Viimeiset kaksi viikkoa olen seurannut Kööpenahaminan ilmastokokouksen tapahtumia hyvin intensiivisesti. Ennen kokousta ja viimeiseen kokoupäivään asti oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova sopimus oli vielä mahdollinen. Sitten kaikki romahti.
Valitettavasti viimeisen yön ja seuraavan aamun aikana korttitalo sortui. Lopputuloksena oli vuosisadan pettymys, joka on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Järjestöjen tiedote Kööpenhaminen ilmastokokouksesta löytyy tästä: Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä.
Heti kokouksen päätyttyä annoin kommentteja mm. Suomen kuvalehdelle ja Helsingin Sanomille.
Kun nyt sitten vielä kerran yritän ajatuksella lukea Copenhagen Accordia eli saavutettua sopimusta, vaikuttaa se valitettavasti kovin vaisulta.
Maat toteavat, että lämpeneminen ei saisi nykyisen ilmastotieteen valossa ylittää kahta astetta. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä, IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaisia, päästövähennysleikkauksia. Aikataulua tai takarajaa sille, mihin mennessä maailmanlaajuiset päästöt tulee kääntää laskuun ei aseteta. Lisäksi kaikki luvut päästövähennystavoitteista loistavat julistuksesta poissaolollaan.
Sopimuksen mukaan vuosien 2010-2012 aikana teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan kehitysmaiden sopeutumista ja päästövähennystoimia 30 miljardilla dollarilla. Vuoteen 2020 mennessä vuosittainen rahoitus nostetaan 100 miljardiin dollariin. Sitä, mistä tämä rahoitus tulee, ei kuitenkaan tarkemmin määritellä. Maat ilmoittavat mahdollisesta mukaan tulosta ja omista päästövähennystavoitteista YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 31.1.2010 mennessä. Sopimusta on tarkoitus tarkentaa vuoteen 2015 mennessä.
Siinä kaikki. Tämän muutaman sivun mittaisen paperin takia maailman maat ovat siis käyneet kiihkeitä neuvotteluita viimeiset kaksi vuotta. Tämän takia Kööpenhaminassa väännettiin yötä myöden kaksi viikkoa ja lopulta kokoonnuttiin 119 valtion johtajan kera sopimaan asioista. Maailman pidätti hengitystä. Pienet saarivaltiot ja köyhät Afrikan maat kamppailivat selviytymisensä puolesta. Odotukset olivat lievästi sanottuna saavutettua tulosta korkeammalla.
Vertailun vuoksi voi lukea esimerkiksi ympäristö- ja kehitysjärjestöjen odotuksia Kööpenhaminan ilmastokokoukselle täältä: Järjestöjen kymmenen vaatimusta Kööpenhaminan ilmastokokoukselle (pdf)
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija ja kansanedustaja Oras Tynkkynen listaa erinomaisen hyvin Kööpenhaminan kokouksen päätöksen plussat ja miinukset. Kannattaa katsoa täältä: COP15 – Vaatimaton anti todetaan.
2 kommenttia artikkeliin ”Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihat tulokset”