Puupelletti kehiin

Olin keskiviikkona (7.4.) Pellettienergiayhdistyksen kevätseminaarissa Tampereen UKK-instituutissa puhumassa pellettienergiasta ja ilmastopolitiikasta.

Puupelletti näyttää tältä
Puupelletti näyttää tältä

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan pellettienergian tavoitteeksi (sisältäen peltobioenergian) on asetettu 3 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pellettienergiayhdistyksen ja pellettialan mukaan potentiaali olisi kuitenkin 7 TWh. Tämä tarkottaisi noin 1,5 miljoonan tonnin vuosittaista pellettituotantoa. Puun ja muun bioenergian käytön lisäämisen kannalla on 70 prosenttiä suomalaisista (HS 23.3.2010).

Pellettienergian käyttöä voisi lisätä erityisesti suorasähkölämmitteisissä omakotitaloissa (tulisijat ja takat) sekä vesikiertoisessa omakotitalolämmityksessä (keskuslämmitysjärjestelmät). Pelletin käyttömahdollisuuksia on myös maatalous- ja suurkiinteistöissä sekä lämpö- ja sähkövoimaloissa.

Pellettienergian käyttöä voisi lisätä esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

– Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenteen ohjaaminen
– Rakennusmääräysten kiristäminen
– Kevyen polttoöljyn ja kuluttajasähkön vero
– Tuetaan siirtymistä suorasta sähkölämmityksestä pellettilämmitykseen
– Laitetuki
– Avaimet käteen asennuksia
– Osaamisen parantaminen

Pellettipuhelin auttaa hädässä
Pellettipuhelin auttaa hädässä

Käytännössä haasteita on usein asennuksissa, laitteiden tekniikoissa, pellettien saatavuudessa ja laitehuollossa. Toisaalta kyse on päästöttömästä ja useimmiten halvemmasta lämmitysvaihtoehdosta. Näissä asioissa Pellettienergiayhdistyksen puhelintuki auttaa.

4 kommenttia artikkeliin ”Puupelletti kehiin”

  1. Lisäisin lopun hyvään listaan sen, että pellettejä pitäisi voida ostaa riittävän pienissä erissä. Monissa pientaloissa joissa haluttaisiin siirtyä jälkiasennuksena öljylämmityksestä pellettiin, ongelmaksi muodostuu se että talon kellarista ei löydy vapautettavaksi riittävän suurta tilaa pellettisäiliölle. Ainakin pari vuotta sitten pienin toimitettava kuutiomäärä oli huomattavan suuri.

  2. Listassa painottaisin kuitenkin kahta viimeistä – ainakaan PK seudun LVI toimittajat eivät ole halukkaita avaimet käteen toimitukseen.

    Kaiken kukkuraksi on Vapon monopoli joka esim viime vuonna nosti hintoja n. 20%. Kukaan muu toimittaja ei ole suostunut toimittamaan 14m3 PK seudulle.

    Uskoisin että kysyntää löytyy ilman tukiaisiakin mutta tarjonnassa on vakavia puutteita. Kyseessä on kuitenkin investointi jonka toiminta- ja huoltovarmuus jne… arveluttavat jolloin toimittajan rooli korostuu – ja ostaja haluaisi yhden vastuullisen.

  3. Leon ja Petterin huomio avaimet käteen palvelun puutteesta on kyllä tiedostettu ja asialle tehdään mm. koulutuksen kautta työtä.

    Toinen keskeinen vaikuttaja on kuitenkin lämmityslaitteiden investoinnin suuruus. Ylipäänsä lämmitystavan vaihtaminen toiseen vaatii kuluttajan silmissä joko merkittävän suurta eroa lämmityskustannuksissa päätöshetkellä tai edullista investointia. Mikäli ympäristöystävällinen muoto on kalliimpi investoida, vaikka saattaisi olla vähän edullisempikin, tuo investointituki kynnystä alemmaksi.

    Pellettejä voi tilata (tai itse hakea) 20 kg tai 500 kg säkeissä. Nykyään pienin normaali toimituserä puhallustoimituksessa on 3 tn eli noin 5 m3. Pienemmänkin erän voi tilata, mutta siitä veloitetaan tällä hetkellä lisähinta. Käyttäjien määrän kasvaessa toimituserien kokoakin voitaneen kustannustehokkaasti pienentää, kun ajot jäävät järkeviksi.

    Pellettisäiliön voi hyvin sijoittaa myös maan alle tai aina 20 m päähän vaikka ulkovarastoon, jos käytetään pelletti-imuria.

    Pelletin hinta on kehittynyt, kuten täältä voi nähdä: http://www.pellettienergia.fi/images/stories/tiedostot/energian_hintakehitys_0310.ppt
    Kaikkien energialähteiden hinta on noussut ja tulee nousemaan.

    Eiköhän myös Versowood toimita Hkiin isojakin eriä. Katso: http://kauppa.suoraanluonnosta.fi/

  4. Päivitysilmoitus: Rikas torstai ja perjantai

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin