Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua

AAMULEHTI 4.1.2010
Alakerta

Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri ja ilmastoasiantuntija. Hän osallistui Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

Kööpenhaminan ilmastokokous oli vuosisadan pettymys, kirjoittaja kuvaa. Nyt ei ole varaa jäädä odottelemaan seuraavaa kokousta.

Vielä ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta – ja periaatteessa viimeiseen kokouspäivään asti – oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus oli mahdollinen.

Vuoden aikana ilmastokysymystä on käsitelty eri yhteyksissä ennennäkemättömän paljon. Valmistelevia kokouksia oli lukuisia, ja Balilta joulukuussa 2007 alkaneen prosessin oli tarkoitus huipentua sitovaan ilmastosopimukseen Kööpenhaminassa.

Yhdysvallat oli tullut uuden hallintonsa myötä mukaan ilmastoneuvotteluihin ja EU oli jatkanut omaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa. Myös nopeasti kehittyvät kehitysmaat olivat esittäneet omia sitoumuksiaan päästöjen vähentämiseksi.

Paikalla oli 192 maan edustajat, ja viimeisenä päivänä kokoukseen saapui 119 valtionjohtajaa, jotka edustivat 82 prosenttia maailman väestöstä ja 86 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Mukana oli 20 maailman suurinta taloutta ja 15 suurinta saastuttajaa. Kaiken piti olla valmista sopimuksen syntymiseen. Sitten kaikki romahti.

Lopputulos oli vuosisadan pettymys. Se vie maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen tielle. Kokouksen aikana julkisuuteen vuotaneen YK:n sihteeristön asiakirjan mukaan eri maiden nykyiset sitoumukset johtaisivat vähintään kolmen asteen lämpenemiseen.

Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistumisen perimmäinen syy.

Epäonnistumista seuraava päästövähennysten viivästyminen aiheuttaa joka vuosi 300 000 ihmisen kuoleman. Vääjäämätön yhteiskunnallinen muutos ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen käy entistä kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Eniten tilanteesta kärsivät köyhät kehitysmaat.

Kokouksen myönteiseksi tulokseksi voi kuitenkin laskea sen, että ensimmäistä kertaa näin laajalla ja korkeatasoisella joukolla sovittiin merkittävistä toimista ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseksi.

Kööpenhaminan kokouksen myötä sadat miljoonat tavalliset ihmiset ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa vaativat päättäjiltä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Samalla ilmastopolitiikka on noussut kansainvälisen politiikan kovaan ytimeen, talouspolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle.

Käytännön järjestelyt Kööpenhaminassa epäonnistuivat. Kokoukseen oli ilmoittautunut arviolta 45 000 edustajaa eri maista, kansalaisjärjestöistä ja tiedotusvälineistä, mutta kokoustiloihin mahtui vain 15 000 ihmistä. Niinpä toisen kokousviikon aikana rajoitettiin dramaattisesti kansalaisjärjestöjen edustusta.

Kahtena viimeisenä päivänä kokouspaikalle päästettiin vain 300 kansalaisjärjestöjen edustajaa. Moni oli tullut paikalle toiselta puolelta maapalloa – ja jonotti koko päivän turhaan sisäänpääsyä. Rajoituksilla haluttiin myös estää näyttävät mielenilmaisut valtionjohtajien puheiden ja keskusteluiden aikana.

Valitettavasti samalla loukattiin YK-järjestelmän luonnetta, jonka mukaan kaikilla keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa neuvottelujen kulkuun.

Eikö YK:n ilmastokokouksen sihteeristölle tullut etukäteen mieleen, että tulee ongelmia, jos 15 000 ihmisen tilaan yritetään sovittaa 45 000 ihmistä?

Kokouksen yhteydessä järjestettiin monia mielenosoituksia ja varjotapahtumia. Joulukuun 12. päivän suurmielenosoitukseen osallistui järjestäjien arvion mukaan noin 100 000 ihmistä.

Mitä Kööpenhaminan sitoumuksessa sitten sanotaan? Osallistujamaat pääsivät yhteisymmärrykseen niin sanotusta Kööpenhaminan sitoumuksesta (Copenhagen Accord). Maat toteavat, että lämpeneminen ei saisi nykyisen ilmastotieteen valossa ylittää kahta astetta.

Käytännössä se tarkoittaa merkittäviä, Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaisia päästöleikkauksia.

Aikataulua tai takarajaa ei aseteta sille, mihin mennessä maailmanlaajuiset päästöt tulee kääntää laskuun. Vuosina 2010-2012 teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan kehitysmaiden sopeutumista ja päästövähennystoimia 30 miljardilla dollarilla.

Vuoteen 2020 mennessä vuosittainen rahoitus nostetaan 100 miljardiin dollariin. Sitä ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, mistä tämä rahoitus tulee.

Maat ilmoittavat mahdollisesta mukaantulostaan ja omista päästövähennystavoitteistaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 31.1.2010 mennessä. Keskustelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa Meksikossa joulukuussa 2010.

Siinä kaikki. Tämän muutaman sivun mittaisen paperin takia maailman maat ovat siis käyneet kiihkeitä neuvotteluja kaksi vuotta. Tämän takia Kööpenhaminassa väännettiin yötä päivää kaksi viikkoa ja lopulta kokoonnuttiin 119 valtionjohtajan joukolla sopimaan asioista.

Maailma pidätti hengitystä. Odotukset olivat lievästi sanottuna korkeammalla kuin saavutettu tulos.

Toisaalta vasta tulevina vuosina nähdään, millainen merkitys Kööpenhaminan kokouksella lopulta oli.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Emme voi jäädä odottelemaan seuraavaa ilmastokokousta ja Kioton pöytäkirjan jälkeisen ilmastosopimuksen viimeistelyä. Toimeen katastrofaalisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitää ryhtyä heti. Muuten haasteeseen vastaaminen käy mahdottomaksi.

Kööpenhaminan pettymyksen jälkeen vastuu kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämisestä jää yhä enemmän yksittäisille valtioille, kunnille, yrityksille ja ihmisille.

Suomi, suomalaiset kunnat, yritykset ja yksilöt voivat näyttää esimerkkiä. Suomen tulisi ottaa käyttöön ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä.

Yhä useamman kunnan tulisi luoda omia ilmastostrategioita päästöjen vähentämiseksi lähelle nollaa. Yritykset voivat rohkeasti olla edelläkävijöitä ja luoda vähähiilisiä innovaatioita.

Yksittäisten ihmisten kannattaa muuttaa elämäntapaansa erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruokatottumusten suhteen. Tarjolla olevia mahdollisuuksia ei siis kannata hukata. Toimeen on syytä ryhtyä jo tänään.

NOSTO:
Kööpenhaminan jälkeen vastuu kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta jää yhä enemmän yksittäisille valtioille, kunnille yrityksille ja ihmisille.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua”

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.