Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille

Kevät etenee ja grillikausi alkaa. Kuluttajaliitto vertaili ruokamakkaroiden lihapitoisuutta. Vertailun mukaan osa makkaroista sisältää 0 prosenttia varsinaista lihaa. Asiasta uutisoi mm. Uusi Suomi: Paljastus makkarasta: Näissä lihaa 0%

Kasvisruokakauppa Asoka ja Ville Idström teki oman selvityksen.

Asokassa myytävistä 100 % lihattomissa nakeissa on parhaimmillaan yli nelinkertainen määrä laadukasta proteiinia verrattuna ”perinteisiin” makkaroihin. Lihaisimmissakin makkaroissa on vain alle puolet kasvisnakin proteiinimäärästä.

Ohessa Asokalta saamani vertailtu muutamien eri kasvis- ja lihamakkaroiden proteiinipitoisuuksia:

– Wheaty talonpojan kasvisnakki 33%
– VegiDeli meat free hot dog 21%
– HK kabanossi 15%
– Atrian A-luokan grillimakkara 11%
– HK metrilenkki 11%
– HK:n sininen grillimakkara 9%
– Atrian takkalenkki 7,9%

Kasvismakkara ei siis ole vain eläin- ja ympäristöystävällinen vaan myös terveellisempi ja ravitsevampi. Hyviä grillaushetkiä kaikille!

* * *

Lisäys alkuperäiseen tekstiin:

Entäs sitten maku? Maku on tietysti tärkeä! Se on vain kovin subjektiivinen kokemus. Omasta mielestäni kasvismakkarat tai -nakit maistuvat paremmalta kuin eläinperäiset. Usein kyse on (maku)tottumuksista, joita voi pitkällä tähtäimellä ainakin johonkin rajaan asti muuttaa.

Vaikka maku onkin tärkä, lienee selvää, että sille ei voi alistaa kaikkea. Itselleni makua tärkeämpiä seikkoja ovat esimerkiksi ympäristövaikutukset, eläinten oikeudet ja oma terveys pidemmällä tähtäimellä. Minun arvoasteikossa esimerkiksi eläimellä on suurempi oikeus elää kuin minulla nauttia sen kuolleesta ruumiista.

8 kommenttia artikkeliin ”Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille”

  1. Mielenkiintoinen tutkimus. Harmi vain, että nämä kaksi kasvisnakkivaihtoehtoa molemmat sisältävät melkoisen määrän eri lisäaineita, mm. karrageenia, jonka epäillään olevan karsinogeeni, sekä hiivauutetta, joka on natriumglutamaatin esiaste ja voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Toki monet lihanakit ja -makkaratkin sisältävät lisäaineita. Mutta vertaansa vailla mielestäni ovat nitriitittömät Vatajan täyslihanakit, joissa ei ole mitään mausteita, eikä jatkeaineita, ja siksi sopivat kaikille allergikoille (paitsi jos on sianlihalle allerginen). Tietysti olisi parempi olla syömättä lihanakkejakaan, mutta jos tässä nyt vertailtiin kasvis- ja lihanakkeja, niin kirjoitin siltä kantilta!

  2. Olen hyvin innoissani, sillä teen makkaraostospäätökseni pääasiallisesti proteiiniarvojen perusteella.

  3. ja katso, mihin jäi normaali bratwursti, lihapitoisuus yli 90%,
    eihän noista mikään ole edes oikea makkara mitä vertailitte.

    ja maku, maistoin viimekesänä kasvis(soija)nakkia, ja en ole nirso, mutta se oli pakko sylkeä suusta pois, siis aivan hirveän makuinen.

  4. Karrageeni on sikäli ihan luonnollinen aine, että sitä on esimerkiksi joissain levissä. En ole tavannut ketään, joka olisi oireillut kyseisestä lisäaineesta, vaikka se on aika yleisesti käytössä monessa ruoka-aineessa.

    Hiivauutteesta ja natriumglutamaatistakin sen verran, että luontaisesti glutamaattia löytyy esimerkiksi tomaatista ja sienistä – harvempi ihminen kai näitä tuotteita välttelee siitä syystä, että tätä pelottavaa luonnon lisäainetta niissä on.

    Gluteiinin vaarallisuutta ei kukaan karppaaja vielä ollut ehtinyt mainita, joten mainitsenpa varmuuden vuoksi: Vehnägluteiinista oireilevat lähinnä keliaakikot, joiden elimistö ei siedä kyseistä proteiinia. Tietysti keliaakikkovegaanien kannalta harmillista, kun kumpikaan noista nakeista ei taida olla gluteiiniton.

    Tykkään noista Wheatyn nakeista. Hyvä havainto, että niissä on vielä noin kivasti proteiiniakin!

  5. Huh, olipa siinä lisäaineiden puolustuspuhe Sonjalta. Eikö olisi parempi suosia sellaisia raaka-aineita, jotka maistuvat ja näyttävät hyvältä ilman lisäaineita? Liha lihana, kasvikset kasviksina ja viljat viljoina, ei tällaisina prosessoituina ”jalosteina”. Näissä pötkylöissä on tuskin jäljellä paljoakaan vehnän alkuperäisistä ravintoaineista (sitä proteiinia lukuunottamatta).

  6. Valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä nakkeja, kuulostaapa todella terveelliseltä 🙂

  7. Sonja ja muutkin voivat lukea esimerkiksi Kuningaskuluttajan sivuilta natriumglutamaatista: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2473

    Natriumglutamaatti ja luonnossa esiintyvä glutamaatti ei ole sama asia, ja on yleisesti tiedossa, että natriumglutamaatti voi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

    Karrageenista en ole väittänytkään, että se aiheuttaisi yliherkkyyttä, siitä en tiedä. Mutta eläinkokeissa on osoitettu pilkotun karrageenin aiheuttavan syöpää. Lisäksi karrageeni on yhdistetty suolistotulehduksiin. Karrageenilla on EU:ssakin turvarajat siitä, kuinka paljon sitä elintarvikkeissa saa olla, joten ei se ylenmäärin syötynä ainakaan terveellistä ole.

    Samaa mieltä Janin kanssa, että ei voi olla terveellistä syödä valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä pötkylöitä. Lisäksi melkoisen huvittavaa kutsua näitä kasvisnakeiksi, kun ne eivät ole kasviksia nähneetkään; oikeampi nimitys olisi vehnänakki.

  8. Makkara, jossa on 33% proteiinia maistuu varmasti hirveältä. Jos sellaiseista tykkää niin kannattaa varmaan alkaa käyttämään bodarien suosimia pussiproteiineja. Totuus on, että enemmistö ei näistä kasvismakkaroista piittaa, ja väittäisin, että syy on maussa. Suomalainen ei syö grillimakkaraa saadakseen arvokkaita ravintoaineita vaan kokeakseen sen elegantin maun, jota suurin osa kansasta suosii. Toki jos tykkää voi noita kasvikopioitakin syödä, ei siihen luultavasti ainakaan kuole.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.