Tiistai 9.9.2008 – ihmisbanderolli

Ihmisbanderolli-tempaus onnistui yli odotusten! Sateisesta, tuulisesta ja kylmästä säästä huolimatta paikalle tuli yli 120 ihmistä, jolloin saimme muodostettua ”ilmastolaki nyt” -tekstin vaivattomasti. Aamupäivän aikana paikalla kävi huomattava joukko kansanedustajia. Paikalla olivat myös käytänössä kaikkien suurten (ja pientekin) medioiden edustajat. Lakialoitteen takana on nyt jo 45 kansanedustajaa. Tanja Karpelan samana päivänä jättämä lakialoite löytyy täältä: http://www.polttavakysymys.fi/index.html/ilmastolaki.pdf. Lisäksi kannattaa huomata myös Raija Vahasalon (kok) kirjallinen kysymys ilmastolaista ministeri Pekkariselle täältä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_620_2008_p.shtml Katso … Lue lisää

Maanantaina 8.9.2008 – vegaaniaamupala

Aamulla juoksulenkin jälkeen söimme Annukan kanssa herkullista vegaaniaamupalaa samalla kun Kotilääkäri-lehden kuvaaja kävi ottamassa kuvia ekologisesta yhdessäsyömisestä. Aamupäivällä pidimme Suomen luonnonsuojeluliitossa ympäristönsuojelusektorin koordinaatiokokousta. Heti tämän jälkeen jatkoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asioilla, jonka jälkeen keskustelin vielä SLL:n erinomaisen toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen kanssa tulevaisuuden kuvioista. Aamupäivän kokouksen jälkeen polkaisin lounaalle Silvopleehen. Ranskalainen toimittaja halusi haastatella Suomen ydinvoimatilanteesta. Iltapäivällä kävimme vielä läpi viimeisiä askelmerkkejä seuraavan päivän ihmisbanderolli-tempauksesta. Kokouksen lopuksi jäimme leikkaamaan viimeisä makuualustoja.

Lihankulutusta vähentämällä ilmastonmuutosta vastaan

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtajaksi uudelleen valittu Rajendra Pachauri sanoi The Observerin haastattelussa (7.9.) sen minkä kaikki jo tiesivät. Lihankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä. Kasvisyöjä Pachauri ehdottaa jokaiselle yhtä kasvispäivää viikossa. Itse suosittelisin veganismia. Kouluissa ja julkisissa ruokaloissa tulisi olla lähtökohtaisesti tarjolla vain kauden vegaaniruokaa. Tarvittaessa voisi olla saatavilla sekaruokavaliotakin niille, jotka sitä välttämättä haluavat. The Observerin koko juttu on luettavissa osoitteessa: http://www.guardian.co.uk/environment/2008/sep/07/food.foodanddrink Olen menossa tulevalla viikolla … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta – missä olet?

Osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin. Lisätietoja aiheesta: http://www.kansanvalta.fi/. Paikalla oli vaikutusvaltainen joukko Suomen keskeisimpien järjestöjen johtoa. Kuulimme alustuksia toimikunnan toimintasuunnitelmasta sekä jaostojen työstä. Tilaisuudessa oli paikalla http://www.response.fi/ toteuttamassa reaaliaikaisia yleisökyselyitä. Systeemi on yllättävän toimiva ja sillä on mahdollista kerätä isoissa kokouksissa todella kiinnostavaa tietoa. Lisäksi ideoimme toimikunnan visiota. Oma työryhmämme päätyi seuraavaan ehdotukseen: Osallistuva, innovatiivinen ja hyvinvoiva kansalaisyhteiskunta, joka inspiroi ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti toteuttamaan vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot/Neuvottelukunta) on … Lue lisää

Kielletään hehku- ja halogeenilamput sekä sähkökiukaat

Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokoukseen. Sessiossa oli todella kiinnostavia alustuksia. Esimerkiksi Adato Energia esitteli alustavia tutkimustuloksiaan kotitalouksien sähkönkäytöstä. Suurin osa kotitalouksien sähköstä kuluu valaistukseen (23%), kylmälaitteisiin (13%), sähkökiukaisiin (8%) ja viihdelaitteisiin (8%). Energiatehokkuuden parantamiseksi olisi mainioita keinoja: Miltä kuulostaisi vaikka hehku- ja halogeenilamppujen sekä asuntokohtaisten sähkökiukaiden kieltäminen? Usein odotetaan, että kuluttajat ratkaisevat ilmastokriisin. Kun kuitenkin listasimme/ideoimme energiansäästökeinoja kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien sekä valtiovallan toimesta toteutettavaksi, kasautuivat suurimmat toiveet valtiovallalle … Lue lisää

Energiaennusteita alaspäin

SLL:n toimistolla oli maanantaina paljon uusia-vanhoja kasvoja. Kaisa Murdoch palasi verkkotoimittajaksi ja Maija Sarpo Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristöasiantuntijaksi. Lisäksi Teemu Kettunen aloitti ekoenergiavastaavan opintovapaasijaisena ja uusi harjoittelija Marja Vänttinen astui kehiin mukaan. Täällä on aivan huippu meininki ja mahtavat ihmiset! Iltapäivän istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa. Käsittelimme komission ilmasto- ja energiapakettia sekä kansainvälisten neuvotteluiden tilannetta. Suomi yrittää edelleen saada RES-direktiivissä turvetta uusiutuvaksi ja maksimaalisia joustomekanismeja käyttöönsä. Kokouksessa Metallityöväen Liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen huomautti, … Lue lisää

Vastavirtaan

Osallistuin Vastavirta-festivaalin (http://www.vastavirta-festivaali.net/) ilmastopaneeliin ”Tuleeko vielä hiihtokelejä?”. Mukaan tarttui pari mielenkiintoista huomiota/ajatusta. Budjettiriihessä päätetyt verohelpotukset ovat istuvan hallituksen suurin ympäristö- ja ilmastorikos. Päätöksellä lisätään mielipuolista luonnonvarojen kulutusta ja näin kiihdytetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kanavoimalla verohelpotukset erityisesti suurituloisille, halutaan varmistaa ilmeisesti vain se, että talouden pyörät pyörivät, kulutus kasvaa ja matka ilmastohelvettiin ensimmäisessä luokassa jatkuu. Energiayhtiöiden yksityistämisajatuksista tulisi luopua. Energiayhtiöt tulisi saada yhteiskunnallisen kontrollin ja demokraattisen päätöksenteon piiriin. Vain näin voidaan varmistaa riittävät … Lue lisää

Blink ja Tipping point

Voisiko intuitiota hyödyntää paremmin? Entä miten synnyttää sosiaalinen epidemia? Kuluneella viikolla olen lukenut Malcolm Gladwellin kirjoja (Välähdys, http://fi.wikipedia.org/wiki/välähdys ja Leimahduspiste, http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1394.asp). Välähdys (Blink – The Power of Thinking Without Thinking) käsittelee alitajuista tai vaistonvaraista päätöksentekoa. Usein intuitio on parempi tapa tehdä päätöksiä kuin rationaalinen ja pitkä harkinta. Toisaalta kannattaa myös tunnistaa sosialisaatioprosessin myötä syntyneet oman alitajuntansa kuopat ja ennakkoluulot. Gladwell vyöryttää perusteellisia esimerkkejä sieltä ja täältä. Leimahduspiste (The Tipping Point) … Lue lisää

Päästövähennyksillä alkaa olemaan todella kiire

Valtionevosto julkaisi tänään ilmastopoliittiseen selontekoon liittyviä selvityksiä. Lisätiedot ja itse selvitykset löytyvät VNK:n sivuilta: http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236390 Tilanne alkaa olemaan todella huolestuttava. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä vähintään 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Globaalit päästöt pitää saada kääntymään laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen tulisikin pyrkiä täysin hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Huono uutinen on se, että ilmaston lämpeneminen näyttää jatkuvasti olevan nopeampaa kuin mitä on ennustettu. Erilaiset takaisinkytkennät … Lue lisää

Katastrofin aineksia

Kävin katsomassa Espoo Cinessä John Websterin dokumentin ”Katastrofin aineksia” (http://www.katastrofinaineksia.info/). Dokumentti teki vaikutuksen. Se tekee erinomaisen näkyväksi sen, kuinka järkyttävän riippuvaisia olemme öljystä. Kannattaa lukea ajatukseni myös SLL:n ilmastoblogista osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/ Viikonloppu sujui mukavasti. Valmistauduin tulevan viikon puhetilaisuuksiin. Kävin juhlimassa Eekku Aromaan valmistujaisia ihanien ihmisten ja herkullisen ruuan kera. Sunnuntaina piipahdin Maan ystävien hallituksen kokouksessa ja kävin katsomassa Websterin dokumentin. Viikon aikana kävin juoksemassa 60 kilometria ja pyäräilin noin 100 … Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin