Torstai 24.4.2008 – kestävä kehitys osaksi talouspolitiikkaa?

Torstaina osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan (http://www.ymparisto.fi/kestavakehitys) kokoukseen. Kyseessä oli vuosiksi 2008-2011 asetetun toimikunnan ensimmäinen kokous. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kiteytti puheenvuorossaan hyvin keke-toimikunnan haasteet: (1) työn konkretisointi käytännön toimenpiteiksi, (2) vuoropuhelu eduskunnan kanssa, (3) asiantuntijuuden ja konsultaation lisäksi yhdessä tekemistä, (4) kestävä kehitys ei ole vain ympäristöministeriön tai ympäristöjärjestöjen, vaan kaikkien vastuulla, (5) ylisukupolvinen horisontti ja kriittisyys.

Lisäksi kokouksessa käytiin evästyskeskustelua työohjelmasta ja viestintäsuunnitelmasta. Tässä yhteydessä kuulimme eri yhteistyöverkostojen esille tuomia painopisteitä. Itse nostin esille koherenssin ja johdonmukaisuuden puutteen. Lisäksi toivoin toimikunnan asialistalle niin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian käsittelyä kuin metsiensuojeluakin. Viestintäsuunnitelmaan kaipasin hallinnollisen lähestymistavan rinnalle hiukan päräyttävyyttä.

Kysyin kokouksessa myös valtioneuvoston kanslian ekonomisti Pekka Sinkolta, miten VNK:n talousneuvoston kokoonpanossa näkyy kansalaisyhteiskunta, ympäristöasiantuntijuus tai kestävä kehitys. Vastaukseksi sain, että kyllähän MTK ja Tarja Cronberg ovat mukana. Tämä kuvastaa hyvin ympäristöpolitiikan kriisiä. Kaikissa mahdollisissa ympäristöalan työryhmissä elinkeinoelämä ja teollisuus ovat kyllä (yli)edustettuna, mutta sitten kun puhutaan talous-, sosiaali- tai työvoimapoliittisista kysymyksistä, loistavat niin ympäristöhallinto kuin ympäristöjärjestötkin poissaolollaan.

Energiateollisuus julkaisi torstaina TNS Gallupilla teettämän vesivoimakyselyn. Kyselyn tulokset kertovat selkeästi ihmisten vahvasta tuesta uusiutuville energiamuodoille. Sekä aurinko- että tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä, kun ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote aiheesta: Energiateollisuus tulkitsee vesivoimakyselyään tarkoitushakuisesti: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/energiateollisuuskysely

Energiateollisuus ry:n vesivoima-asennekysely:
http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoima-asenteista.html

Iltapäivällä kävin Rajasaaren vallatulla talolla. Turun Sanomat halusivat kuvata juttuaan varten. Paikka on upea! Illalla Helsingin nuorisolautakunta päättikin vuokrata tilat valtaajien käyttöön ainakin syksyksi asti. Hyvä homma!

Illalla kävimme Annukan kanssa Tuuli Hirvilammin luona kylässä juomassa teetä. Samalla pääsin leikkimään suloisen Toivon kanssa. Heittelimme palloa ja rakensimme avaruuslegoilla.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.