46 elämänohjetta

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää sekä Maailman mielenterveyspäivää!

Lokakuun 10. päivä on myös oma syntymäpäiväni. Tässä sen kunniaksi 46 elämänohjettani Sinulle.

46 elämänohjetta

  1. Tee merkityksellisiä asioita. Elämä on lyhyt. Kannattaa suunnata voimat tekemään sitä, minkä kokee kaikkein tärkeimmäksi. Suunta voimasi tekemään sitä, mikä on todella tärkeää ja mihin syvästi uskot.
  2. Ole läsnä. Asiat laadullistuvat kun ollaan samaan aikaan läsnä saman asian äärellä.
  3. Kuuntele. Varsinkin niitä, jotka ovat lähtökohtaisesti erilaisia ja eri mielisiä.
  4. Suhtaudu asioihin lähtökohtaisesti myönteisesti ja positiivisesti.
  5. Tee suunnitelmia ja aseta tavoitteita. Jos et itse aseta itsellesi tavoitteita, joku muu tekee sen puolestasi.
  6. Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.
  7. Tärkeät asiat kannattaa tehdä silloin, kun niillä ei ole vielä kiire.
  8. Aikaa ei voi hallita. Parasta ajanhallintaa on itsensä johtaminen.
  9. Kysy säännöllisesti itseltäsi: Mitä tekisit, jos tämä olisi elämäni viimeinen päivä?
  10. Motivoi itseäsi musiikilla, kirjalla tai hyvillä teksteillä.
  11. Tee päivän vaikein asia ensimmäiseksi.
  12. Kirjoita ylös päivän saavutukset.
  13. Tee 30 päivän kokeiluja. Kirjoita 12 asiaa, joita haluat kokeilla. Valitse näistä yksi asia vuoden jokaiselle kuukaudelle, jota kokeilet.
  14. Opi epäonnistumaan. Ihmiset, jotka eivät epäonnistu, ovat niitä, jotka eivät yritä.
  15. Ainoa asia, jota pitää pelätä, on pelko itse.
  16. Rohkeutta ei ole se, että ei pelkäisi, vaan se, että kykenee toimimaan pelosta huolimatta.
  17. Ole kiitollinen. Menestyminen ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan sitä, että haluaa sitä mitä saa. Menestys on kiitollisuutta sitä kohtaan, mitä elämä kulloinkin heittää eteen.
  18. Verkostoidu. Postmodernin subjektin tärkein pääoma on aika ja verkostot.
  19. Opettele ja luo uusia tapoja.
  20. Kokeile kokeilukulttuuria. Ole ennakkoluuloton uuden edessä.
  21. Sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan.
  22. Lue ja kuuntele kirjoja.
  23. Kirjoita kaikki asiat muistiin. Näin mieli on vapaa vastaanottamaan uusia asioita ja voit olla läsnä tilanteessa.
  24. Pidä huolta fyysisestä kunnosta. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Näin jaksaa myös henkisesti paremmin.
  25. Älä kiirehdi. Kiirehtiminen kiireiseksi tekee.
  26. Toimi avoimesti ja läpinäkyvästi. Ole radikaalisti rehellinen.
  27. Syö terveellisesti. Älä jätä lounasta väliin.
  28. Nuku riittävästi.
  29. Naura useammin.
  30. Tee päivittäin suunnitelma seuraavalle päivälle ja kerran viikossa suunnitelma seuraavalle viikolla.
  31. Pohdi vuoden vaihteessa tai syntymäpäivänäsi mennyttä ja tulevaa. Arvioi omia tekemisiäsi päivittäin, viikoittain ja vuosittain.
  32. Muuta tavoitteesi ja uuden vuoden lupauksesi päivittäisiksi toimenpiteiksi ja lisää ne työlistalle.
  33. Herää aikaisin.
  34. Puhdista mieli ylimääräisestä melusta säännöllisesti.
  35. Toimi planeetan ja luonnon puolesta.
  36. Pidä huolta luonnon itseisarvosta
  37. Vaikuta yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
  38. Pidä huolta muista. Varsinkin kaikkein heikoimmista. Yhteiskunnan mitta on se, miten se kohtelee kaikkein heikko-osaisimpia.
  39. Vietä aikaa läheisten ihmisten kanssa. Yhdessä meissä on voimaa.
  40. Ajattele muista hyvää, ja puhu muista hyvää myös selän takana.
  41. Arvosta muita, ja löydä jokaisesta jotain hyvää sanottavaa.
  42. Ole itse se muutos, jonka toivot maailmassa näkevän.
  43. Minimoi hiilijalanjälkesi. Pyöräile, syö vegaaniruokaa, asu tiiviisti ja käytä uusiutuvaa energiaa.
  44. Nauti elämästäsi pidättäytymällä turhakkeista.
  45. Ole niin rikas, että sinulla on varaa olla ilman.
  46. Rakasta. Ole intohimoinen. Ole tosissaan.

PS. Inspiraatio tälle kirjoitukselle on syntynyt Kevin Kellyltä: 68 Bits of Unsolicited Advice

PS2. Allekirjoitin kustannussopimuksen Into Kustannuksen kanssa. Tästä alkaa ajanhallintaa ja itsenstä johtamista käsittelevän kirjan kirjoitustyö. Olkoonkin, että tämä projekti tulee varmasti aiheuttamaan merkittäviä ajanhallinnan haasteita omassa arjessa 🙂

Edit: Lisäys syntymäpäivänäni

47. Muista, että huominen on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa. (10.10.2021)


4 kommenttia artikkeliin ”46 elämänohjetta”

  1. Ja näitä ohjeitasiko joku sitten nimenomaan pyysi? (unsolicited = pyytämätön, kutsumaton, jne)

  2. Hyvää syntymäpäivää sinulle Leo! 🙂

    Hyvä listaus sinulta taas ja näillä ohjeillahan päästään kyllä tavoitteisiin, erityisesti kun niihin kaikki yhteisesti pyrkivät.
    Lisäisin vielä Dalai Laman sanoman: ” Be kind whenever possible – it is always possible ”. Ja toivoisin vielä enemmän kannustusta ja kehuja toisillemme ilmapiiriin, ja vähemmän passiivis-agressiivista arvostelua tyyliin ”yhteiskunnallista ei-niin-rakentavaa kritiikkiä a’la some”, kiitos! Neuvominen, opastaminen ja johtamisen opettaminen kannattaa ensin aloittaa itsestään ja vasta sitten alkaa opettaa toisia.
    Nautitaan kauniista ja (vähän liian lämpimästä) syksystä ja ollaan edelleen kiitollisia luonnon monimuotoisuudesta! Se kun on valitettavasti katoava luonnonvara.

  3. Hyvä jöö jörgensen,

    Sinulle lisäisin vielä eirtyisremainderin, joka kuuluu: ” Sitä saa mitä tilaa – ja usein tulee pyytämättäkin. ” Ihanaa viikonalkua Sulle! 🙂

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!