14.10.2008: Identiteettivapaa

Pohdiskelin oman identiteettini rakennuspalikoita. Syntymäpäivä antoi siihen oivan mahdollisuuden.

Askeettinen hedonisti. En käytä alkoholia, kahvia tai muita päihteitä. Pidättäydyn turhakkeista kuten karkeista, sipseistä, limonaadista, kakuista ja kekseistä. Pyrin olemaan niin pitkälle kuin mahdollista vegaani. Askeettinen hedonisti kokee elävänsä ylellisyydessä, vaikka luopuu paljosta. Hän ei ole halujensa orja vaan hänellä on vapaus määrätä oman toimintansa lait. Askeettisen hedonistin viettitoiminnot eivät ole hetkittäisten ärsykkeiden armoilla.

Maailmanparannussektori. Elämä maailmankaikkeudessa näyttää olevan harvinaista. Toistaiseksi sitä ei ole tavattu muualla kuin maapallolla. On tärkeää toimia luonnonvarojen ylikulutuksen, sukupuuttoaallon ja ilmastokriisin ehkäisemiseksi. Elämällä on paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mitä monimuotoisempi se on. Ihmisellä ei ole oikeutta tuhota muita lajeja sukupuuttoon. Asioilla on väliä.

Polkupyörä ja juoksu. Hiilineutraalissa yhteiskunnassa tehokkain liikkumisen muoto on polkupyörä. Aamuiset juoksulenkit pitävät mielen virkeänä ja fyysisen kunnon hyvänä. Kun on fyysisesti hyvässä kunnossa, jaksaa usein henkisestikin paremmin.

Positiivisuuden ylistys. Kun hymyilee, alkaa hymyilyttää. Kun näkee ympärillään hienoja ja upeita ihmisiä, ympärillä on hienoja ja upeita ihmisiä. Asioissa kyse on usein omasta suhtautumisesta. Lasi kannatta nähdä mieluiten puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjänä. Maailma on rajattomia mahdollisuuksia täynnä. Ihminen pystyy kun haluaa. Puhjenneissa mätäpaiseissakin on aina jotain myönteistä.

Kalenteridiktatuuri ja ajanhallinta. Se mikä ei ole kirjoitettu muistiin tai kalenteriin, ei ole olemassa. Kalenteri, erilaiset priorisoidut työlistat ja muistiinpanot mahdollistavat vapaan ajatuksen juoksun. Kun kirjoittaa päässä olevat asiat ylös. Vapautuu tilaa uusille ajatuksille.

Vegaaniseksuaali. Olen kiinnostunut seksuaalisesti vain vegaaneista. Asialla leikittely osoittaa samalla sen, kuinka mielivaltaisia sukupuoliset erottelut ovat. Kumppanin valinnassa sukupuolta tärkeämpiä voivat olla monet muut tekijät, esimerkiksi ruokavalio.

Kumppani. Kielenkäyttö on vallankäyttöä. Kannattaa olla tarkkana millaista retoriikkaa viljelee. Esimerkiksi ”vaimo” tai ”mies” korostaa sukupuolta ja uusintaa potentiaalisesti heteronormatiivisuutta. Puolisokaan ei ole hyvä sana, koska siinä on sisäänrakennettu ajatus kahdesta henkilöstä – eli mikäli haluaa olla monoamorian hegemoniaa vastaan, kannattaa käyttää sanaa kumppani.

Verkostot. Postmodernin subjetin tärkein tuotantopääoma ovat aivot ja verkostot. Yksin voi tehdä niin vähän. Asiat laadullistuvat kun tehdään yhdessä. Tärkeintä on pyrkiä palvelemaan muita ihmisiä ja olioita.

Miksi edes pohtia identiteettiä, joka on vain performanssia? Kannattaako asettaa itsensä tiettyyn häkkiin, joka luo vain rajoja? Pitäisikö unohtaa itsensä/identiteettinsä ollakseen vapaa?

3 kommenttia artikkeliin ”14.10.2008: Identiteettivapaa”

  1. Päivitysilmoitus: Postmoderni Kraftwerk

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa