Suosittelijat

Heidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen, ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja
”Jos oikeasti aiotaan ratkaista yhteiskuntien ekologinen kriisi, en tiedä tehtävään Leoa parempaa. Olemme tehneet monenlaista yhteistyötä, ja aina ilahdun hänen toteuttamiskelpoisista ideoistaan.”

.

.
Satu Hassi, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri
”Leo Stranius tekee ilmasto- ja ympäristönsuojelutyötä koko sydämestään, mutta rauhallisen ystävällisesti. Vuosien varrella hänelle on kertynyt myös kosolti kokemusta ja asiantuntemusta.”

.

.

Ilkka Hanski, professori, ekologi
”Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa politiikkaa nyt ja tulevaisuudessa. Eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta ja näkemystä, ja kyky tulla toimeen kaikkien muiden kanssa. Leo Stranius on tällainen ihminen.”

.

.

Oras Tynkkynen, kansanedustaja, ilmastopoliittinen asiantuntija
”Leo Stranius on aikaansaavin ja myönteisin tuntemani ihminen – ja tunnen sentään aika paljon ihmisiä. Leon omistautumisella, näkemyksillä ja tarmolla pystyy tekemään eduskunnassa pieniä ihmeitä.”

.

.

Risto Isomäki, Kirjailija
Leo Stranius todella tietää mistä puhuu, ja hän myös elää niin kuin opettaa. Olisi hyvä, jos eduskunnassa olisi enemmän hänen kaltaisiaan ihmisiä. Valtaosa nykyisistä poliitikoistamme on kovin huonosti perillä maailman tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista ja sanojen ja tekojen välilläkin on usein aikamoinen kuilu.”

.

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristöministeri
”Leo Stranius on ehdoton Suomen kärkijoukon ympäristöosaaja. Hän on samaan aikaan sekä peräänantamaton että hyvä neuvottelija. Verkostoituja, joka vie asioita eteenpäin.”

.

Jyrki Kasvi, kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja
Leo on kone! Jos aktiivisesta luontoihmisestä voi näin sanoa. Mutta aina kun jossain tarvitaan ympäristön edunvalvojaa, Leo on paikalla. Miten hän jaksaa? Leo on niitä ihmisiä, jotka elävät kuin saarnaavat. Jos me kaikki eläisimme Leon tavoin, maailman luonnonvarat riittäisivät hyvään elämään koko ihmiskunnalle, myös tuleville polville.

Arja Alho, Valtiotieteen tohtori ja kansalaisaktivisti
”Minusta demarina on mukava tsempata samalla tavalla ajattelevia muitten puolueitten aktivisteja. Leo Stranius on sinnikäs ympäristöasioiden puolesta puhuja, jonka mielelläni näen myös kansanedustajana oman sukupolvensa vilpittömänä tulkkina.”

.

.
Emma Kari, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
”Olen tuntenut Leon pitkään, mutta hän jaksaa kerta toisensa jälkeen hämmästyttää minut energisyydellään ja aikaansaavuudellaan. Leossa yhdistyy hienolla tavalla idealismi ja rautainen ammattitaito. On ilo tuntea ihminen, joka pyrkii kaikessa toiminnassaan, niin omissa elämäntavoissaan kuin työssäänkin, tehdä maailmasta parempaa paikkaa meille kaikille.”

.
Paloma Hannonen, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja
”Ihailen Leon aktiivisuutta ja energiaa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänestä huomaa, että yhteiskunnan muuttaminen paremmaksi luonnolle ja ihmisille on kutsumus, jonka eteen hän on valmis laittamaan itsensä likoon. Arvostan hänen kykyään pystyä samanaikaisesti esittämään sivaltavaa kritiikkiä nykyjärjestelmää kohtaan ja olemaan positiivinen eteenpäin vievä voima.”

Sanna Pellicioni, kuvittaja, lastenkirjantekijä
”Leo on pihapiirimme maailmaa muuttava voima. Leosta huokuu aktiivisuus, osaaminen ja elämänviisaus. Hän tuo esille todellisia vaihtoehtoja ja uusia näkökulmia asioihin. Leon positiivinen energia, innostuvuus ja samalla rauhallisuus vie asioita vääjäämättä eteenpäin. ”

.

Minna Mannert, teologi, vuorovaikutustaitojen kouluttaja
”Leolla on tulevaisuuden arvot ja realistinen käsitys siitä, kuinka niitä viedään eteenpäin. Arvostan Leon ahkeruutta ja itsekuria, sekä hänen pyrkimystään jatkuvasti haastaa itseään ja hakeutua epämukavuusvyöhykkeelle. Leo on kestävä ja harkitsevainen päättäjä, joka pyrkii toimimaan ihmisen ja luomakunnan parhaaksi.”

.

Johanna Kajosaari, markkinointipäällikkö, Netcycler
”Leo on ympäristöasiantuntija, jossa yhdistyy ehtymätön into ja kyky keksiä konkreettisia ratkaisuja ja parannuskeinoja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Hän osaa myös tehdä ympäristökysymyksistä ymmärrettäviä ja osallistaa muita. Leon ahkeruus on välillä suorastaan hämmentävää, kuin hänellä olisi ylimääräisiä tunteja vuorokaudessa. Juuri tällaista aikaansaajaa eduskunnassa tarvitaan.”

.
Timo Järvensivu, tutkimuspäällikkö, KTT
”Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi on murroksessa. Tarvitsemme näkijöitä ja tekijöitä, joilla on energiaa ja kykyä luotsata meidät kohti uudenlaista vapautta ja onnellisuutta. Leo on omalla toiminnallaan näyttänyt, että visio ekologisesta, hyvinvoivasta yhteiskunnasta on mahdollinen paitsi puheissa, myös käytännössä.”

.

Saila Tykkyläinen
”Muutos saadaan aikaan teoilla, pienillä ja suurilla. Leossa minua ilahduttaa, että hän jaksaa aina vaatia selvitysten ja suunnitelmien rinnalle tekoja, kokeiluja ja toimintaa. Tekemisen meiningin lisäksi Leossa yhdistyy joukko muitakin piirteitä, joita kansanedustaja mielestäni tarvitsee: sinnikkyys, positiivisuus, vankka asiaosaaminen, usko vaikuttamiseen sekä avoimet toimintatavat.”

Aleksis Pillai
”Tutustuttiin puhelinmyyjinä 90-luvun alussa Helsingissä. Lexa poltti silloin askin tupakkaa päivässä, tiesi kaiken lätkän SM-sarjasta ja keräili USA:n sinkkuykkösiä. Hänen tarmonsa ja perusteellisuutensa oli häkellyttävää katseltavaa. Kiinnostuksen kohteet ovat sittemmin vaihtuneet, mutta sama vimma on säilynyt ja tämä siis kaikella hyvällä.”

Kaisa Leka, sarjakuvapiirtäjä, graafikko ja kaupunginvaltuutettu
”Ihailen Leon tinkimättömyyttä ja tarmokkuutta. Näen silmissäni jo hänet pyöräilemässä eduskuntatalolle -20 asteen pakkasessa ja lumipyryssä silmät loistaen innosta päästä muuttamaan maailmaa.”

.

Olli-Poika Parviainen, Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansalaisaktivisti
”Leo oli ensimmäisiä aktivisteja joihin tutustuin tultuani mukaan järjestötoimintaan vajaa vuosikymmen sitten. Hänen määrätietoisuutensa ja uskottavuutensa tekivät minuun heti suuren vaikutuksen. Laaja perehtyneisyys planeettamme uhkiin ja mahdollisuuksiin yhdistettynä empatiaan ja rohkeuteen tekevät Leosta erinomaisen vaikuttajan ja päättäjän!”

 

”Leo Stranius on ehdoton Suomen kärkijoukon ympäristöosaaja. Hän on samaan aikaan sekä peräänantamaton että hyvä neuvottelija. Verkostoituja, joka vie asioita eteenpäin.”

Veli Liikanen, nuorisotutkija, ympäristöjärjestöaktiivii
”Järjestötyössä Leo on esimerkillisen kannustava ja vie asioita eteenpäin ketterästi ja määrätietoisesti. Nuorisoalalla työskentelevänä arvostan suuresti sitä työtä, jota Leo tekee uuden kansalaistoiminnan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien puolesta. Kansanedustaja Stranius ajaa eduskunnassa tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita.”

Eveliina Asikainen, biologi, ympäristöpolitiikan tutkija ja opettaja
”Leo on samanaikaisesti kekseliäs, ennakkoluuloton ja järjestelmällinen. Tarvitsemme hänen kaltaistaan tavoitteellista maailmanmuuttajaa jotta haasteellinen mutta välttämätön muutos vähemmän luonnonvaroja kuluttavaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään Suomeen pystytään toteuttamaan.”

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa