Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

1. Päästöt ja kulutus vähenevät

Lyhyellä tähtäimellä päästöt vähenevät mm matkustamisen sekä kulutuksen ja tuotannon vähenemisen myötä. Ilmanlaatu paranee, luonnonvarojen kulutus, liikennekuolemat ja onnettomuuden vähentyvät. Kehitys ja innovaatiot voivat myös ottaa harppauksia eteenpäin. Kriisin keskellä on hyvä mahdollisuus suurempaan systeemitason siirtymään eli hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Pelkästään Kiinassa päästöt vähenivät 100 miljoonaa tonnia ja New Yorkissa liikennemäärät ovat vähentyneet jopa 35 prosenttia.

2. Kriisivalmius paranee

Koronakriisi ei tule olemaan ainoa kriisi. Kun alamme käsittelemään ilmastokriisiä tai sukupuuttoaaltoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kriisinä, on edessä vastaavia toimia, jotka muuttavat vahvasti arjen käytäntöjä. Ehkä koronakriisin jälkeen ihmiset ovat paremmin varautuneita ja valmiita toimenpiteisiin, joita meidän pitää tehdä ympäristökriisin torjumiseksi. Erityisesti koronakriisi osoittaa, että on mahdollista toimia poliittisesti hyvin nopeasti, kun kriisiä todella aletaan käsittelemään kriisinä.

Tämän myötä ihmiset voivat olla entistä paremmin valmiita muuttamaan käyttäytymistä, jos kokevat sen tarpeelliseksi ja hyvin perustelluksi. Ilmastokriisi tulee kestämään paljon pidempään ja meillä on edessä edessä vielä paljon vaikeampia päätöksiä. Toivottavasti myös poliittiset päättäjät saavat tästä rohkeutta toimia vastuullisesti tulevaisuudessakin.

3. Edessä voi olla arvomuutos

Pidemmällä tähtäimellä arvot ja elämäntapa voivat muuttua kestävään suuntaan. Ehkä yhä useampi huomaa, että vähäpäästöinen arki ei ole luopumista vaan jonkun paremman saamista tilalle. Läheltäkin löytyy inspiroivia matkakohteita eikä elämä ole kiinni tavaroihin perustuvassa kuluttamisessa. Parhaimmillaan ihmiset tunnistavat kriisin keskellä niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Ihmiset lähentyvät ja solidaarisuus nostaa päätään. Ihmiset ehkä ymmärtävät, että tämän jälkeen on keskeistä turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet.

4. Etäyhteydet paranevat

Etätyöskentely tulee yhä useammalle normaaliksi osaksi arkea. Samalla teknologia kehittyy. Myös työnantajat suhtautuvat tulevaisuudessa entistä hyväksyvämmin etätyön tekemiseen. Monilla aloilla, joilla ennen ei kuviteltu etätyöskentelyn olevan mahdollista, siitä tulee tämän kriisin jälkeen uusi normaali. Joustavuudesta on hyötyä työntekijöille, työnantajille, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Etätyön myötä matkus- ja toimitilatarve vähenee, joka vähentää pidemmällä tähtäimellä päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

5. Investoinnit puhtaaseen teknologiaan vähenevät

Pidemmällä tähtäimellä ongelma voi olla se, että löytyy vähemmän rahaa investoida puhtaaseen teknologiaan. Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan valtava määrä investointeja. Pahimmillaan käy vielä niin, että akuutin hätätilan mentyä ohi monin paikoin yritetään saada talouskasvua hinnalla millä hyvänsä ilmastosta tai muista arvoista välittämättä. Yritysten kaatuminen ja lisääntyvä työttömyys heikentävät ihmisten elämänlaatua. Tässä tilanteessa on olennaisen tärkeää, että elvytystä suunnataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin aloihin ja toimiin. Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.

6. Vaikutukset maailmanpolitiikkaan ovat arvaamattomia

Koronakriisin takia rajat menevät kiinni, suurvallat syyttävät toisiaan ja kansallinen itsekkyys ja oman kansan suojeleminen nostavat päätään. Alueelliset kriisit voivat eskaloitua isommiksi konflikteiksi, jos ihmisiltä alkaa loppua perustarpeet. Tuotantoketjut lyhenevät ja tuotanto alueellistuu. Kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen voi vähentyä. Tämä ei ole ympäristön kannalta välttämättä hyvä asia. Koronakriisi osoittaa miten haavoittuva maailmantalous on. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista voi tulla vaikeampia, jos kansallinen itsekkyys ja alueelliset kriisit lisääntyvät.

7. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät

Ihmisten ennenaikaiset kuolemat, pienyrittäjien vaikeudet, lisääntyvä työttömyys ja velkaantuminen aiheuttavat monia pysyviä tai pitkäkestoisia sosiaalisia ongelmia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli esim asunnottomien, maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden tilanne vaikeutuu merkittävästi. Solidaarisuutta kaikkein heikko-osaisimmille saattaa olla vähemmän, jos omat voimavarat ovat lopussa. Kansalaisyhteiskunta saa pysyviä vaurioita, kun kansalaistoiminta, vapaaehtoistoiminta ja erilaiset julkiset tempaukset ja mielenilmaukset vähenevät. Tämä kaikki tarkoittaa nopeasti sitä, että ihmisten halukkuus toimia yhteisen hyvän ja ympäristön eteen heikkenee merkittävästi.

8. Hyvinvointi lisääntyy

Toisaalta ihmiset löytävät kriisin keskellä merkityksellistä tekemistä kulutusyhteiskunnan ulkopuolelta. Moni tulee pohtineeksi mikä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä omassa elämässä. Jo nyt ihmiset ovat keksineet mahtavia sosiaalisia innovaatioita uudessa tilanteessa. Prioriteetit menevät uusiksi. Parhaimmillaan myös lähiluonnossa liikkuminen lisääntyy. Tämä vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Monet viettävät ehkä aikaa enemmän läheistensä tai lastensa kanssa samalla kun kiireen tuntu ja stressi vähenevät.


Kannattaa lukea tähän aiheeseen liittyen myös nämä:

5 ways coronavirus could help humanity survive the ecological crisis

Coronavirus Lockdown May Save More Lives By Preventing Pollution Than By Preventing Infection

Maailma koronakatastrofin jälkeen

Matti Kahra koronaviruksen vaikutuksista

Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads

Korona osoittaa kykymme priorisoida

The world is coming together to fight coronavirus. It can do the same for the climate crisis

4 kommenttia artikkeliin ”Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa”

  1. Koronavirus on saanut globaalin holtittoman kapitalistisen markkinatalouden natisemaan liitoksissaan.
    lmastokriisi on sen kriisin vakava sisäinen ongelma.
    Kreikan entinen valtiovarainministeri, ekonomisti Yannis Faroufakis ( DiEM25-järjestö) puhuu puolestani kirjoituksessaan ” Koronavirus vei kapitalismin kriisin turbovaihteelle ” ( KU verkkolehti 21.03.2020 ja DiEM25-järjestön sivut )
    Faroufakis arvioi, että v.2008 finanssikriisistä alkanut kapitalismin kriisi on kiihtynyt koronan takia. Fnanssikriisin jälkeen paluuta normaaliin ei ole ollut. Keskuspankit ovat jakaneet rikkaille ihmisille ja yrityksille triljoonia.Tästä on ollut seurauksena eriarvoisuuden kasvu ja siitä johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet.
    Blogin kirjoittaja sanoo : ” Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.”
    Faroufakiksen mukaan koronan opetus on : julkisen terveydenhuollon tärkeys ja kuinka varoja tulee käyttää monien eikä harvojen eduksi.
    :

  2. Kreikan entisen valtiovarainministerin nimi kirjoitetaan Varoufakis eikä Faroufakis..

  3. Italialainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Erri de Luca tarkastelee ihmiselon, ilmastokriisin ja koronaviruksen keskinäistä suhdetta seuraavasti:

    Kysymykseen : tuleeko olemaan koronavirusepidemiaä edeltävää ja sen jälkeistä aikaa ?
    Erri de Luca vastaa, että hänestä tuntuu, että aloitetaan taas alusta ihan kuin ennen, samalla kiihkolla, talouden palvonnalla kasaamisen ollessa ihmiselämän ylimmäisenä näköalana.
    Meille saattaa jäädä silti tunne , että planeetta on nyt saanut hengähdystauon ilmatilan ollessa avoimempi, vesien ollessa puhtaampia ja huimaavan hiljaisuuden vallitessa ympärillämme Saattaa olla tunne pysäyttävästä ympäristön elvytystä tuottavasta ajankohdasta, joka palauttaa uudelleen luonnonvoimille eloa ja väritystä. ( koronaviruksen aiheuttama ) keuhkonkuume, joka tukehduttaa sairaat, on samalla kuva maapallosta, joka tukahtuu ihmisen voimakkaasta levittäytymisestä johtuen. Planeetalle pitää antaa nyt puhdasta ilmaa ja apua.
    Tämä ajanjakso kuvaa hirveällä tavalla meidän välinpitämättömyyttämme ilmastonmuutosta kohtaan. Koronavirus on yksi meidän valtauksemme aiheuttama sivuseuraus. Virus olemme me itse. Opimmeko olemaan rokote itseämme vastaan ?
    Erri de Luca toteaa, että hädän hetkellä ihmiskunta ottaa itsestään irti parhaimman mutta myös pahimman. Hän puhuu parhaimmasta puolesta, solidaarisuudesta, todeten, että se ei ole tässä tilanteessa pelkkää hyvyyttä, vaan se on ihmislajin hengissäsäilymisen ikivanha menetelmä : puolustukseksi. on muodostettava ketju ja tiivistettävä rivejä.
    Nyt on siis jätettävä itsekeskeiset ” jokainen itsensä puolesta ”-. barrikaadit ja tiivistettävä yhteistä rintamaa koronaviruksen ja ilmastokriisin lannistamiseks samanaikaisestii …ihmiskunnan hengissäselviämiseksi… ,

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!