12.10.2008: Juhlaa ja onnea!

Takana aivan mahtava viikonloppu! Perjantaina 10.10. täytin 34-vuotta. Aamulla kumppanini Annukka toi teetä ja onnentoivotuksia sänkyyn. Myös naamakirja on mainio keksintö syntymäpäivien suhteen. Oli kivaa kun ystävät muistivat onnitella.

Päivällä osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (http://www.kansanvalta.fi) kokoukseen. Keskustelimme mm. äänestysikärajan alentamisesta 16-vuoteen. Mielestäni tälle ei olisi mitään esteitä. 16-vuotiaan ovat käyneet Suomen pakollisen koulujärjestelmän ja omaavat näin ollen tarvittavat tiedot äänestääkseen ja kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa.

Allianssi-talolla järjestetyn kokouksen jälkeen piipahdin tervehtimässä ultramukavia Nuorisotutkimusverkoston porukoita ja sain samalla lahjaksi uunituoreen Nuorisobarometri 2008 julkaisun (http://www.valtikka.fi/kalenteri/nuorisobarometri-2008).

Illaksi suuntasimme Annukan kanssa Tampereelle juhlimaan. Rosa Meriläinen ja Liisa Huhta sekä Matti Huhta olivat järjestäneet tuplakirjajulkkaribileet. Tampereen yo-talolla meno oli mukavaa, musiikki mainota ja ruoka herkullista. Erityiskiitos Rosalle, Liisalle ja Matille yllärisyntymäpäivämuistamisestani sekä vaikuttavista puheista.

Liisa Huhta ja Rosa Meriläinen: Kilttien kapina – tottelemattomuuden alkeet naisille:
http://www.kilttienkapina.fi

Matti Huhta: Aamunkoista tähtivyöhön – laululyriikan fraasikirja:
http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/kirja.asp?KirjaID=4556

Lauantain vietin Orivedellä ympäristötoimintapäivillä (http://www.miljoaktion.fi/2008/). Olin mukana järjestämässä ilmastonmuutostyöpajaa, jossa puhuin ruuan ympäristövaikutuksista ja ilmastopolitiikasta. Orivedelläkin koin syntymäpäiväyllärin kun järjestäjäporukat lauloivat, lahjoittivat ihania herkkuja ja upean kortin synttäreiden kunniaksi. Kiitos kaikille! Olin todella yllättynyt ja otettu. Lisäksi olin kovin iloinen paikalla olleista aktiivisista ja fiksuista nuorista. Kyllä maapallolla vielä sitenkin on toivoa!

Sunnuntain vietin kotona. Kirjoittelin ystäville vastausviestejä, luin lehtiä ja papereita, testasin vaalikoneita, siivosin sähköposteja, tiedostojani ja kotiani sekä valmistauduin tulevan viikon kokouksiin ja puheenvuoroihin.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.