Kampanjateemat

Tällä sivulla on luonnos vaaliteemoistani. Tervetuloa mukaan kommentoimaan ja muokkaamaan yhteistä tulevaisuutta!

1. EKOLOGISUUS

Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi
– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.

2. KOHTUULLISUUS

Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi
– Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin.
– Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään.
– Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta.
– Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan.
– Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.

3. ONNELLISUUS

Onnellinen, innostava ja oikeudenmukainen uusi Suomi
– Työt jaetaan tasaisemmin, ja otetaan käyttöön perustulo.
– Perhevapaita tasataan, säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki ja kavennetaan tuloeroja.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Joukkoäly ja tietoyhteiskunta valjastetaan palvelemaan hyvinvointia.

Jäikö sinulle tärkeä aihe vailla vastausta? Katso näkemykseni politiikan muihin eri aihealueisiin täältä: Leo Stranius ja politiikka ABC-Ö.

Millainen olisi Sinun onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi?

9 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Ensinnäkin on todettava, ettei ole ketään sopivampaa ehdokasta kansanedustajaksi kuin sinä. Kiitos kun lähdit ehdolle.

    ”Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja suot ennallistetaan luonnontilaisiksi.”

    Miksi vain Etelä-Suomen? Eikö kaikkien Suomen kolkkien kaikista ekosysteemeistä tulisi suojella edustavat 10%? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja elinympäristöjen suojelun ja ennallistamisen lisäksi luontoa pitää suojella pyrkimällä hallitsemaan vieraslajeista aiheutuvia ekologisia haittoja, pohjaamalla metsästettävien eläinten kaatolupamäärät tieteelliseen tutkimukseen ja laatimalla kunnianhimoinen perinnebiotooppien pelastamiseen tähtäävä ohjelma. Vesiekosysteemien ja -lajien suojelusta puhutaan todella vähän, mikäli rehevöitymiskeskustelua ei oteta huomioon. Keskusteluun on nostettava myös vähemmälle huomiolle jääneitä luonnonsuojelullisia kriisejä.

    Tiedän sinun kannattavan erittäin vahvaa ympäristöministeriötä, siitäkin saattaisi olla hyvä mainita teemoissasi.

    Kansallinen vieraslajistrategialuonnos on muuten kommentoitavissa netissä: http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxpVW2M/Vieraslajistrategia_luonnos_110202.pdf

  2. Hei Konsta

    Kiitos hyvistä huomioista! Kyllä – metsät myös Pohjois-Suomessa kaipaavat suojelua. Etelä-Suomen tilanne taitaa kuitenkin olla akuutein.

    Vahva ympäristöhallinto on välttämättömyys ekologisesti kestävälle ja hiilineutraalille Suomelle. Olen kirjoittanut näistä ministeriöiden uudistustarpeista tänne:

    Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri:
    https://leostranius.fi/2011/01/lapsi-ja-perheministerin-lisaksi-myos-ilmasto-ja-energiaministeri/

    Mietin vielä tältä pohjalta mahdollisia muutoksia kampanjaviesteihin. Kiitos vielä kerran!

  3. Hei Leo,

    ja kiitos mielenkiintoisesta ja uusia ajatuksia herättäneestä alustuksestasi kansalaisjärjestöjen aamiaisella taannoin.

    Tein juuri mtv3:n vaalikoneen, ja ajattelemme 92-prosenttisesti samoin – tulit ykkösehdokkaakseni!

    Kirkon työntekijöissä ja aktiivisissa jäsenissä on paljon ihmisiä, jotka ovat aiemmin äänestäneet Vihreitä, mutta ovat nyt vähän epävarmoja, kun pelkäävät tai vierastavat puolueessa ilmenevää uskonto- tai kirkkokielteisyyttä. Itse kuulisin mielelläni, miten sinä suhtaudut esim. koulujen oman uskonnon opetukseen ja kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin / yhteisöveroon.

    Onnea ja menestystä kampanjaasi ja vaaleihin. Uskon, että sinulla olisi todella paljon osaamista ja annettavaa yhteisten asioiden hoitoon myös eduskunnassa.

  4. Mahtavaa, että lähdit ehdokkaaksi! Eduskunta todellakin kaipaa ympäristöasiantuntijoita. Olisin kiinnostunut myös lukemaan ajatuksiasi valtion ja kirkon erottamisesta toisistaan ja koulujen uskonnonopetuksen poistamisesta.

  5. Kiitos viesteistä ja kommenteista!

    1. Koulujen uskonnonopetuksesta. Koulujen uskonnonopetusta ei tule poistaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Moraaliajattelua ja uskontojen ymmärtämistä pitää siis opettaa koulussa, mutta yksi yhteinen aine on parempi kuin uskontokunnan mukaan eriytetty opetus.

    2. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä. Tätä en voi kuin arvostaa! Olen itse tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja sen Changemaker-verkoston kanssa. Tätä tarvitaan!

    3. Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan / yhteisövero. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat tällä hetkellä kirkollisveroa jäseniltään ja osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole tällaista oikeutta. Olisi oikeudenmukaisempaa jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina.

  6. Hei Leo,

    Ehdokkaan ja jopa puolueen löytyminen tuleviin vaaleihin on ollut todellakin haastavaa. Lähinnä talouspoliittisten linjausten ja eräiden muiden mielikuvallisten seikkojen vuoksi päädyin lopulta Vihreisiin. Haasteena oli vielä sopivan ehdokkaan löytyminen. Vaalikoneiden avulla törmäsin välillä sinuun ja etenkin uskonnonvapaus.fi vaalikoneen vastauksesi käänsi vaa’an lopulta sinun puolellesi.

    Kampanjaasi ja nettisivuillesi toivoisin sellaista, että vaikka ympäristöarvot ovatkin tärkeitä, olisi mukava jos ottaisit kantaa muihinkin alueisiin. Nyt on vaarassa, että profiloidut ns. ”yhden asian” mieheksi.

    Suurella todennäköisyydellä tulet kuitenkin saamaan ääneni ja mikäli sinut valitaan, niin toivon, että ajat vihreiden ajamaa talouspolitiikkaa, esittämiäsi ympäristöasioita sekä uskonnonvapauteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita.

    Yleensäkin toivon, että Suomessa vallitsevasta holhous- ja kieltomentaliteetista siirryttäisiin valinnan vapautta ja keskustelua suosivaan suuntaan.

  7. Hei Leo,

    Komppaan Artturia, jonka viesti voisi olla kirjoittamani. Nimesi tuli vastaan useamman vaalikoneen kautta, joten tulin katsomaan tarkemmin kuka olet ja mitä ajat. Olin hieman pettynyt nähdessäni, kuinka käsittelet täällä vain ympäristökysymyksiä. En yhtään väheksy asian tärkeyttä ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta olisi hienoa, jos voisit tuoda muitakin teemoja esille.

    Joka tapauksessa vastauksesi Tietoyhteiskunnan ja uskonnonovapaus.fi vaalikoneisiin yhdessä tämän sivustosi kanssa vakuuttivat minut, saat ääneni mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

  8. Hei!

    Olen ajatellut äänestää sinua. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että energiansäästö on riski rakentamiselle, jonka laatu on nyt jo huonoa. Energiaa säästäessä pitäisi ykkösenä olla asumisterveys, ja energiansäästössä tulisi huomioida myös asumistottumukset.

    Toivoisin kansanedustajien muutenkin ajavan enemmän rakennusalan ongelmien poistamisasiaa. Huono sisäilma on laaja ja vakava ongelma.

    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kokonaiskuva-ja-sisailma-unohdettu.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/02/lisaako-ilmastonmuutos-hometaloja.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kenen-etu-on-sallia-halvan-ja-huonon.html

  9. Moi Leo,

    minkälaisena näet suomalaisen maaseudun esimerkiksi 20 vuoden päästä? Millä keinoin näet, että viljelyä saataisiin siirrettyä luomusuuntaan? Viittaan alla oleviin pointteihisi.

    – Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
    – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    En tiedä, mihin vastaat, voit vastata vaikka fb:n meiliboksiin, jos haluat :).

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!