Osallistuin oikeusministeriön sähköisen kuulemisen hankkeeseen liittyvään seminaariin (kuulemista vai osallisuutta). Painotin omassa puheenvuorossani sitä, että vaalien äänestysaktiivisuus ei ole välttämättä ainoa kansalaisyhteiskunnan vireyttä kuvaava mittari (vaikkakin toki olennaisen tärkeä demokratian toteutumisen kannalta). Aänestysaktiivisuuden nostoon olisi tarjolla monia hyviä välineitä. Esimerkiksi (1) sähköinen etä-äänestäminen, (2) kansanäänetykset ja/tai eduskunnan päätösten alistaminen kansalaisten hyväksyttäväksi sekä (3) äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen.
Lisäksi yritin painottaa, että kansalaisyhteiskunta ei ole kriisissä vaikka Sitran ja Tekesin tutkimuksissa nuoret eivät olekaan kiinnostuneita yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Pikemminkin kyse on siitä, että kansalaistoiminta on murroksessa eikä ihmiset kiinnity suuriin kollektiiveihin, puolueihin tai järjestöihin. Vaikuttaminen yksilöllistyy ja tulee osaksi arkielämän valintoja. Tästä on esimerkkinä vaikka talonvaltausliikehdintä. Lisäksi toin esille joitakin haasteita liittyen hallinnon ja järjestöjen väliseen osallistuuteen sekä sähköiseen kuulemiseen ylipäätään.
Esitykseni voi katsoa tästä:
Kaiken kaikkiaan hyvä ja kiinnostava seminaari! Oikeusministeriön demokratiayksikkö tekee fantastisen hyvää työtä. On ollut kiva olla näissä projekteissa mukana. Kiitos vain Sarille, Jaanalle, Oilille ja monille muille.
Aiheeseen löyhästi liittyen suosittelen myös viimeisintä kolumniani http://www.kansanvalta.fi -sivuilla: Talonvaltaus haastaa perinteiset osallistumisen muodot: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Puheenvuoroja/1205254890515
Sähköisestä kuulemisesta voi käydä keskustelua myös osoitteessa: http://www.otakantaa.fi/