Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla

Piipahdin viikonloppuna Joensuun lomailun yhteydessä Kuopiossa asuntomessuilla. Paikalle minut sai kiinnostus matalaenergiataloihin. Esite lupasi paljon:

Kuopio. Asuntomessut. Uiminen kielletty.

”Kuopion asuntomessuille rakentuvista taloista suurin osa kuuluu parhaaseen A-energialuokkaan. Messutalojen monipuoliset lämmönlähteet ja rakentamistavat on valittu energiatehokkuus huomioiden.”

Näin toki olikin. Suurin osa taloista oli A-energialuokkaisia. Tosin herää kysymys, kuka nyt enää mitään muuta rakentaisikaan. Silmät olivat kuitenkin tippua päästä kun luin edelleen yksityiskohtaisempaa kuvausta esimerkiksi passiivitalo Pekkarisesta:

”Tilava autotalli ja varasto lasten motocrossharrastusten tarpeisiin”.

Messutaloja katsellessa ei voinut kuin hämmästellä niiden valtavaa kokoa. Energiatehokkuudesta saatavat hyödyt katoavat valtaviin neliömääriin. Mitä ihmeen A-energialuokkaa on monen sadan neliön talo autotalleineen, saunoineen, kuivausrumpuineen, kotipunttisaleineen sekä valtavine teknisine tiloineen ja vaatehuoneineen? Ylipäätään jäin miettimään: Kuka haluaa rakentaa niin valtavia asuntoja itselleen paikkaan, josta pääsee kulkemaan vain omalla autolla palveluiden luokse kaupungin keskustaan?

Monen suomalaisen unelma taisi kuitenkin kiinnittyä noihin lukaaleihin ja järvimaisemiin. Talokohteisiin jonotettiin into piukassa. Yleisökommentit hämmästelivät usein valtavien keittiöiden, vaatekaappien ja teknisten/pesutilojen pientä kokoa. Suosituin huone valtavissa taloissa oli sauna – vaikka ne kaikki näyttivätkin samanlaisilta.

Toisaalta selvää on, että ekologiset ratkaisut ja energiatehokkuus ovat tulleet rakentamiseen jäädäkseen. Tätä ei voinut olla huomaamatta asuntomessuilla. Siitä huolimatta todelliset ympäristöratkaisut antoivat odottaa. Ehkä ensi vuonna.

4 kommenttia artikkeliin ”Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla”

  1. Onkin justiinsa todella tärkeää herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, onko se elämän suurin unelma tosiaan se jättimäinen talo. Sitä helposti sokaistuu luulemaan niin, kun seuraa varsinkin pankkien mainoksia ym. – kunnes saa jostain hieman näkemystä tulevista trendeistä. Tärkeällä asialla olet!

  2. Asiaa. Edelleen sitä kerskakulutusta puffataan, vähän eri lähestymistavalla vain.

    Itselläni on pieni vanha hirsitalo, lämmintä tilaa tällä hetkellä 45 neliötä. Riittää mainiosti 1-2 hengelle, pienen firman tiloille ja kotieläimille. Tällä neliömäärällä, puulämmityksellä ja ekosähköllä luulen olevani aika ekologinen. Mitään järkeä ei tällaiseen 30-luvun taloon ole soveltaa uusia tiukkoja rakennusnormeja (remontoidessa), kun kerran kulutus on hyvin pientä. Tarkoitan esim. että vanhat hyvää ydinpuuta olevat ruutuikkunat muka pitäisi vaihtaa uusiin, tehdä koneellinen ilmastointi vanhan hyvin toimivan luonnollisen ilmanvaihdon tilalle tms.

    Nuo uudet talot ovat kuin astuisi vankilaan vapaaehtoisesti. Naimisissa pankin ja oravanpyörän kanssa useita kymmeniä vuosia, velkavankeudessa (useimmiten). Onko se tosiaan sen arvoista? No, onpa tilaa varastoida kaikkea tavaraa, jota ”pitää olla”. Kallista varastotilaa, uusi omakotitalo. Sitä paitsi en koskaan uskaltaisi ostaa uutta, mahdollisesti virheellisesti, huonosti ja huolimattomasti halvoista ja huonoista materiaaleista rakennettua taloa. Vanhassa luonnonmateriaaleilla ja perinteisellä rakennustaidolla (ei pilalle tai homeeseen remontoidussa) tehdyssä vara parempi. Näin ainakin minulle. Tulipa avauduttua… ;).

  3. Hyvän pointin Leo toi esille!

    Onneksi asuntomessujen talot vääristävät yleiskäsitystä uusista taloista. Messurakentajat saavat niin isot alennukset, että rakentavat 75neliön hinnalla 300neliön talon. Moni muukin rakentaja rakentaisi isompia taloja jos saisivat niin halvalla.

    Mitä tulee tämän päivän ”passiivitaloihin”, niin niissä ei todellakaan oteta tarpeeksi huomioon sähkölaitteiden tuottamaa lämpökuormaa. VTT:kin tuntuu pitävän sitä vielä ”hyvänä” juttuna kun talo ei tarvitse varsinaista lämmitystä ollenkaan kun sähkölaitteista tulee 50kWh/m2 lämpöä (vtt puhuu vieläkin hukkalämmöstä 🙁 ).

    Onneksi vtt on sentään päivittäny 2015-2020 esitykset ja niissä ko. (ylilämmittävä) lämpökuorma on merkitty n.15kWh/m2. Tosin kukaan ei kerro miten se on laskelmissa laskettu mutta tuolla luvulla passiivitalot ovat toimivia ja niissä tarvitaan oikeaa lämmitystäkin :).

  4. Mitä rakentamiseen tulee, tässä ylen uutisessa on ihan hyviä sitaatteja:
    http://yle.fi/alueet/lahti/2010/08/quotrakennusalalla_ei_tunneta_laatuaquot_1912581.html

    Kuten: ”- Aikanaan betoniteollisuus saneli normit ja nyt kun rakentamisessa haluttaisiin palata vanhaan, esim. puuhun, betoniteollisuuden normit estävät sen.

    – Kun talot tehtäisiin huolella vanhojen oppien mukaan, eikä yritettäisi oikaista, me elettäisiin nytkin hyvin passiivisissa taloissa”

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa