Politiikka ABC-Ö

LEO STRANIUS JA POLITIIKKA ABC-Ö

Ohessa on mielipiteitäni ja näkemyksiäni politiikan eri aihealueisiin.

Jos huomaat, että jokin sinulle tärkeä asia puuttuu, laita kommentti tai lähetä minulle sähköpostia ja lisään mielipiteeni kyseiseen asiaan tälle sivulle.

A

Adoptio. Adoptiovanhemmuutta tulee tukea nykyistä enemmän esimerkiksi pidentämällä adoptiovanhempainvapaakautta vastaamaan muiden lapsiperheiden vapaata.

Alkoholi. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Itse en käytä alkoholia lainkaan.

Asevelvollisuus. Miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja siirtyä kaikille vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen. Itse olen käynyt aikoinaan armeijan.

Asuntolainojen korkovähennys. Asuntolainojen verovähennysoikeus voidaan poistaa asteittain kohtuullisen siirtymäajan aikana. Itse saan tällä hetkellä hyötyä suuren asuntolainan korkovähennyksistä.

Autoilu. Autoilun melu- ja ympäristöhaittoja tulee vähentää esimerkiksi tukemalla sähkö- ja biokaasuautojen käyttöönottoa. Kaupungissa tehokkain tapa liikkua on kävely ja pyöräily sekä joukkoliikenne. Haja-asutusalueilla auto voi olla monille välttämätön liikkumistapa. Siksi bio- ja sähköautoilta tulee poistaa autovero. Itse en omista ajokorttia tai autoa lainkaan.

Avioliitto. Avioliittolaista tulee tehdä sukupuolineutraali. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Itse olen naimisissa.

Avoimuus. Tärkeä periaate politiikassa. Päätöksentekijöiden kannattaa kuulua järjestöihin, istua yritysten tai ammattiliittojen hallituksissa – siis tuntea sidosryhmänsä. Näistä sidonnaisuuksista on kuitenkin kerrottava avoimesti. Omat sidonnaisuuteni olen julkaissut täällä.

Avoin data. Julkisin varoin tuotettu tieto tulee vapauttaa kaikkien käyttöön. Päätöksenteosta tulee tehdä avointa. Joukkoäly ja tietoyhteiskunta voidaan näin valjastaa palvelemaan hyvinvointia. Itse olen ollut nörtti koko ikäni ja työskennellyt tietoliikennealalla yli vuosikymmenen.

B

Baana. Pyöräily-baanan suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Baanaa tulee jatkaa junaradan ali Kaisaniemeen, jotta kunnollinen pyöräyhteys läpi koko keskustan tulee mahdolliseksi.

Biodiversiteetti. Luonnon monimuotoisuus on elämän jatkumisen välttämätön edellytys. Myös ihminen on täysin riippuvainen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä ja lajien suojelua tehostettava.

Bioenergia. Suomessa voidaan lisätä bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että luonnon monimuotoisuutta ei vaaranneta.

Biopolttoaineet. Ensisijaisesti tulee vähentää liikennetarvetta sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Esimerkiksi palmuöljyn käyttö heikentää ruokaturvaa ja tuhoaa sademetsiä. Fossiilisista polttoaineista tulee siirtyä kestävään uusiutuvaan energiaan kuten biokaasuun, aurinkosähköön ja jäteperäisiin polttonesteisiin. Itse liikun pääsääntöisesti pyörällä ja junalla.

Bruttokansantuote. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologissa rajoissa. Bruttokansantuote on huono mittari hyvinvoinnille, ja se tulee vaihtaa parempaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkijoiden kehittelemä Genuine Progress Indicator (GPI) on yksi toistaiseksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista.

E

Ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut tulee kartoittaa ja turvata sekä sisällyttää valtion budjettiin. Itse nautin luonnon antimista monin tavoin: muun muassa puhtaasta vedestä ja ilmasta ja liikkumisesta luonnossa.

Eläinten oikeudet. Kaikille eläimille on taattava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Nykymuotoisesta tehoeläintuotannosta, eläinkokeista ja turkistarhauksesta tulee luopua. Onneksi meillä on vaihtoehtoja. Itse olen vegaani.

Eläkeikä. Virallista eläkeikää tulisi nostaa mieluummin nyt kuin tulevaisuudessa. Jos suurten ikäluokkien eläkeikiä ei nosteta, nousee nuorten taakka liian isoksi. Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä asioita, lyhentämällä työaikaa ja edistämällä muutenkin työssä jaksamista. Pienimpiä eläkkeitä on jo korotettu ja niitä tulee korottaa edelleen.

Energiatehokkuus. Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää päästöjä. Itse kulutan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua ja Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa Ekosähköä 480 kWh vuodessa.

Energiaverot. Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman verotusta tulee edelleen korottaa. Energiaverojen korotus ja siitä aiheutuvat lisäkulut pienituloisille tulee kompensoida esimerkiksi tekemällä energiaverosta progressiivinen.

Eriarvoisuus. Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

EU:n lainatakaukset. Suomi tai yksittäinen EU-maa ei voi olla täysin vastuussa muiden maiden talousahdingosta, varsinkin jos ahdinko on seurausta leväperäisestä politiikasta. Euromaiden keskinäistä talouskuria tulee tiukentaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin ollut selvää, että pulaan joutuneiden maiden ongelmat säteilisivät nopeasti muualle. Lisäksi tulee varmistaa, että maiden heikko-osaiset eivät joudu ahtaalle.

Euroopan unioni. Euroopan unionissa tulee lisätä ja edistää ympäristönsuojelua, avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Itse äänestin aikaan EU:hun liittymisen puolesta, ja kannatan uusien jäsenvaltioiden, kuten Turkin, ottamista mukaan, mikäli jäsenyyden ehdot vain täyttyvät.

F

Feminismi. Yhteiskunnan rakenteita tulee korjata siten, että sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdollinen. Itse olen feministi ja Setan sukupuolitestin mukaan sukupuolipihtailija eli minussa ei korostu erityisesti miehiset tai naiselliset ominaisuudet.

Fossiiliset polttoaineet. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan tarkoittaa sitä, että fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä tulee luopua. Tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen hillintä korkeintaan 2 asteen nousuun tarkoittaa käytännössä, että 80 % fossiilisista polttoaineista täytyy jättää käyttämättä. Itse käytän mahdollisuuksien mukaan aina vain uusiutuvaa energiaa.

G

Geenimuuntelu. Ihmisillä tulee olla aina oikeus tietää, käyttääkö hän geenimuuntelun avulla tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuunneltuja organismeja ei saa päästää leviämään  ympäristöön.

Globalisaatio. Maailma on kylä, jossa ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. Kaikkien teot vaikuttavat toisiin ihmisiin – hyvässä ja pahassa. Globalisaatiota ja sen luomia riippuvuussuhteita tuskin voidaan murtaa, mutta on tunnustettava, että toistaiseksi globalisaatio on hyödyttänyt ennen kaikkea jo ennestään varakkaita maita. Meidän on kannettava vastuumme ja tehtävä globalisaatiosta reilumpi, sillä maailman kylässä ei ole automatiikkaa joka sen tekisi meidän puolestamme.

H

Helsinki. Kotikaupunkini, jossa olen asunut yli 30 vuotta elämästäni. Toivoisin, että Helsinki olisi avoin ja elävä tuulivoima-, bioenergia-, pyöräily-, kasvisruoka-, reilu-, luomu-, metsä- ja puhtaan meren kaupunki.

Huumausaineet. Huumausaineiden haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Käyttäjien rankaisemisen sijaan kannattaa tukea hoitoon pääsyä. Itse en käytä mitään päihteitä.

I

Ilmastolaki. Suomen tulee sitoutua vähentämään päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmastolain avulla tavoitteeseen päästäisiin ennustettavasti ja varmasti. Itse olen allekirjoittanut ilmastolakivetoomuksen ja tehnyt töitä ilmastolain eteen pitkään kansalaisjärjestöissä.

Ilmastonmuutos. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tämän päivän suurimpia haasteeita. Tehokkaimmin päästöjä vähennetään parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä puuttumalla metsäkatoon, maatalouden ja liikenteen päästöihin.

Imetys. On ekologisin, terveellisin ja perheillekin edullisin tapa tarjota ravintoa pienille vauvoille. Saatakoon jatkossakin neuvoloista, synnytyssairaaloista ja imetystukiryhmistä tietoa ja tukea, jotta tämä voi toteutua vauvaperheissä. Itse olen pyrkinyt tukemaan puolisoani kahden lapsemme imettämisessä niin paljon kuin mahdollista.

Itämeri. Suomen rannikkoa ympäröi valitettavasti  maailman saastunein meri. Itämeri ja muut vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Itse suosin aina luomua ja fosfaatittomia ekopesuaineita sekä kasvisruokaa.

J

Julkiset hankinnat. Julkisissa hankinnoissa kuntien tulee painottaa ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia. Kuntien tulee panostaa esimerkiksi kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattamiseen ja lihan osuuden vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Lisäksi kuntien tulee lisätä luomutuotteiden hankkimista eläinperäisiä tuotteita ostaessaan.

Jätteet. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä ja kierrätystä edistää. Jätteiden poltto tai kaatopaikkasijoittaminen on viimeinen vaihtoehto. Jäteveroa on korotettava ja jätteen synnyn ehkäisyyn tulee suunnata 20 prosenttia jätehuollon budjetista. Itse ostan mahdollisimman vähän ja kierrätän kaikki jätteeni.

K

Kansalaistottelemattomuus. Meidän tulee Gandhia mukaillen olla itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevämme. Väkivallaton ja avoin kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto.

Kasvisruoka. Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti, ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.

Kehitysyhteistyö. Suomen tulee kantaa oma vastuunsa ja auttaa maailman heikko-osaisia. Kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa sovitusti vähintään 0,7 prosenttiin kansantuotteesta.

Keskustakirjasto. Helsinki tarvitsee uuden keskustakirjaston. Elävään kaupunkiin kuuluu kaikille avoin julkinen tila, jossa kuttuuri voi kukoistaa. Samalla myös lähikirjastoista pitää pitää huolta.

Kohtuullisuus. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologisissa rajoissa. Meillä ei voi olla etuoikeutta käyttää luonnonvaroja enempää kuin ympäristön kantokyky ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien turvaaminen sallivat. Itse olen tyytyväinen askeetikko.

Kulttuuri. Helsinkiin tarvitaan lisää niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös omaehtoisesti. Pop-up-tapahtumien tulee antaa kukoistaa sekä kaupunkitilaa ja kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin.

Kulutus. Luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää merkittävästi. Tutkimusten mukaa onni syntyy useimmiten terveydestä, läheisistä ihmissuhteista ja merkityksellisestä tekemisestä. Itse kulutan mahdollisimman vähän ja vietän usein Älä osta mitään -päivää.

Kuntavero. Kuntaveroa voidaan alentaa, mikäli verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen. Luonnonvarojen käytön verottaminen kannattaa toteuttaa progressiivisesti, jolloin se ei kohdistu pienituloisiin niin voimakkaasti, eikä vie Suomea kohti tasaveroa.

Kävely. Kävely on hyvä ja terveellinen tapa liikkua paikasta toiseen. Kävelylle pitää taata omat ja yhtenäiset reitit siinä missä pyöräilyllekin – eikä varsinkaan laittaa pyöräilijöitä ja kävelijöitä samalle väylälle kamppailemaan pienestä tilasta. Kävelijöiden turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi suojateitä ja valoetuuksiä lisäämällä sekä autojen kattonopeuksia alentamalla. Kaupunkisuunnittelussa tulee muistaa, että myös kävely on yksi liikenteen muoto.

Köyhyys. Maailmassa köyhyyttä voidaan poistaa panostamalla sotimisen sijaan kehitysyhteistyöhön ja naisten aseman parantamiseen. Suomessa köyhyyttä voidaan vähentää takaamalla kaikille asunto ja ottamalla käyttöön perustulo. Itse olen ollut lapsuudessani ja nuoruudessani työttömänä, asunnottomana ja saanut toimeentulotukea.

L

Lapset. Teen politiikkaa turvatakseni lapsillemme paremman tulevaisuuden. Suomen lapsiköyhyys on nousussa, mikä johtuu perheiden ahdingosta ja köyhyyden periytymisestä. Meillä on oltava rohkeutta panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on sekä inhimillisempi että taloudellisempi tie kuin huostaanotot, lastenkodit ja työttömyyskierteet. Toivon erityisesti, että myös lasten luontosuhdetta ja ympäristökasvatusta voitaisiin vahvistaa. Itse olen kahden lapsen isä.

Leikkipuistot. Leikkipuistot ovat liikuntakasvatusta, ennaltaehkäisevää lastensuojelua, perheiden yhdessäolon tukemista, iltapäivä- ja kesähoitoa, vanhemmuuden vahvistamista. Helsingillä on pitkä ja hieno perinne leikkipuistotoiminnasta. Tätä tulee kehittää edelleen.

Liikenne. Suomen rataverkon kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. Joukkoliikennettä tulee tukea  ja ympäristölle haitallisista tiehankkeista kannattaa luopua. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää sekä kävelyn ja pyöräilyn asemaa vahvistaa etenkin kaupungeissa ja taajamissa. 75 % liikenneinvestoinneista on suunnattava kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Lentoliikenteen tukeminen ja verohelpotukset tulee lakkauttaa.

Liikunta. Liikunta lisää hyvinvointia. Yhteiskunnan tulee tukea liikuntaharrastuksia ja hyötyliikuntaa esimerkiksi pitämällä huolta jalkakäytävistä, pyöräväylistä, luontopoluista ja muista lähiliikuntapalveluista. Tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa. Itse harrastan juoksua, pyöräilyä ja teen lihaskuntoharjoittelua sekä liikun luonnossa ja käyn satunnaisesti uimassa.

Luomu. Luomu on tehomaataloutta parempi vaihtoehto sekä ympäristön että eläinten hyvinvoinnin kannalta. Laajamittainen luomuun siirtyminen olisi myös kansantalouden kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen maatalous. Itse suosin luomua aina kun mahdollista.

Luonnonsuojelu. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä. Etelä-Suomen metsistä 10 prosenttia tulee suojella, ja soita kannattaa ennallistaa luonnontilaisiksi hiilivarastoiksi. Itse toimin aktiivisesti metsiensuojelun puolesta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta.

Luontoharrastus. Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta tulee lisätä. Itse liikun paljon jalan ja pyörällä luonnossa. Sen sijaan lintuja tai kasveja tunnistan huonosti.

M

Maahanmuutto. Maahanmuuttajat ovat voimavara, eivät rasite. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Tärkeintä on tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee tukea. Itse olen syntynyt Pietarissa ja muuttanut Suomeen 2,5 vuoden ikäisenä.

Maatalous. Suomessa tarvitaan maataloutta. Nykyiset maataloustuet tulee suunnata tehotuotannon sijaan ekologisesti kestävään ja eettiseen luomutuotantoon. Lihantuotannon edistämisohjelmien sijaan pitää panostaa kasvisruoan ja luomutuotannon edistämiseen.

Menoleikkaukset. Tiettyjä menoja, kuten puolustusmenoja ja vastikkeettomia yritystukia, voidaan leikata. Peruspalveluiden höylääminen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi varsinkin pidemmällä aikavälillä. Ympäristölle haitallisista tuista leikkamalla voitaisiin saavuttaa 3-4 miljardin euron säästöt.

Metsiensuojelu. Metsälaki pitää uudistaa ja metsien suojeluun tulee lisätä reilusti rahaa.

Monikulttuurisuus. Rasismia tulee vastustaa sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja tunnustaa jokaisen ihmisen ihmisarvo. Kasvattajia perheistä ja päiväkodeista kouluihin ja muihin oppilaitoksiin on tuettava heidän tärkeässä tehtävässään kasvattaa aktiivisesti antirasistinen seuraava sukupolvi. On aktiivisesti kehitettävä välineitä monikulttuurisen arjen työstämiseen. On tehtävä töitä, jotta valtaväestö integroituisi itse paremmin monikulttuuriseen Suomeen.

N

Nato. Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys tekisi Suomen puolueettomuudesta historiaa ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta.

O

Opintotuki. On periaatteellisesti tärkeää, ettei kukaan vähävarainen joudu tyydyttämään perustarpeitaan lainarahalla. Opintotukea tulisi korottaa selvästi nykyisestä. Kun Suomessa siirrytään perustuloon, ei erillistä opintotukea enää tarvita.
Itse olen suorittanut opintoni 8-vuodessa kokopäivätyön ohessa nostamatta opintotukea lainkaan.

P

Pakkoruotsi. Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Pakkoruotsi ei sellaisenaan kuitenkaan toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita.

Palkankorotukset. Palkankorotusten sijaan työntekijällä on oltava oikeus saada palkankorotuksen sijaan lyhennys työaikaan. Lisäksi on otettava käyttöön kaikille yhtäläinen perustulo.

Peruskoulu. Suomalainen peruskoulu on tietyin mittarein mitattuna maailman huippua. Politiikka ja äänestäminen ei kuitenkaan kiinnosta nuoria, sillä peruskoulu ei anna eväitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Sekä peruskoulun että toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin pitää saada lisää demokratiakasvatusta ja koulujen toimintakulttuuria muuttaa osallistuvammaksi.

Perustulo. Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa.

Presidentti. Presidentin valtaoikeuksia voidaan edelleen kaventaa parlamentarismin hengessä. On hienoa, että Suomessa suurinta valtaa käyttää eduskunta, joka edustaa kansaa paremmin kuin yksi presidentti. Toisaalta presidentinvaalit on suosituimpia vaalejamme ja presidentillä on paikkansa suomalaisessa päätöksenteossa. Presidentin tulisi näyttää tietä kestävään kehitykseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen.

Pyöräily. Polkupyöräilyn osuutta liikennesuoritteesta tulee lisätä. Parhaiten tämä onnistuu tekemällä lisää kunnollisia pyöräkaistoja ja pyöräparkkeja, parantamalla pyöräväylien kunnossapitoa, edistämällä liikenneturvallisuutta ja tukemalla esimerkiksi työsuhdepolkupyöräilyä. Itse pyöräilen ympäri vuoden noin 5000 km vuodessa.

Päivähoito. Lasten päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa, vaikka vanhemmat olisivat kotonakin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus lasten päivähoitoon.

Pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Pääomatulot. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää ja tehdä siitä entistä enemmän progressiivinen.

Päästökauppa. Päästöoikeudet tulee huutokaupata. Päästökauppa on tehokas tapa vähentää päästöjä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin ottaa käyttöön myös henkilökohtaiset päästökiintiöt ja niillä käytävä kauppa.

R

Raideliikenne. Raideliikenne on ekologinen ja tehokas tapa siirtää ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Ratojen kunnossapito tarvitsee nykyistä enemmän rahaa, ja myös lippujen hinnat ja junien palvelutaso tulisi saada nykyistä kilpailukykyisemmiksi . Itse suosin junaa aina pidemmillä matkoilla.

Reilu kauppa. Julkisissa hankinnoissa tulee vaatia Reilun kaupan tuotteita. Nykyinen hankintalaki antaa mahdollisuuden määritellä tarjouspyyntöön myös eettisiä kriteereitä – tätä mahdollisuutta täytyy käyttää. Itse suosin reilun kaupan tuotteita aina kun mahdollista.

Ruuhkamaksut. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksut mahdollisimman nopeasti. Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi.

S

Saimaannorppa. Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä Saimaalla. Siirtymävaiheessa mahdollinen elinkeinon menetys tulee korvata.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä, eikä ketään saa syrjiä seksuaalisen suuntautumisen takia.

Siviilipalvelus. Sivarin kestoa tulee lyhentää ja palveluspaikkojen määrää lisätä. Nykyisestä siviilipalveluksesta voidaan luopua, samalla kun luovutaan miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirrytään vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen.

Sosiaaliturva. Ketään ei saa jättää heitteille. Perustulo varmistaisi kaikille yhtäläisen perusturvan.

Sosiaaliset erot. Kaupungissa on kaikkien etu – niin rikkaiden kuin köyhien, sairaiden kuin terveiden, maahanmuuttajien kuin kantaväestön, nuorien kuin vanhojen, että kaupungin kaikilta kolkilta löytyy monenlaista väkeä, tasalaatuisia eli hyvälaatuisia palveluita ja asumisen erilaisia mahdollisuuksia.

Sosiaalitoimi. Sosiaalipalvelut ovat kaupungin tärkeä ydintehtävä. Sen suhde kaupunkilaisiin pitäisi olla kuin fiksun vanhemman suhde lapsiinsa: autetaan kun tarvitaan, kannustaen omatoimisuuteen. Luottamuksen hengessä.

Sukupuolikiintiöt. Esimerkiksi naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa pieni. Sukupuolikiintiöt ovat olleet tehokas keino edistää tasa-arvoa.

Suora demokratia. Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Suomessakin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä tukemalla lähi- ja paikallisdemokratiaa. Esimerkiksi Helsinki ansaitsisi vaaleilla valitun pormestarin.

Suurpedot. Suomen suurpetojen, erityisesti susien, määrä on laskenut hälyttävästi. Suomen susikantaa tulisi kasvattaa nykyisestä 135-145 yksilöstä. Susi ja muut suurpedot ovat keskeinen osa suomalaista luontoa ja kulttuurihistoriaa. Eläinsuojelua ja suurpetoja koskevat kysymykset tulisi siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle. Salakaatoihin tulisi puuttua aktiivisemmin.

Syöttötariffi. Takuuhinta uusiutuville mahdollistaa nopeutetun siirtymisen kestävään energiajärjestelmään. Syöttötariffi maksaa sähkönkäyttäjille, mutta ei kohtuuttomasti. Tuulivoimasta on arvioitu, että sen tuotantohinta saavuttaa muun sähköntuotannon tason vuoden 2025 tienoilla. Esimerkiksi Saksassa syöttötariffijärjestelmä on osoittautunut menestystarinaksi uusiutuvan energian ja työpaikkojen luomisessa.

Sähköinen liikkuvuus. Sähköautoinfrastruktuuria ja teollisuutta tulee tulee tukea niin, että öljyriippuvuudesta päästään vähitellen eroon. Akkuteknologiaa tulee kehittää. Akkujen kierrätyksessä ja standardoinnissa Suomen pitää kuulua maailman kärkikastiin. Lyijyakuista on hankkiuduttava eroon vähäisten latauskertojen ja myrkyllisyyden vuoksi. Sähköauto ja -hybridituotannossa on katsottava erityisesti joukkoliikenteen suuntaan. Suuntana tulee kuitenkin olla päästöjen vähentyminen, oli ihmisen tarvitsema kulkemismuoto minkälainen hyvänsä.

T

Taide. Taide pitää ihmiset järjissään. Taide tukee myös itsetuntemusta ja ihmisenä kasvua. Taidealan korkeakoulutusta tulee tukea ja apurahajärjestelmää kehittää.

Tekijänoikeudet. Myös luovaa työtä tekevien on voitava ansaita elantonsa työllään. Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta maksajiksi ei voida asettaa kulttuurin tekijöitä. Piratismin rangaistukset ovat liian rajuja. Parhaiten piratismia torjutaan uusilla liiketoimintamallella, kuten Spotify ja Netflix osoittavat.

Terveydenhuolto. Terveys on enemmän kuin sairauksien puutetta. Kyse on koetusta elämän laadusta ja hallinnasta, jota yksilöllä voi olla, vaikka sairaus tai vamma elämää vaikeuttavatkin. Terveydenhuollossa tulisi tukea ennaltaehkäiseviä ja elämänlaadun kohennukseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

Transaktiovero. Valuutanvaihtovero olisi tehokas keino hillitä keinottelua ja lisätä verotuloja.

Turkistarhaus. Turkistuotanto ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.  Se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja ympäristöhaittoja esimerkiksi paikallisesti suurien ravinnepäästöjen muodossa. Elinkeinosta tulee luopua ja varmistaa sen harjoittajille muita toimeentulon lähteitä.

Turve. Turpeen poltto aiheuttaa kivihiiltäkin pahemmat kasvihuonekaasupäästöt. Turpeen energiakäytöstä tulee luopua mahdollisimman pian, sillä se pilaa myös vesistöt ja kauniin suoluonnon. Ensi vaiheessa tulee luopua polttoturpeen tuista ja luonnontilaisille soille annetuista turpeenlouhintaluvista.

Tuulivoima. Tuuli on yksi nopeimmin kasvavista energiantuotantomuodoista. Suomi on ollut tuulivoiman kehitysmaa. Tuulivoimaa tulee lisätä ja rutkasti. Omasta mielestäni tuulivoimalat ovat kauniita.

Työaika. Keskimääräistä työaikaa voidaan lyhentää. Työajan lyhentäminen mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja antaisi ihmisille enemmän vapaa-aikaa sekä mahdollisuuksia tehdä muitakin merkityksellisiä asioita.

U

Uraanikaivokset. Suomeen, tai minnekään muuallekaan, ei tule avata yhtään uutta uraanikaivosta niiden ympäristö- ja terveyshaittojen takia.

Uskonto. Koulujen uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä katsomusaineella. Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa.  Olisi oikeudenmukaisempaa, jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina. Kirkon lakisääteiset tehtävät tulee siirtää valtion ja kuntien vastuulle. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan.

V

Vaalirahoitus. Vaalirahakohu on osoittanut, että Suomessa on paljon tehtävää avoimuuden edistämiseksi. Vaalirahoitukselle tulee asettaa katto, jotta rahan keruusta ei muodostu vaalien ensimmäistä kierrosta.

Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Päätöksenteko ei saa karata ihmisten ulottumattomiin. Kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin kysymyksiin mieluiten jo asioiden valmisteluvaiheessa. Myös epämuodolliset ja rekisteröimättömät verkostot tulee huomioida päätöksenteossa. Helsingissä pormestari tulisi valita vaaleilla.

Valvontaeläinlääkärit.  Jokainen Suomen kunta tai kaupunki tarvitsee valvontaeläinlääkärin viran yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Vammaiset. Vammaisilla on oikeus elää yhdenvertaisina vammattomien kanssa ja vapaana syrjinnästä. Vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista on alettava valvoa nykyistä järjestelmällisemmin. Vammaisilla on oltava oikeus saada lakisääteiset palvelut ja tuet asuinkunnasta riippumatta.

Vanhustenhoito. Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta.

Veganismi. Kasvisruoan suosiminen edistää ihmisten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja parantaa ympäristön tilaa. Veganismia tulee edistää maataloustukipolitiikkaa uudistamalla, ruoan arvolisäveroa porrastamalla, asettamalla haittavero lihalle ja juustolle, suosimalla julkisissa hankinnoissa kasvisruokaa sekä laittamalla ympäristömerkinnät pakkauksiin. Julkisissa ruokaloissa, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa, tulee olla aina myös vegaanivaihtoehto.

Venäjä. Venäjä on Suomelle hyvä kumppani. Ihmisoikeudet, rauhan edistäminen, oikeusvaltioperiaate, kestävä kehitys ja esimerkiksi köyhyyden vähentäminen on huomioitava kaikessa ulkosuhteiden hoidossa. Venäjään liittyvät uhat ovat luonteeltaan ekologisia. Näitä uhkia ovat esimerkiksi öljykuljetukset, vanhentuneiden ydinvoimaloiden käyttö ja metsäpalot.

Veroparatiisit. Veroparatiisien lakkauttaminen on oikeudenmukaista kaikkia maailman veronmaksajia kohtaan. Erityisen tärkeää se olisi kehitysmaille, jotka menettävät veroparatiiseihin 5-10-kertaisen summan vastaanottamansa kehitysavun määrästä.

Verotus. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että pienituloisimmat eivät kärsi, eikä Suomi ajaudu tasaveron suuntaan. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja siitä voidaan tehdä progressiivinen. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.

Vesiensuojelu. Maatalouden fosforikuormitusta tulee vähentää ja vapaana virtaavat vedet säilyttää luonnontilaisina. Pohjavesivarantoja pitää suojella sekä jätevesipuhdistamot ja viemäriverkostot uudistaa kestämään rankkasateita.

Vesivoima. Nykyisiä voimaloita voidaan tehostaa. Uusia vesivoimaloita ei tule rakentaa, koska ne tuhoaisivat harvat jäljellä olevat luonnontilaiset vesistöt.

Y

Ydinvoima. Uutta ydinvoimaa ei tule rakentaa, ja sen käytöstä tulee luopua siirtymäajalla. Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Ydinvoiman avulla päästöjä ei voida vähentää yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin panostamalla energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Yksilön vastuu. Yksilö voi tehdä paljon oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin eteen. Yhteiskunnan tulee kuitenkin viime kädessä varmistaa, että ketään ei jätetä.

Ympäristöhallinto. Alueellisen ympäristöhallinnon resursseja tulee vahvistaa. Osia työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä tulee siirtää ympäristöministeriön alaisuuteen.

Ympäristökasvatus. Ympäristökasvatuksen asemaa perusopetuksessa tulee vahvistaa. Jokaisella hallinnonalalla tulisi olla ympäristökasvatuksesta vastaava henkilö.

Ympäristöverot. Verotuksen painopistettä tulee siirtää luonnonverojen kulutuksen verotukseen. Kulutusverot tulee toteuttaa progressiivisesti, jotta kaikkein pienituloisimmat eivät kärsi kohtuuttomasti.

Yrittäjyys. Nykyään yhä useampi työntekijä on jossain vaiheessa työuraansa työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat. Itsekin teen paljon erilaisia keikkahommia esimerkiksi kirjoitustöiden ja puhetilaisuuksien muodossa.

Ä

Älykkäät sähköverkot. Mahdollistavat hajautetun pienimuotoisen energiatuotannon (pientuuli- ja aurinkovoima, sähköautot, maatilojen bioenergia) sekä sähkökapasiteetin mitoituksen ja energian paremman varastoinnin.  Tämä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden lisäämisen, energiatehokkuuden paranemisen sekä sähköhäviöiden pienenemisen ja toimitusvarmuuden parantumisen.

Ö

Öljy. Suomen tulee irtautua öljyriippuvuudesta. Tämä onnistuu panostamalla energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin kuten bio- ja aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ja maalämpöön.