Lapsi halusi tietokoneen. Sanoin, että sen hankintaan pitää hankkia rahat itse. Lapsi halusi heti ryhtyä tekemään kotitöitä ja ylimääräisiä urheilusuorituksia tienatakseen rahat tietokoneeseen.
Vierastan sitä, että esimerkiksi lasten liikuntaa tai opiskelua motivoidaan rahallisesti. Tämä johtaa yleensä huonompiin tuloksiin pidemmällä tähtäimellä.
Klassisen esimerkin tästä tarjoilee Richard M. Titmussin kirjassaan The Gift Relationship vuodelta 1970. Siinä osoitetaan, että verenluovutus toimii parhaiten, kun siitä ei makseta korvausta. Raha on vaaraksi motivaatiolle ja tekemisen laadulle. Esimerkkejä on paljon muitakin. Näitä tuo esille esimerkiksi Kate Raworth kirjassaan Donitsitalous.
Kun esimerkiksi Dallasissa maksettiin lapsille kaksi dollaria lukemisesta, lasten lukeminen kyllä parani lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkän aikavälin vaikutus oppimismotivaatioon heikkeni. Israililaisissa päiväkodeissa taas kokeiltiin ottaa käyttöön sakko, jos vanhempi myöhästyy lapsen hausta. Tämä vain lisäsi vanhempien myöhästymisiä, koska se tulkittiin hoitoajan markkinahintana.
Tansaniassa kylän ruohonleikkuu ja puiden istuttaminen koettiin motivoimammaksi ja onnistuneemmaksi, kun sitä tehtiin vapaaehtoisesti verrattuna palkkion maksamiseen. Meksikossa Chiapassissa luonnonsuojeluinto nousi pidemmällä aikavälillä korkeammalle niiden maanomistajien osalta, jotka tekivät sitä vapaaehtoisesti kuin niillä, joille maksettiin suojelusta.
Monien kokeilujen ja tutkimusten opetus on selvä. Palkkiot syrjäyttävät tahattomasti ihmisten sisäisen motivaation pidemmällä aikavälillä.
Tämä näkyy jopa urheilussa. Steve Magness kuvaa kirjassaan Do the Hard Things sitä, kuinka tulokset maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) testissä ovat kovempia, jos urheilija pääsee itse säätelemään nopeutta tai tehonlisäystä mekaanisen testin sijaan. Jos siis pystyt itse vaikuttamaan siihen, mitä teet, ovat tulokset usein parempia.
Vastaavasti markkinoiden tai rahallisten palkkioiden ulottaminen tietyille elämän osa-alueille voi johtaa oman hallinnan tunteen ja kontrollin menettämiseen sekä sitä kautta klassiseen opittuun avuttomuuteen.
Meillä kotona rahallinen motivaatio nosti tekemisen intensiteetin kuitenkin korkealle. Ainakin hetkellisesti. Ensimmäisen neljän päivän aikana lapsi oli tienannut kotitöillä ja urheilusuorituksilla 150 euroa. Nyt jään odottamaan sitä, mitä tapahtuu pidemmällä tähtäimellä lapsen sisäiselle motivaatiolle. Varsinkin sen jälkeen, jos tietokone saadaan hankittua.
Leo Stranius
Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häneltä ilmestyi vuonna 2022 kirja Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän.
Oheinen kirjoitus on julkaistu Käpylä-Lehdesssä 3/2023 (26.4.2023)
