omakotitalo. Sitä paitsi en koskaan uskaltaisi ostaa uutta, mahdollisesti virheellisesti, huonosti ja huolimattomasti halvoista ja huonoista materiaaleista rakennettua taloa. Vanhassa luonnonmateriaaleilla ja perinteisellä rakennustaidolla (ei pilalle tai homeeseen remontoidussa) tehdyssä vara parempi. Näin ainakin minulle. Tulipa avauduttua… ;).

  3. Hyvän pointin Leo toi esille!

    Onneksi asuntomessujen talot vääristävät yleiskäsitystä uusista taloista. Messurakentajat saavat niin isot alennukset, että rakentavat 75neliön hinnalla 300neliön talon. Moni muukin rakentaja rakentaisi isompia taloja jos saisivat niin halvalla.

    Mitä tulee tämän päivän ”passiivitaloihin”, niin niissä ei todellakaan oteta tarpeeksi huomioon sähkölaitteiden tuottamaa lämpökuormaa. VTT:kin tuntuu pitävän sitä vielä ”hyvänä” juttuna kun talo ei tarvitse varsinaista lämmitystä ollenkaan kun sähkölaitteista tulee 50kWh/m2 lämpöä (vtt puhuu vieläkin hukkalämmöstä 🙁 ).

    Onneksi vtt on sentään päivittäny 2015-2020 esitykset ja niissä ko. (ylilämmittävä) lämpökuorma on merkitty n.15kWh/m2. Tosin kukaan ei kerro miten se on laskelmissa laskettu mutta tuolla luvulla passiivitalot ovat toimivia ja niissä tarvitaan oikeaa lämmitystäkin :).

  4. Mitä rakentamiseen tulee, tässä ylen uutisessa on ihan hyviä sitaatteja:
    http://yle.fi/alueet/lahti/2010/08/quotrakennusalalla_ei_tunneta_laatuaquot_1912581.html

    Kuten: ”- Aikanaan betoniteollisuus saneli normit ja nyt kun rakentamisessa haluttaisiin palata vanhaan, esim. puuhun, betoniteollisuuden normit estävät sen.

    – Kun talot tehtäisiin huolella vanhojen oppien mukaan, eikä yritettäisi oikaista, me elettäisiin nytkin hyvin passiivisissa taloissa”

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥