Käynnistimme syyskuun alussa Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset.
Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin.
Ensimmäinen jakso tuli ulos pe 2.9.2021. Vieraina olivat Sitran Mari Pantsar ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Jakson voi katsoa täältä.
Ensimmäisessä jaksossa keskustelimme elokuun alkupuoliskolla ilmestyneestä IPCC:n tuoreesta raportista ja mitä sen viesti on mm. poliittisille päättäjille, yrityksille sekä kunnille.
Ohessa vielä muutama oma nosto tuoreesta IPCC-raportista ja siitä, mitä jokaisen täytyisi siitä ainakin ymmärtää.
- Ilmasto on lämmennyt ihmisen toiminnan seurauksena jo yli asteen verran ja 1,5 asteen raja tullaan ylittämään ennennäkemättömän nopeasti, todennäköisesti jo 2030-luvulla.
- Muutokset, kuten helteet ja rankkasateet ovat lisääntyneet ja näkyvät yllättävän paljon muutenkin kuin vain uutisoinnissa.
- Ihmisen aiheuttama muutos kestää joka tapauksessa hyvin pitkään. Satoja ja tuhansia vuosia esimerkiksi jäätiköiden sulamisen ja meren pinnan nousun osalta.
Erityisesti mieleeni on jäänyt Finnwatchin Lasse Leipolan twiitti, jossa hän kirjoittaa:
”Tuore IPCC-raportti antaa ihmiskunnalle 300 Gt, jotta olisi 83% mahdollisuus pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä. Jaettuna tasan maailman ihmisten kesken se on noin 38 tonnia/hlö – ei vuodessa, vaan loppuelämän aikana. Keskivertosuomalaisen päästöt ovat kymmenen tonnin luokkaa.”
Sitra ja Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että Suomen osuutta maailman päästöbudjetista on jäljellä 79 megatonnia vuosille 2020–2050. Kun vuonna 2019 Suomen nettopäästöt olivat noin 38 megatonnia, joten nykypäästöillä kolmen vuosikymmenen budjetti kuluisi jo parissa vuodessa.
***
Seuraavassa jaksossa tiistaina 14.9. klo 12-13 pureudumme luontokatoon. Vieraaksi saapuvat Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho ja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. Lähetystä voi katsoa suorana tai tallenteena Kestävyysmuutoksen tekijät -sivuilta.
Luontokato on yksi aikamme suurista haasteista. Se uhkaa ihmiselämää ja talouttamme. Globaali BKT on kolmessa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut, mutta laskuista on jätetty kokonaan pois tuhot jotka olemme aiheuttaneet – luontopääoma on heikentynyt peräti 40 prosenttia. Hyvä uutinen on se, että me ihmiset olemme paitsi sen aiheuttaja myös ratkaisu. Luontopääoma olisi tärkeää saada mukaan talouden mittareihin.
Hälyttävää. Itse sanoisin idealistisen naiivisti niin päin, että tulevaisuuden talouden mittarit tulisi saada mukaan Luontopääoma-laskelmaan. Ensin luonto ( ihminen ), sitten talous, muuta vaihtoehtoa ei ole. Luultavasti myös tulevat sukupolvet valitsevat mieluummin puhtaan juomaveden, ilman jne kuin osakesalkun. Se yhtälö kun saadaan rauhanomaisesti ratkaistua, voidaankin ojentaa yhteinen Nobelin rauhanpalkinnon ihmiskunnalle.