Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua

AAMULEHTI 4.1.2010
Alakerta

Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri ja ilmastoasiantuntija. Hän osallistui Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

Kööpenhaminan ilmastokokous oli vuosisadan pettymys, kirjoittaja kuvaa. Nyt ei ole varaa jäädä odottelemaan seuraavaa kokousta.

Vielä ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta – ja periaatteessa viimeiseen kokouspäivään asti – oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus oli mahdollinen.

Vuoden aikana ilmastokysymystä on käsitelty eri yhteyksissä ennennäkemättömän paljon. Valmistelevia kokouksia oli lukuisia, ja Balilta joulukuussa 2007 alkaneen prosessin oli tarkoitus huipentua sitovaan ilmastosopimukseen Kööpenhaminassa.

Yhdysvallat oli tullut uuden hallintonsa myötä mukaan ilmastoneuvotteluihin ja EU oli jatkanut omaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa. Myös nopeasti kehittyvät kehitysmaat olivat esittäneet omia sitoumuksiaan päästöjen vähentämiseksi.

Paikalla oli 192 maan edustajat, ja viimeisenä päivänä kokoukseen saapui 119 valtionjohtajaa, jotka edustivat 82 prosenttia maailman väestöstä ja 86 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Mukana oli 20 maailman suurinta taloutta ja 15 suurinta saastuttajaa. Kaiken piti olla valmista sopimuksen syntymiseen. Sitten kaikki romahti.

Lopputulos oli vuosisadan pettymys. Se vie maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen tielle. Kokouksen aikana julkisuuteen vuotaneen YK:n sihteeristön asiakirjan mukaan eri maiden nykyiset sitoumukset johtaisivat vähintään kolmen asteen lämpenemiseen.

Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistumisen perimmäinen syy.

Epäonnistumista seuraava päästövähennysten viivästyminen aiheuttaa joka vuosi 300 000 ihmisen kuoleman. Vääjäämätön yhteiskunnallinen muutos ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen käy entistä kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Eniten tilanteesta kärsivät köyhät kehitysmaat.

Kokouksen myönteiseksi tulokseksi voi kuitenkin laskea sen, että ensimmäistä kertaa näin laajalla ja korkeatasoisella joukolla sovittiin merkittävistä toimista ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseksi.

Kööpenhaminan kokouksen myötä sadat miljoonat tavalliset ihmiset ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa vaativat päättäjiltä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Samalla ilmastopolitiikka on noussut kansainvälisen politiikan kovaan ytimeen, talouspolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle.

Käytännön järjestelyt Kööpenhaminassa epäonnistuivat. Kokoukseen oli ilmoittautunut arviolta 45 000 edustajaa eri maista, kansalaisjärjestöistä ja tiedotusvälineistä, mutta kokoustiloihin mahtui vain 15 000 ihmistä. Niinpä toisen kokousviikon aikana rajoitettiin dramaattisesti kansalaisjärjestöjen edustusta.

Kahtena viimeisenä päivänä kokouspaikalle päästettiin vain 300 kansalaisjärjestöjen edustajaa. Moni oli tullut paikalle toiselta puolelta maapalloa – ja jonotti koko päivän turhaan sisäänpääsyä. Rajoituksilla haluttiin myös estää näyttävät mielenilmaisut valtionjohtajien puheiden ja keskusteluiden aikana.

Valitettavasti samalla loukattiin YK-järjestelmän luonnetta, jonka mukaan kaikilla keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa neuvottelujen kulkuun.

Eikö YK:n ilmastokokouksen sihteeristölle tullut etukäteen mieleen, että tulee ongelmia, jos 15 000 ihmisen tilaan yritetään sovittaa 45 000 ihmistä?

Kokouksen yhteydessä järjestettiin monia mielenosoituksia ja varjotapahtumia. Joulukuun 12. päivän suurmielenosoitukseen osallistui järjestäjien arvion mukaan noin 100 000 ihmistä.

Mitä Kööpenhaminan sitoumuksessa sitten sanotaan? Osallistujamaat pääsivät yhteisymmärrykseen niin sanotusta Kööpenhaminan sitoumuksesta (Copenhagen Accord). Maat toteavat, että lämpeneminen ei saisi nykyisen ilmastotieteen valossa ylittää kahta astetta.

Käytännössä se tarkoittaa merkittäviä, Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaisia päästöleikkauksia.

Aikataulua tai takarajaa ei aseteta sille, mihin mennessä maailmanlaajuiset päästöt tulee kääntää laskuun. Vuosina 2010-2012 teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan kehitysmaiden sopeutumista ja päästövähennystoimia 30 miljardilla dollarilla.

Vuoteen 2020 mennessä vuosittainen rahoitus nostetaan 100 miljardiin dollariin. Sitä ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, mistä tämä rahoitus tulee.

Maat ilmoittavat mahdollisesta mukaantulostaan ja omista päästövähennystavoitteistaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 31.1.2010 mennessä. Keskustelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa Meksikossa joulukuussa 2010.

Siinä kaikki. Tämän muutaman sivun mittaisen paperin takia maailman maat ovat siis käyneet kiihkeitä neuvotteluja kaksi vuotta. Tämän takia Kööpenhaminassa väännettiin yötä päivää kaksi viikkoa ja lopulta kokoonnuttiin 119 valtionjohtajan joukolla sopimaan asioista.

Maailma pidätti hengitystä. Odotukset olivat lievästi sanottuna korkeammalla kuin saavutettu tulos.

Toisaalta vasta tulevina vuosina nähdään, millainen merkitys Kööpenhaminan kokouksella lopulta oli.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Emme voi jäädä odottelemaan seuraavaa ilmastokokousta ja Kioton pöytäkirjan jälkeisen ilmastosopimuksen viimeistelyä. Toimeen katastrofaalisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitää ryhtyä heti. Muuten haasteeseen vastaaminen käy mahdottomaksi.

Kööpenhaminan pettymyksen jälkeen vastuu kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämisestä jää yhä enemmän yksittäisille valtioille, kunnille, yrityksille ja ihmisille.

Suomi, suomalaiset kunnat, yritykset ja yksilöt voivat näyttää esimerkkiä. Suomen tulisi ottaa käyttöön ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä.

Yhä useamman kunnan tulisi luoda omia ilmastostrategioita päästöjen vähentämiseksi lähelle nollaa. Yritykset voivat rohkeasti olla edelläkävijöitä ja luoda vähähiilisiä innovaatioita.

Yksittäisten ihmisten kannattaa muuttaa elämäntapaansa erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruokatottumusten suhteen. Tarjolla olevia mahdollisuuksia ei siis kannata hukata. Toimeen on syytä ryhtyä jo tänään.

NOSTO:
Kööpenhaminan jälkeen vastuu kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta jää yhä enemmän yksittäisille valtioille, kunnille yrityksille ja ihmisille.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua”

Jätä kommentti

Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday
Turkistarhaton Suomi on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Tämän tavoitteen puolesta Animalia on tehnyt tehokasta työtä jo pitkään. 

Turkistarhat aiheuttavat turhaa kärsimystä villieläimille ja ylimääräistä ympäristökuormitusta. Lisäksi turkistarhat aiheuttavat jatkuvan pandemiariskin. 

#peopleofanimalia #animaliary @animaliary