Viikonloppu 18.-20.1.2008

Perjantaina kävimme tutustumassa Annukan kanssa uuteen Tapas-ravintolaan Bar Teokseen (http://www.barteos.fi/) Töölössä. Ihan hyvä, mutta en suosittele mitenkään erityisesti. Illalla katsoimme YLE:n areenalta Vodkaturistit -dokumentin. En suosittele sitäkään.

Lauantaina osallistuin eduskunnassa SDP:n järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin, jossa keskusteltiin Suomen kansalaisyhteiskunnan tilasta ja järjestöjen tulevaisuudesta. Paneelissa oli mukana mm. oikeusministeri Tuija Brax ja SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Paneelija johti Thomas Wallgren ja mukana oli myös mm. Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli (joka piti erinomaisen puheenvuoron eläinten oikeuksia koskevista filosofisista lähtökohdista) ja Greenpeacen ohjelmajohtaja Harri Lammi.

Kaikki painottivat uusien yhteiskunnallisten liikkeiden merkitystä demokratian edistäjänä, mutta kun kysyin näkemystä talonvaltausliikehdintään, niin asiaan ei oikein osattu kommentoida. Mitä nyt Heinäluoma tokaisi, että talonvaltaukset eivät oikein kuulu tähän kenttään. Kiinnostavia keskuteluja kuitenkin. Pääsin myös antamaan TV-Nytt:n uutisiin haastattelua kulutusaktivismista.

Eduskunnasta poljin Kallioon ja ravintola Rytmiin (http://www.rytmi.net/). Pidimme Mikko Salasuon kanssa palaveria talonvaltausjulkaisuun liittyen. Kävimme läpi artikkeleita ja hahmottelimme sisällysluetteloa sekä johdantoa. Julkaisu on nyt hyvällä mallilla. Vielä pari tekstiä pitää viimeistellä ja sen jälkeen saadaan homma kustannustoimitukseen ja taittoon.

Illaksi suuntasimme juoksun jälkeen Annukan kanssa Jukan ja Elinan luokse tekemään tofu-tomaatti kastiketta ja pastaa. Samalla pääsimme viettämään hetken mukavaa perhe-elämä. Olen nyt tavannut Ruttiksen kolmena päivänä hänen kymmenestä elinpäivästään. Siistiä. Vierailun aikana pääsin kokeilemaan myös hiukan vaipanvahtoa ja kutomista.

Sunnuntaina istuin kotona. Kävin läpi komission tulevaa ilmasto- ja energiapakettia sekä luonnostelin ja kommentoin Suomen luonnonsuojeluliiiton ja Maan ystävien tiedotteita aiheesta. Lisäksi kirjoittelin Maan ystävien Maan ystävä -lehteen Uutisia Pallon pinnalta -palstaa, kävin läpi kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeen tulevan päätöskokouksen materiaaleja sekä muokkailin ja kommentoin viimeisiä artikkeleita talonvaltausjulkasuun.

Viikon suorituksista. Viikon aikana tein tutkimustyötä 45,5 tuntia. Yhteiskunnallista vaikuttamista ja järjestötyötä kertyi 31 tuntia. Omasta kunnostani pidin huolta käymällä kuusi kertaa juoksemassa (60 km) ja pyöräilemällä 54 km – yhteensä kuntoilua noin 8 tuntia. Toiminnalliseksi hyötysuhteeksi (kun kuuden tunnin vuorokausittainen nukkuminen otetaan pois) muodostui näin 67,06 prosenttia.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.