Kampanjateemat

Tällä sivulla on luonnos vaaliteemoistani. Tervetuloa mukaan kommentoimaan ja muokkaamaan yhteistä tulevaisuutta!

1. EKOLOGISUUS

Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi
– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.

2. KOHTUULLISUUS

Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi
– Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin.
– Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään.
– Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta.
– Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan.
– Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.

3. ONNELLISUUS

Onnellinen, innostava ja oikeudenmukainen uusi Suomi
– Työt jaetaan tasaisemmin, ja otetaan käyttöön perustulo.
– Perhevapaita tasataan, säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki ja kavennetaan tuloeroja.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Joukkoäly ja tietoyhteiskunta valjastetaan palvelemaan hyvinvointia.

Jäikö sinulle tärkeä aihe vailla vastausta? Katso näkemykseni politiikan muihin eri aihealueisiin täältä: Leo Stranius ja politiikka ABC-Ö.

Millainen olisi Sinun onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi?

9 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Ensinnäkin on todettava, ettei ole ketään sopivampaa ehdokasta kansanedustajaksi kuin sinä. Kiitos kun lähdit ehdolle.

    ”Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja suot ennallistetaan luonnontilaisiksi.”

    Miksi vain Etelä-Suomen? Eikö kaikkien Suomen kolkkien kaikista ekosysteemeistä tulisi suojella edustavat 10%? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja elinympäristöjen suojelun ja ennallistamisen lisäksi luontoa pitää suojella pyrkimällä hallitsemaan vieraslajeista aiheutuvia ekologisia haittoja, pohjaamalla metsästettävien eläinten kaatolupamäärät tieteelliseen tutkimukseen ja laatimalla kunnianhimoinen perinnebiotooppien pelastamiseen tähtäävä ohjelma. Vesiekosysteemien ja -lajien suojelusta puhutaan todella vähän, mikäli rehevöitymiskeskustelua ei oteta huomioon. Keskusteluun on nostettava myös vähemmälle huomiolle jääneitä luonnonsuojelullisia kriisejä.

    Tiedän sinun kannattavan erittäin vahvaa ympäristöministeriötä, siitäkin saattaisi olla hyvä mainita teemoissasi.

    Kansallinen vieraslajistrategialuonnos on muuten kommentoitavissa netissä: http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxpVW2M/Vieraslajistrategia_luonnos_110202.pdf

  2. Hei Konsta

    Kiitos hyvistä huomioista! Kyllä – metsät myös Pohjois-Suomessa kaipaavat suojelua. Etelä-Suomen tilanne taitaa kuitenkin olla akuutein.

    Vahva ympäristöhallinto on välttämättömyys ekologisesti kestävälle ja hiilineutraalille Suomelle. Olen kirjoittanut näistä ministeriöiden uudistustarpeista tänne:

    Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri:
    https://leostranius.fi/2011/01/lapsi-ja-perheministerin-lisaksi-myos-ilmasto-ja-energiaministeri/

    Mietin vielä tältä pohjalta mahdollisia muutoksia kampanjaviesteihin. Kiitos vielä kerran!

  3. Hei Leo,

    ja kiitos mielenkiintoisesta ja uusia ajatuksia herättäneestä alustuksestasi kansalaisjärjestöjen aamiaisella taannoin.

    Tein juuri mtv3:n vaalikoneen, ja ajattelemme 92-prosenttisesti samoin – tulit ykkösehdokkaakseni!

    Kirkon työntekijöissä ja aktiivisissa jäsenissä on paljon ihmisiä, jotka ovat aiemmin äänestäneet Vihreitä, mutta ovat nyt vähän epävarmoja, kun pelkäävät tai vierastavat puolueessa ilmenevää uskonto- tai kirkkokielteisyyttä. Itse kuulisin mielelläni, miten sinä suhtaudut esim. koulujen oman uskonnon opetukseen ja kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin / yhteisöveroon.

    Onnea ja menestystä kampanjaasi ja vaaleihin. Uskon, että sinulla olisi todella paljon osaamista ja annettavaa yhteisten asioiden hoitoon myös eduskunnassa.

  4. Mahtavaa, että lähdit ehdokkaaksi! Eduskunta todellakin kaipaa ympäristöasiantuntijoita. Olisin kiinnostunut myös lukemaan ajatuksiasi valtion ja kirkon erottamisesta toisistaan ja koulujen uskonnonopetuksen poistamisesta.

  5. Kiitos viesteistä ja kommenteista!

    1. Koulujen uskonnonopetuksesta. Koulujen uskonnonopetusta ei tule poistaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Moraaliajattelua ja uskontojen ymmärtämistä pitää siis opettaa koulussa, mutta yksi yhteinen aine on parempi kuin uskontokunnan mukaan eriytetty opetus.

    2. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä. Tätä en voi kuin arvostaa! Olen itse tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja sen Changemaker-verkoston kanssa. Tätä tarvitaan!

    3. Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan / yhteisövero. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat tällä hetkellä kirkollisveroa jäseniltään ja osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole tällaista oikeutta. Olisi oikeudenmukaisempaa jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina.

  6. Hei Leo,

    Ehdokkaan ja jopa puolueen löytyminen tuleviin vaaleihin on ollut todellakin haastavaa. Lähinnä talouspoliittisten linjausten ja eräiden muiden mielikuvallisten seikkojen vuoksi päädyin lopulta Vihreisiin. Haasteena oli vielä sopivan ehdokkaan löytyminen. Vaalikoneiden avulla törmäsin välillä sinuun ja etenkin uskonnonvapaus.fi vaalikoneen vastauksesi käänsi vaa’an lopulta sinun puolellesi.

    Kampanjaasi ja nettisivuillesi toivoisin sellaista, että vaikka ympäristöarvot ovatkin tärkeitä, olisi mukava jos ottaisit kantaa muihinkin alueisiin. Nyt on vaarassa, että profiloidut ns. ”yhden asian” mieheksi.

    Suurella todennäköisyydellä tulet kuitenkin saamaan ääneni ja mikäli sinut valitaan, niin toivon, että ajat vihreiden ajamaa talouspolitiikkaa, esittämiäsi ympäristöasioita sekä uskonnonvapauteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita.

    Yleensäkin toivon, että Suomessa vallitsevasta holhous- ja kieltomentaliteetista siirryttäisiin valinnan vapautta ja keskustelua suosivaan suuntaan.

  7. Hei Leo,

    Komppaan Artturia, jonka viesti voisi olla kirjoittamani. Nimesi tuli vastaan useamman vaalikoneen kautta, joten tulin katsomaan tarkemmin kuka olet ja mitä ajat. Olin hieman pettynyt nähdessäni, kuinka käsittelet täällä vain ympäristökysymyksiä. En yhtään väheksy asian tärkeyttä ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta olisi hienoa, jos voisit tuoda muitakin teemoja esille.

    Joka tapauksessa vastauksesi Tietoyhteiskunnan ja uskonnonovapaus.fi vaalikoneisiin yhdessä tämän sivustosi kanssa vakuuttivat minut, saat ääneni mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

  8. Hei!

    Olen ajatellut äänestää sinua. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että energiansäästö on riski rakentamiselle, jonka laatu on nyt jo huonoa. Energiaa säästäessä pitäisi ykkösenä olla asumisterveys, ja energiansäästössä tulisi huomioida myös asumistottumukset.

    Toivoisin kansanedustajien muutenkin ajavan enemmän rakennusalan ongelmien poistamisasiaa. Huono sisäilma on laaja ja vakava ongelma.

    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kokonaiskuva-ja-sisailma-unohdettu.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/02/lisaako-ilmastonmuutos-hometaloja.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kenen-etu-on-sallia-halvan-ja-huonon.html

  9. Moi Leo,

    minkälaisena näet suomalaisen maaseudun esimerkiksi 20 vuoden päästä? Millä keinoin näet, että viljelyä saataisiin siirrettyä luomusuuntaan? Viittaan alla oleviin pointteihisi.

    – Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
    – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    En tiedä, mihin vastaat, voit vastata vaikka fb:n meiliboksiin, jos haluat :).

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa