Torstai 2.2.2006

Käyn aamulla pikaisesti töissä ennen matkaa Tammisaareen. Olen menossa avaamaan Uudenmaan ympäristösuojelupiirin perinnemaisemaprojektin päätösseminaaria. Perinnemaisemia (niityt, kedot, hakamaat) on alle prosentti verrattuna 100 vuoden takaiseen tilanteeseen. Samaan aikaan kaikista uhanalaisista lajeista noin 28 prosenttia esiintyy perinnemaisemilla. Kolmen vuoden projektissa on vuosittain kunnostettu lähes 60 pienperinnemaisemaa Uudenman TE-keskuksen rahoituksella. Samalla vuosittain on työllistetty noin 15-18 pitkäaikaistyötöntä eri puolilla Uudenmaan aluetta.

Isäni soittaa juuri ennen seminaarin alkua ja ilmoittaa, että pappa-puoleni on kuollut.

Tammisaaresta palaan seminaarin jälkeen pikapikaa Helsinkiin. Käyn lukemassa sähköpostit Lasipalatsin langattoman verkon välityksellä ja siirryn Valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan Eteläesplanadille. Pääministeri Vanhanen, ulkoministeri Tuomioja sekä kauppa- ja kehitysministeri Kiviniemi järjestävät kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuuden Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta. Kysyn tilausuudessa, voimmeko ympäristöjärjestöinä luottaa siihen, että Suomi ajaa tulevissa ilmastoneuvotteluissa EU:n puheenjohtajana Eurooppa-Neuvoston tavoitetta jäädyttää ilmastonlämpeneminen alle kahteen asteeseen ja pyrkiä vuoteen 2020 30 prosentin ja vuoteen 2050 80 prosentin päästövähennyksiin. Valitettavasti emme voi tähän luottaa. Vanhasen mukaan EU:n ei tule sitoutua yksipuolisiin päästövähennystavoitteisiin ennen kuin mukaan saadaan muutkin suuret saastuttajat. Pelkään, että koko kansainvälisen ilmastopolitiikan korttitalo alkaa sortumaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Mikäli Suomi ja EU eivät ole valmiita sitoutumaan päästövähennyksiin ensin, kuinka ikinä voidaan kuvitella, että Intia, Kiina, Brasilia tai puhumattakaan muut kehitysmaat olisivat valmiita siihen.

Annukka on valittu Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastoasiantuntijaksi. Tehtäväkenttää riittää. Upeaa! Samalla kuitenkin väitöskirjan teko jää sivummalle ja muutenkin ajankäyttöön tulee muutoksia.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.