Ari Jokimäki: Pitääkö ilmastonmuutos estää?

Vieraskynäblogissa Ari Jokimäki

Ilmastopolitiikan piiristä minulle tulee ensimmäisenä mieleen kysymys: pitääkö ilmastonmuutos estää? Tässä kirjoituksessani aion hiukan pohtia tätä kysymystä.

Minä en tiedä vastausta tuohon kysymykseen, eikä minulla edes ole varsinaista mielipidettä siihen.

En kuitenkaan usko, että kysymykseen voidaan antaa itsestään selvää vastausta. Minun nähdäkseni vastaus riippuu näkökulmasta. Kysymystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella ainakin yksilön kannalta, ihmiskunnan nykyisen ja tulevien sukupolvien kannalta, koko ihmislajin kannalta, maapallon nykyisen lajiston kannalta ja maapallon ekosysteemin tulevaisuuden kannalta.

Yksilön kannalta vastaus riippuu hiukan siitä, missä yksilö asuu, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa toisissa paikoissa haitallisemmin ja toisissa paikoissa myönteisemmin. Kun katsotaan ilmastonmuutoksen ennusteita eri alueille, huomataan Suomessa olevan erityisen helppo heittäytyä itsekkääksi ja todeta, ettei Suomessa elävän yksilön ja hänen jälkeläistensä kannalta ilmastonmuutosta tarvitse ainakaan kovin voimallisesti lähteä estämään. Jossakin vaiheessa täytyy vain pistää rajat kiinni, ettei tänne eksy liikaa ilmastopakolaisia.

Ihmiskunnan nykyisten sukupolvien kannalta ei ilmastonmuutosta ehkä tarvitse estää, koska ilmastonmuutos etenee niin hitaasti, että suuri osa nykyään elävistä ihmisistä voi pärjätä ihan hyvin, vaikkemme ilmastonmuutoksen etenemiseen kajoaisikaan. Tulevien sukupolvien kannalta asia on toinen. Ilmastonmuutoksella on ennusteiden mukaan vakavat seuraukset suuressa osassa maapalloa lähivuosisatoina. Näyttääkin siltä, että tulevien sukupolvien kannalta ilmastonmuutos olisi estettävä.

Ihmislajin kannalta asia on monimutkainen. Jos pysäyttäisimme ilmastonmuutoksen nyt heti, olisiko ihminen lajina oppinut siitä mitään, vai syöksyisikö se pian kohti uutta katastrofia? Toisaalta, jos ajaisimmekin ilmastojärjestelmän nyt aivan sekaisin ja vastaanottaisimme siitä aiheutuvat suuret tuhot, niin ehkä ihmislaji oppisi, ettei ilmastojärjestelmää tule sorkkia ihan miten sattuu. Tieteelliseltä kannaltakin olisi mielenkiintoista saada ensikäden havaintoja siitä, miten kunnon ilmastonmuutos etenee. Lisäksi ilmastonmuutos saattaisi ratkaista monia ihmiskunnan muista ongelmista. Ihmiskuntahan on tällä hetkellä tuhoamassa maailman metsiä, saastuttamassa ilmakehää ja kuluttamassa maapalloa monella muullakin tavalla loppuun. Kaikki tämä johtuu siitä, että ihmisiä on niin paljon. Ilmastonmuutos saattaisi ratkaista nämä ongelmat vähentämällä ihmiskuntaa huomattavasti. Vähentäisikö se ihmisiä kuitenkaan tarpeeksi? Ehkä ilmastonmuutos jääkin melko lieväksi.

Ihmislajin kannalta ei ole paljoa merkitystä, jos muutamat sukupolvet joutuvat kärsimään tai jos paljon ihmisiä kuolee.
Näyttääkin siltä, että ihmislajin tulevaisuuden kannalta saattaisi olla jopa parempi, ettemme estäisi ilmastonmuutosta. Tosin se pitäisi estää, jos se saattaisi aiheuttaa lajimme sukupuuton, mikä mielestäni on tämänhetkisen tiedon perusteella melko epätodennäköistä.

Maapallon nykyisen eliölajiston kannalta näyttäisi paremmalta, jos ilmastonmuutos estetään. Lajeja näyttäisi kuolevan paljon sukupuuttoon. Kaikki lajit eivät kuitenkaan häviä. Luonto tulee joskus tulevaisuudessa toipumaan tästä sukupuuttoaallosta. Maapallon tulevan lajiston kannalta ei ole merkitystä sillä, paljonko lajeja kuoli aikaisemmin sukupuuttoon. Tulevat lajit yksinkertaisesti vain sopeutuvat siihen ympäristöön, mitä silloin on tarjolla. Emme kuitenkaan tiedä, millaiseksi luonto tulee muuttumaan sukupuuttoaallon jälkeen. Onko tulevaisuuden luonto sellainen, että ihmislaji pärjää siellä? Tämän epävarmuuden takia ilmastonmuutos pitäisi ehkä estää.

Tämän pohdinnan päätteeksi en vieläkään tiedä, pitääkö ilmastonmuutos estää vai ei. Kummallekin vaihtoehdolle löytyy puoltavia näkökulmia.

Ari Jokimäki on harrastaja, joka kirjoittaa ilmastotieteeseen liittyviä artikkeleita muun muassa Ilmastotieto-blogiin ja CO2-raporttiin.

2 kommenttia artikkeliin ”Ari Jokimäki: Pitääkö ilmastonmuutos estää?”

  1. Kyllä, ilmastonmuutos pitää estää ja mikäli sitä ei voida estää, täytyy sitä hillitä.

    Perusteluita on useita, joista henkilökohtaiset syyt sopivat parhaiten: Arvostan elämää, ennen kaikkea omien jälkeläisteni elämää ja vaadin, että teemme kaikkemme että tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Ilmatonmuutos voi aiheuttaa niin valtavaa kärsimystä suurelle joukolle ihmisiä ja heikentää merkittävästi luonnon kykyä tuottaa ihmisille tarpeellisia asioita, että se on pakko saada kuriin. Ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta välttämättömien syiden lisäksi on muitakin tärkeitä perusteluita sille, miksi vaarallinen ilmastonmuutos pitää estää. Luonto tarjoaa monelle henkisesti erittäin tärkeitä elämyksiä ja pitkälle edetessään ilmastonmuutos pilaa tämänkin. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

    Jokimäen kirjoitus johdattaa ajattelemaan kuinka kammottava tulevaisuus on edessä, mikäli suhteudumme asiaan välinpitämättömästi.

    Se, miten ilmastonmuutos estetään onkin sitten jo vaikeampi kysymys, mutta estää se pitää kuitenkin.

  2. Ehkä olen turhan pessimisti, mutta en itse ole lainkaan varma, etteikö kaikkien lajien sukupuutto olisi mahdollinen nykymenolla. Eräs maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista, Nasan Goddard Instituutin johtaja James
    Hansen tuntuu synkentäneen jatkuvasti omia näkemyksiään tutkimustiedon kasautuessa, ja on nykyisin jo sitä meiltä, että merenpohjissa lepää niin paljon
    50 miljoonan viime vuoden aikana jatkuvasti kylmenneessä ilmastossa (ks http://www.columbia.edu/~mhs119/Storms/ figure 18)
    varastoituneita metaanihydraatteja, että voimme vielä saada aikaan
    dinosaurusten aikaisen ilmaston tai jopa Venus-ilmiön, jos poltamme
    perusfossiilisten lisäksi myös ei-konventionaaliset (öljyliuskekivet,
    öljyhiekka, savikaasu jne.)

    Lainaus Hansenin kirjasta Storms of my grandchildren:” The paleoclimate
    record does not provide a case with a climate forcing of the magnitude
    and speed that will occur if fossil fuels are all burned. Models are
    nowhere near the stage at which they can predict reliably when major
    ice sheet disintegration will begin. Nor can we say how close we are
    to methane hydrate instability. But these are questions of when, not
    if. If we burn all the fossil fuels, the ice sheets almost surely will
    melt entirely, with the final sea level rise about 75 meters (250
    feet), with most of that possibly occurring within a time scale of
    centuries. Methane hydrates are likely to be more extensive and
    vulnerable now than they were in the early Cenozoic. It is difficult
    to imagine how the methane clathrates could survive, once the ocean
    has had time to warm. In that event a PETM-like warming could be added
    on top of the fossil fuel warming.

    After the ice is gone, would Earth proceed to the Venus syndrome,
    a runaway greenhouse effect that would destroy all life on the planet,
    perhaps permanently? While that is difficult to say based on present
    information, I’ve come to conclude that if we burn all reserves of
    oil, gas, and coal, there is a substantial chance we will initiate the
    runaway greenhouse. If we also burn the tar sands and tar shale, I
    believe the Venus syndrome is a dead certainty.”

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.