Huhtikuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Huhtikuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 30 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 120 kpl.

Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.

Tässä nostot huhtikuun kirjoista:

  • Kuukauden paras ilmastokirja oli Mikko Pelttari: Lämpenevä Maa
  • Kuukauden paras eläinoikeuskirja oli Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä
  • Kuukauden paras luontokirja oli Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta
  • Kuukauden koskettavien kirja oli Emilia Saloranta & Varpu Hintsanen: Valo joka ei kadonnutkaan
  • Kuukauden erikoisin romaani oli Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot
  • Kuukauden ahdistavin kirja oli Aarno Malin: Pimeyden ytimeen
  • Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa
  • Kuukauden paras tietokirja oli Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa

Alla näistä ja kaikista muista huhtikuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lisäksi voit katsoa:

Helmikuun 2022 kirjat ja suositukset:

Huhtikuu 2022 kirjat:

  1. Mikko Pelttari: Lämpenevä maa

Erinomainen yleisteos ilmastonmuutoksesta. Tiedetoimittajan pintaraapaisu pintaa syvemmältä.

Kirjassa käydään yleisesti ja kattavasti läpi se, mitä tarkoittaa kun olemme siirtyneet holoseenista anteoposeeniin. Erityinen huomio on julkisen ilmastokeskustelun pohdinnassa.

Jos haluat ottaa ilmastokeskustelun haltuun, kannattaa lukea/kuunnella tämä!

Ilmastolukutaito on elämää avoimuudessa.

”Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä mitä tulemme tekemään. Tiedämme, että on kiire, mutta kriisin kääntyminen katastrofiksi on mahdollista kääntää.”

Monet elävät edelleen uskomisen paradoksissa keskellä arkisen ilmastokriisin kieltämistä. Tiedämme kriisin olemassaolon ja mitä pitäisi tehdä. Silti emme elä kuin olisimme kriisissä, paniikissa tai hätätilassa. Vaikka tiedämme, että syytä olisi.

Lukija: Mikko Pelttari

  1. Mikko Virta: Luontoretkelle Viroon

Ihastuttava kirja Viron luonnosta ja retkikohteista. Mukana paljon hyvää käytännön tietoa.

Tiesitkö, että Viron kansalliseläin on susi. Maassa on suunnilleen yhtä paljon susia kuin Suomessakin, mutta suhtautuminen niihin on hyvin positiivista.

Kun on käynyt monta kertaa Virossa, ovat monet paikat tuttuja ja kIrja tarjoaa niihin hiukan uuden näkökulman. Toki suurin osa kohteista on itselleni täysin vieraita ja uusia. Lisäksi mukana on kivasti tietoa Viron kulttuurista, luonnosta ja historiasta.

Nyt tekisi mieli lähteä kyllä tsekkaamaan paikat. Harmi, että laivamatkustaminen Helsingistä Tallinnaan ei ole kovin ilmastoystävällistä!

  1. Kati Huovinmaa: Radikaali unelma

Puoliksi tehty on parempi kuin tekemätön täydellinen. Kirja omien unelmien toteuttamisesta. Hyppääminen museonjohtajasta yrittäjäksi.

On helpompi pyytää uutta tekemistä jälkikäteen anteeksi kuin saada sille etukäteen lupa. Huovinmaa antaa hienoja esimerkkejä, miten tätä ajatusta voi toteuttaa kaupungin jähmeässä organisaatiossa.

Itselläni on paha tapa tarjota kysyjille ja oikeastaan niillekin, jotka eivät edes kysy, valmiita vastauksia tai ratkaisuja. Kirja muistutti itseäni siitä, että valmiiden ratkaisujen sijaan kannattaisi kysyä kysyjältä, miten itse ratkaisisit käsillä olevan kysymyksen?

Miksi sitten kannattaa miettiä omia arvoja ja unelmia? Siksi, että omien arvojen vastainen työskentely syö elävältä. Radikaali unelmointi on sitä, että isotkin tai mahdottomatt asiat voivat toteutua, kun uskaltaa ajatella ne mahdollisiksi.

  1. Joonas Tolvanen: Soturimunkin oppipoika

Kertomus opiskelusta Shaolin-soturimunkkien kung-fu-koulussa Kiinassa, jossa sattuu ja tapahtuu. Vähän enemmän kuin tosielämässä voisi kuvitella.

Kiinan kung-fu-koulun kuri on tiukkaa ja epäoikeudenmukaista. Mukana on usein väkivaltaa ja alistamista. Samalla tapahtumat ovat välillä absurdeja ja paikoin saa nauraa ääneen.

Hassujen ja outojen kohtaamisten keskellä on muutama opetus. Menneitä ei kannata murehtia. Toisin kuin monet eläimet, ihmiset voivat tehdä usein itse omat valintansa.

Lukija: Jone Takamäki

  1. Annukka Cederlöf: Tiluksilla

Maanläheinen kirja unelmien toteuttamisesta. Kivasti kirjoitettu.

Mitä tapahtui, kun poliisina työskennellyt Annukka Cederlöf muutti kaupungista maalle ja irtisanoutui poliisin tehtävästä?

Kiinnostavaa kuvausta ihmisen eläinsuhteesta. Söpöä miten matkan varrella pelastetaan kissanpentuja ja eläimille annetaan sellaisten julkkisten nimiä, joiden ajatellaan kuvaavan niiden luonnetta.

Voi kunpa tämä empatia eläimiä kohtaan laajentuisi myös esimerkiksi ruokavalioon tai siihen, että muun lajiset omaisivat ihmisestä riippumattoman itseisarvon eivätkä olisi vain ihmisten mielihalujen ja alistuksen kohteena.

Kirjassa häiritsee perinteisten sukupuoliroolien korostuminen ja esimerkiksi puhuminen isännästä ja emännästä. Tämä ehkä kertoo siitä, miten itse on jo tottunut sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön ja isännät, emännät, esimiehet, virkamiehet ja monet muut termit kuulostavat omassa korvassa ummehtuneelta.

Unelmat kannattaa toteuttaa nyt, koska huominen on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa. Yksinkertainen voi olla kaunista. Toisinaan se, että mitään ei tapahdu on vain suunnaton onni.

Maallemuuttounelman rinnalla kulkee myös kertomus työpaikkakiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta.

  1. Jussi Karppinen, Antti Paussu, Timo Sorri: Valitse myynnin kasvu

Mainio myyntityön (tai vaikuttamistyön) opas pienille yrityksille.

Ensimmäisenä askel on myyntitavoitteiden asettaminen. Kirjoittajien mukaan kannattaa tavoitella mielummin suurta osuutta pienestä markkinasta kuin pientä osuutta suuresta markkinasta. Kertamyynnistä kannattaa pyrkiä siirtymään elinkaarimalliin ja asiakkuuden hallintaan

Myyminen on lopulta yksinkertainen mekaaninen suoritus, jota toistamalla tulosta tulee vääjäämättä, koit sitten olevasi myyjä tai et.

Itse ajattelen, myyminen on erityisesti vaikuttamista. Ja omassa työssäni tietysti palvelua eli sitä, että voin olla auttamassa eri toimijoita siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu.

Läpi koko kirjan painotetaan, että kehitystyö kannattaa aloittaa jostain pienestä ja konkreettisesta yksityiskohdasta. Tämä toimii myynnissä mutta myös kaikessa muussakin kehitystyössä.

  1. Ethan Kross: Sisäinen hälinä

Puhutko itsellesi? Esimerkiksi hiljaa mielessäsi. Tästä voi olla paljon apua, mutta se voi olla myös häiritsevää. Yhden tutkimuksen mukaan puhumme itsellemme noin 4000 sanan minuuttitahtia. Tämän ääneen lukemiseen kuluisi yli puolituntia.

Sisäinen hälinä on hyödyksi mutta toisinaan se villiintyy ja halvaannuttaa meitä sekä johtaa esimerkiksi vatvomiseen. Sisäistä ääntä ei voi tai kannata hiljentää. Sitä voi kuitenkin ohjailla ja tehostaa.

Sisäiseen hälinään, puheeseen tai vatvomiseen auttaa hyvät rutiinit ja esimerkiksi oleskelu luonnossa. Kirjassa lisää näistä ja paljon hyviä esimerkkejä psykologian saralta omien ajatusten ja tunteiden hallintaan.

  1. Helena Kastikainen: Kävele, unohda, rakastu

Pitääkö kävellä Suomen halki, jotta voi ymmärtää mikä on elämässä tärkeää? Ei välttämättä, mutta mahtava, inspiroiva ja äärimmäisen rankka suoritus se joka tapauksessa on.

Luontoa, retkeilyä ja kiinnostavia kohtaamisia ihmisten kanssa. Hyvää pohdintaa elämästä ja siitä, mikä on tärkeää.

Kalenterin tyhjentyessä Helena Kastilainen päättää lähteä koronakeväänä 2020 lähteä kävelemään Helsingistä Nuorgamiin. Kirja kertoo elävästi ja avoimesti niistä kohtaamisista, paikoista ja ajatuksista mitä tuollaisella reissulla kohtaa.

Helppo samaistua ja tunnistaa monia ajatuksia ja pohdintoja, joita olen itsekin omillakin pyöräretkilläni pitkin Suomea kokenut.

  1. Antti Tuuri: Mies kuin pantteri

Hieno ja tiivis elämäkerta Downin syndrooman omaavasta Wahlroosista. Yksilön tarinan rinnalla kulkee kertomus yhteiskunnan suhtautumisesta kehitysvammaisiin. Vielä 1950-luvulla kehitysvammaiset lapset oli tapana laittaa suljettuun hoitolaitokseen. Onneksi maailma muuttuu.

  1. Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa

Meillä on kyllä tarpeeksi aikaa tehdä suunnitelmia mutta valitettavan harvoin aikaa toteuttaa niitä.

Jos elämme noin 80 vuotiaaksi meillä on käytössämme 4000 viikkoa. Elämän lyhyys tekee elämästä merkityksellisen. Aamupäivän roikkuminen sosiaalisessa mediassa ei ehkä harmittaisi, jos aamuja olisi loputtomasti. Niitä ei kuitenkaan ole. Kaiken lisäksi, mitä vanhemmaksi tulemme, sen nopeammin nuo aamut, viikot ja lopulta vuodet tuntuvat kuluvan.

Ajanhallinta, sen tehokas käyttäminen ja itsensä johtaminen on yksi elämän tärkeimpiä taitoja, joita todella kannattaa harjoitella.

Sitä päivää, jolloin olet saanut tehtyä kaiken ja voit keskittyä olennaiseen, ei koskaan tule. Tämä johtaa siihen täysin itsestään selvään johtopäätökseen, että merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä nyt.

Tehokkuusansa on se, että yritämme saada kaiken tehtyä, jotta voimme alkaa elämään elämäämme ja lopulta päädymme tekemään merkityksettömiä asioita. Ja mitä enemmän esimerkiksi lähetämme sähköpostia, sitä enemmän myös saamme niitä ja työlistamme täyttyy yhä tiukemmin. Näin päädymme siihen, että muut pääsevät asettamaan tekemisemme prioriteetit.

Luovan laiminlyömisen taito on siinä, että maksaa ensin itselleen eli ottaa aikaa vain kaikkein tärkeimpiin asioihin. Toisekseen kannattaa rajata keskeneräisten asioiden määrää sekä kolmanneksi vastustaa vähemmän tärkeiden asioiden tekemistä.

Ongelma ei ole vain siinä, että pitää opetella sanomaan ei muiden arvojen toteuttamiselle. Pitää kyetä keskittymään itselle esimerkiksi vain viiden tärkeimmän asian tekemiseen sen 25 tai sadan tärkeimmän asian sijaan. Kannattaa siis harjoitella kieltäytymään myös niistä asioista, joita itse haluaa tehdä.

Yksi loistava käytännön vinkkikin tarttui matkaan. Sen sijaan, että listaamme tekemättömiä asioitamme, voisimme alkaa pitämään työlistan sijaan tehtyjen asioiden listaa. Aloita siis aamulla tyhjällä työlistalla ja merkitse siihen pitkin päivää kaikki ne asiat, joita tulet tehneeksi.

Kääntäjä: Urpu Strellman
Lukija: Leena Nuora

  1. Jennifer Ackerman: Lintujen ihmeellinen elämä

Päätin huhtikuussa kokeilla lintujen tunnistamista. Tavoitteenani on 30 linnun tunnistaminen kuukauden aikana. Kirja sopi hyvin tähän teemaan, vaikka aika vähän tässä kotimaisia lintuja olikin.

Käsillä on huikea kirja siivekkäiden puuhista. Oli kyse sitten lapintiirojen lentomatkoista, keisaripingviinien kyvystä pidättää hengitystä tai tiibetinhanhien lentokorkeudesta.

Kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi eri lintujen puhetta, laulua, leikkiä, vanhemmuutta ja rakkautta. Ihastuttavia yksityiskohtia myös lintujen homoseksuaalisuudesta sekä kognitiivisista kyvyistä.

Kirjaa kuunnellessa postilaatikosta kolahti Maailman kuvalehti. Siitä löytyi lintujen maailma lukuina. Maailmassa on löydetty 11 158 lintuljia, joista 14 % on uhanalaisia. Peräti 44,5 % lintulajeista on kauppatavaraa eli päätyy lemmikeiksi.

Ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat myös lintujamme.

Olisi mahtavaa löytää vastaava kirja Pohjolan tai Suomen linnuista.

Kääntäjä: Heli Naski
Lukija: Emma Louhivuori

  1. Jussi Pullinen, Minea Koskinen & Johannes Koponen: Öyhökratia

Öyhökratiasta on kyse esimerkiksi silloin, kun pienehkö joukko ihmisiä Twitterissä pystyy vaihtamaan Helsingin pormestariehdokkaan.

Öyhöttäminen on ajatusten vaihtamisen vastakohta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vallankäyttäjien pitää jatkuvasti miettiä, miten sosiaalisessa mediassa tulee käyttäytyä.

Todella ajankohtainen ja tärkeä puheenvuoro aikamme poliittisista ja sosiaalisen median kohuista ja siitä, miten tässä ympäristössä valtaa käytetään

Lukija: Heljä Heikkinen

  1. Aarno Malin: Pimeyden ytimeen

Pitkäperjantain iloksi ja kärsimykseksi kuuntelin Aarno Malinin tutkimusmatkan Tor-verkkoon. Erityisesti sen pimeään puoleen. Konkreettisia ja yksityiskohtaisia kuvauksia verkon kamaluuksista.

Tätä kirjaa ei missään nimessä kannata kuunnella tai lukea, ellei pysty käsittelemään äärimmäistä pahuutta ja väkivaltaa. Kirjailijan omakin psyyke järkkyy matkan varrella ja Malin turvautui ammattilaisten apuun. Ammattilaisetkaan eivät kuitenkaan kestäneet kuulla käsillä olevista kauheuksista.

Vaikka pahuus ei ole kirjan ainoa pointti, on se kuitenkin sen verran isossa osassa ja kuvaukset niin tarkkoja, että siitä seuraa ihan oikeasti vakava sisältövaroitus. Raakaa ja lohdutonta todellisuutta olisi voinut jättää varsinkin kirja loppupuoliskolla vähemmälle. Itseäni alkoi todella ahdistaa ja huimata, kun kamaluudet eivät tuntuneet lainkaan loppuvan.

Jos kestää tämän, tarjoaa kirja todella kiinnostavan katsauksen Tor-verkon tekniseen ja käytännölliseen puoleen. Lisäksi kirja muistuttaa siitä, että kyse ei aina ole rikollisuudesta vaan tärkeästä anonymiteetin mahdollisuudesta ja pääsystä tiedon äärelle.

Internet on tosiaan pahinta ja parasta, jota meille on tapahtunut.

  1. Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä

Voisimmeko vain päättää, että eläimiä ei tapeta? Onko eläimen tappaminen ja syöminen mielipidekysymys? Entä ihmisten? Miksi?

Hienoja kirjoituksia ihmisen eläinsuhteesta. Myös siitä, miten Aaltolan oma suhde eläimiin on kehittynyt lapsena ja nuorena. Pohdintaa eläinten oikeuksista, siitä millä oikeudella tai perusteella kohtelemme eläimiä kuin omaa omaisuuttamme ja voisiko tilanne olla toinen?

Itselle vegaanisuus on eläinten oikeuksien, ilmaston ja ympäristön sekä oman terveyden kannalta rationaalinen valinta. Metsästys taas näyttäytyy turhana tappamisena, kun sitä ei tarvitse tehdä pysyäkseen hengissä.

Aaltola haastaa kirjoituksissa pohtimaan, onko ihmisellä velvollisuus auttaa toislajisia samalla tavalla kuin meillä on velvollisuus auttaa ihmisiä.

Miten tulisi suhtautua haavoittuneeseen karhuun? Entä susiin? Lajiegoismi on kuin pyyntiraudat, jotka painavat omaa jalkaamme. Aiheuttavat lajikatoa ja ilmastokriisiä.

”Miksi muita mielellisiä eläimiä saa vangita häkkeihin karsinoihin sekä parsiin, ja miksi heitä saa ampua, viiltää, suolistaa ja syödä, mutta miksi ihmiseläimen kohdalla tämä kaikki on ilmeisellä tavalla väärin? Mikä on se erottava tekijä? Ihminen ei ole eläin. Onhan. Luonnossa on kärsimystä. Mutta ihminen voi valita olla lisäämättä sitä. Eläimiä on aina tapettu ja syöty. Ihmisiä on kautta historian raiskattu, ryöstetty, mukiloitu ja tapettu. Oikeuttaako se raiskauksia, ryöstöjä, mukilointeja ja tappoja nykypäivässä? Ihminen tarvitsee lihaa. Itseasiassa me pärjäämme hyvin kasviravinnolla. Maaseudulla tarvitaan elinkeinoja. Eikö kasvistentuotanto ole maataloutta? Jumalauta sä olet ärsyttävä.”

Mitä jos pyrkisimme antamaan enemmän muille kuin ottamaan itsellemme?

  1. Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta

Hieno kirja kasvien merkityksestä elämälle. Ilman kasveja ei olisi elämää, eläimiä eikä myöskään ihmistä. Kiitos kasvien, olemme olemassa!

Mancuso hahmottelee kirjassaan perustuslain kasvien tasavallalle. Näin meillä on mahdollisuus vapautua ihmiskeskeisestä maailmankuvasta kohti elämää kunnioittavaa elämäntapaa.

Kasvien tasavallan kahdeksan pykälää kuuluvat seuraavasti:

  1. Maa on kaiken elämän yhteinen koti. Itsenäisyys ja täysivaltaisuus kuuluu jokaiselle elolliselle olennolle.
  2. Kasvien tasavalta tunnustaa ja takaa eliöiden välisiin suhteisiin perustuvien luontaisten yhteyksien luovuttamattomat oikeudet.
  3. Kasvien tasavalta ei tunnusta komentokeskuksiin ja keskitettyihin toimintoihin ja keskusjohtoisuuteen perustuvia eläinolentojen hierarkioita, vaan suosii hajautettua ja keskittämätöntä kasvidemokratiaa.
  4. Kasvien tasavalta kunnioittaa kaikkialla kaikkien elollisten tämän hetkisten ja tulevien sukupolvien oikeuksia.
  5. Kasvien tasavallassa kaikilla on oikeus puhtaaseen veteen, maahan ja ilmakehään.
  6. Kaikkien uusiutumattomien luonnonvarojen kuluttaminen siten, että elollisten tulevat sukupolvet menettävät ne, kielletään.
  7. Kasvien tasavallalla ei ole rajoja. Jokainen elävä olento on vapaa liikkumaan, sijoittumaan ja asumaan rajoituksitta valitsemallaan seudulla.
  8. Kasvien tasavalta tunnustaa ja takaa elollisten olentojen luontaisten yhteisöjen vastavuoroisen avunannon edellytyksenä yhteiselolle ja kehitykselle.

Monet eivät selvästi vielä ymmärrä ilmastokriisin ja luontokadon vakavuutta tai jos ymmärtävät, on ymmärrys tulevaisuudesta pahasti pielessä.

Lukija: Markus Niemi
Kääntäjä: Laura Lahdensuu

  1. Juhana Torkki: Dion Prusalainen – Onnellisuudesta

Huoltesi syyt seuraavat sinua merten tuolle puolen. Voiko köyhä olla onnellisempi kuin rikas?

Kukin aikakausi määrittelee onnellisuutta ja sen tavoittelua omalla tavallaan. Aristotelestä mukaillen onnellisuus on ihmisen elämän perimmäinen tai korkein päämäärä. Dion Prusalainen sai tarun mukaan tehtävänsä suoraan Delfoin oraakkelilta.

Onko onnellisuus sitä, että ostaa velkavivulla sijoitusasuntoja ja saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden? Sitä, että voi matkustella missä ja milloin huvittaa. Vai sitä, ettei tarvitse tehdä palkkatyötä.

Voisiko onnellisuus olla jossain muualla kuin elämystehtailussa ja nautinnoissa? Esinerkiksi arkisessa toiminnassa.

Miksi hankkia lisää rahaa, jotta voi hankkia lisää turhakkeita? Ilmastokriisi ja luontokato ovat onneksi tekemässä ihmisten hyvinvoinnille vahingollisen kulutuskeskeisen elämän mahdottomaksi.

Itse ajattelen, että onnellisuus ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan pikemminkin sitä, että haluaa sitä, mitä saa. Eli kiitollisuutta sitä kohtaan, mitä maailma kulloinkin tarjoaa. Saammehan yleensä paljon enemmän kuin ansaitsemme.

Lukija: Antti Jaakkola

  1. Jantso Jokelin & Touko Hujanen: Joutoretki

Kun kuuntelee ja lukee intensiivisesti kirjoja päivittäin, kaipaa välillä jotain kevyempää. Varsinkin kun edelliset kirjat ovat olleet raskaita ja kiinnostavia sekä saanet paljon ajatuksia liikkeelle.

Tässä siis humoristinen matkakirja Suomesta. Huomiota saavat niin Suomen keskipiste, peltojen itsetehdyt taideteokset, kuntien hassut sloganit kuin huvipuistot ja kylpylätkin.

Erityisesti ilahdutti vierailu Kannuksen Kahvi-Baarissa eli Annelin baarissa. Kaiken lisäksi vielä hyvin myönteisessä sävyssä muovituolineen kaikkineen. Siellä se on omakin lapsuus ja nuoruus tullut vietettyä.

Oi Suomi ja sen moninaiset paikat. Nostalgia. Tämän kirjan rinnalle teoriapohjaksi sopii hyvin Antto Vihman kirja Nostalgia.

  1. Folco Terzani & Michele Graglia: Ultra

Juoksusta kertovia kirjoja on kiva kuunnella juostessa.

Kiinnostava tarina mallimaailman supertähdestä ultrajuoksijaksi. Kirja siitä, kun Miamin mallimaailman päihdehuuruiset luksusjuhlat ajavat merkityksettömyydessään Graglian itsemurhan partaalle.

Tämän jälkeen merkitys löytyy juoksemisesta. Äärimmäisistä suorituksista. Graglia on voittanut legendaarisen 217 km mittaisen Badwater 135 -juoksun sekä juossut Atacaman autiomaan läpi 8,5 päivässä.

Mallimaailma opetti varmasti äärimmäistä itsekuria kehonhallinnasta. Ultrajuoksussa kyse on kuitenkin erityisesti henkisestä kestävyydestä.

  1. Olli Rehn: Onnellisten tasavalta

Suomi on maailman onnellisin kansakunta. Suomi on myös kestävän kehityksen vertailussa maailman kestävin maa. Tästä ja koronapandemiasta ponnistaa Olli Rehnin tuore kirja.

Vuosikymmeniä asiat ovat sujuneet hyvin. Nyt Venäjän hyökkäyssota uhkaa kääntää tämän kehityksen toiseen suuntaan. Tämä kirja taitaa olla ensimmäinen, jossa esipuhetasolla on mainittu tai huomioitu Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Kirjassaan Suomen Pankin pääjohtaja Rehn käy läpi Suomen historiaa oman taustansa ohella. Huomiota saavat myös sauna ja jalkapallo.

”Rationalismi ilman sydämen sivistystä johtaa kylmään järkiuskoon, jonka seurauksia maistellaan nyt esimerkiksi kärjistyvänä ympäristökriisinä.”

Lukija: Martti Ranin

  1. Jouni Luukkala: Luja tahtotila

Hyvä kirja motivaatiosta. Siitä, mikä meitä liikuttaa. Yleensä kannattaa vahvistaa enemmän niitä ominaisuuksia, joissa olemme vahvoja kuin niitä, missä olemme heikkoja. Siksi on tärkeää kuunnella omaa sisäistä motivaatiotaan.

Työelämässä ollaan helposti 40 vuotta. Vuorokauden tunneista noin kolmasosa annetaan työlle. Vaikka kaikki eivät voi tehdä merkityksellistä ja motivoivaa työtä, se ei silti poista sitä, että siihen ei kannattaisi pyrkiä. Hyvä uutinen on, että eri ihmiset voivat löytää myönteisiä merkityksiä hyvin erilaisista tehtävistä.

Kokoaisvaltainen ja hyvä kirja motivaatiosta, jaksamisesta ja itsensä johtamisesta.

Lukija: Markus Niemi

  1. Stephen R. Coveyn: Tie menestykseen

Kysessä on on yksi parhaista itsensä johtamista käsittelevistä kirjoista. Vuosien jälkeen minulla oli mahdollisuus lukea kirja uudestaan. Suomenkielinen nimi on hiukan hassu, koska menestyksellä on tietty latautunut kaiku Suomessa. Parempi on kirjan alkuperäinen nimi – The 7 Habits of Highly Effective People. Siitä Coveyn klassikkokirjassa on erityisesti kyse.

Kirjasta saa paljon irti. Yllättäen myös useammalla lukukerralla. Seuraavassa seitsemän poimintaa, mitkä jäivät mieleen tai puhuttelivat tällä kerralla.

1. Huomioi toisen näkökulma. Kirjasta löytyy yksi itseäni eniten puhutteleva esimerkki näkökulman vaihtamisesta isästä häiritsevien lapsien kanssa metrossa. Olen kirjoittanut siitä myös blogiini otsikolla Toisen näkökulman huomioiminen (https://leostranius.fi/2021/03/toisen-nakokulman-huomioiminen/). Esimerkin opetus on, että ennen muiden tuomitsemista kannattaa asettua toisen asemaan. Ehkä toisella on sittenkin perusteltu syy käytökseensä.

2. Tapojen voima. Covey muistuttaa kirjassaan tapojen voimasta. Erinomaisuus ei ole teko vaan tapa. Myös luonteemme on pohjimmiltaan tapojemme yhdistelmä. ”Kylvä ajatus, niin korjaat teon; kylvä teko, niin korjaat tavan; kylvä tapa, niin korjaat luonteen; kylvä luonne; niin korjaat kohtalon”.

3. Mitä jos tämä olisi elämäsi viimeinen vuosi? Tavoitteiden asettelussa ja oman elämän merkityksen löytämisessä taas voi tehdä mielikuvaharjoituksia elämän viimeisestä vuodesta tai viikosta. Tämänkin ajattelun olen alunperin ominut omaan arkeeni Coveyn kirjasta. Kun käyttäytyy kuin tämä olisi elämän viimeinen vuosi, seuraa siitä paljon hyvää.
”Peruspiirteeksi tulee rakkaus. Ilkeiden puheiden ja ajatusten, nolaamisen ja syyttelyn turhuus paljastuu vääjäämättä, kun pohjalla on tietoisuus elinpäivien rajallisuudesta. Arvot ja periaatteet nousevat etualalle.”

4. Ajankäytön neljä sukupolvea. Covey hahmottelee kirjassaan ajankäytön neljä sukupolvea (vrt. maatalouden vallankumous, teollinen vallankumous ja informaatiovallankunous)

-Muistiinpanot ja muistilistat (ei priorisoinnon käsitettä)

-Kalentereiden käyttö – aikatauluttaminen ja toiminnallinen suunnittelu (aikataulu, mutta ei priorisointia)

-Priorisointi – arvojen selkiyttäminen, tavoitteet, päivittäinen suunnitelma (lyhytjänteisyys eli päivä kerrallaan suunnittelu)

-Ajanhallinnasta itsensä johtamiseen – ajan ja asioiden sijaan korostetaan ihmissuhteita ja tulosten saavuttamista

5. Priorisoinnista ja delegoinnista. Ei kannata keskittyä ongelmiin vaan tilaisuuksiin. Tärkeintä ei ole priorisoida sitä, mikä on suunniteltu, vaan suunnitella se, mikä on priorisoitu. Delegoinnista Covey tekee myös hyviä huomioita. Sen sijaan, että keskittyy juoksupoikadelegointiin, kannattaa panostaa ”asiamiesdelegointiin”. Tämä tarkoittaa sitä, että keskitymme siihen mitä tehdään eikä siihen miten tehdään eli tuloksiin eikä menetelmiin.

6. Eri roolien tavoitteet. Vaikka kirjassa on kyse enemmän periaatteista kuin konkreettisista tavoista tai vinkeistä, löytyy sieltä toki paljon eväitä omaankin tekemiseen. Kannattaa esimerkiksi määrittele seuraavan viikon roolit, joissa toimii (esim työrooli, vanhempi, puoliso) ja niille kullekin tavoitteet.

7. Empaattisen tilin pitäminen plussalla. Kannattaa pitää ihmissuhteisen emptionaalinen tili vahvasti plussalla. Näin se kestää pienet epäonnistumiset, joita vääjäämättä tulee. Emotionaalisen tilin saldoa voi kasvattaa esimerkiksi seuraavin keinoin:
-ymmärrä toista
-muista pienet asiat
-pidä kiinni sitoumuksistasi
-tee selväksi mitä odotat
-pidä kiinni henkisestä ryhdistäsi
-jos kulutat emotionaalista tiliäsi, esitä vilpitön pahoittelu

Entä ne seitsemän supertehokkaan ihmisen toimintatapaa? Ohessa lista niistä. Nämä eivät kuitenkaan yksinään anna kovin paljon. Kirjan ansio on siinä, että kuhunkin näihin tapoihin keskitytään perusteellisesti ja erinomaisten esimerkkien kautta.

  1. Ole proaktiivinen (ota aloite omiin käsiisi. Ota vastuu itsestäsi ja itsesi kehittämisestä)
  2. Aloita tavoite mielessä (Ole itsesi johtaja ja muista mihin pyrit)
  3. Pane asiat tärkeysjärjestykseen (Opi kieltäytymään. Delegoi ja järjestä ajankäyttösi oikein)
  4. Tähtää siihen, että kumpikin voittaa (Auta muita niin autat samalla itseäsi)
  5. Yritä ensin ymmärtää, sitten tulla ymmärretyksi (Kuuntele muita empaattisesti)
  6. Hyödynnä synergia (Tee yhteistyöstä luova prosessi)
  7. Teroita saha (uudistus ja kehitä itseäsi kaikilla tasolla)

Jos pitäisi suositella kolme itsensä johtamisen klassikkoteosta tämä olisi yksi niistä. Tässä oma kolmen kärki itsensä johtamisen kirjoihin. Toki on muitakin huippukirjoja. Jos jostain haluat kuitenkin aloittaa, suosittelen näitä.

  • Charles Duhigg: The Power of Habits
  • Stephen R. Covey: The 7 Habits of Highly Effective People
  • James Clear: Atomic Habits

Lisäksi suosittelen tietysti näiden ja monien muiden teosten päältä ponnistavaa omaa kirjaani Tehokkuuden taika.

  1. Luke Harding: Venäjän vakoojaverkosto

Huikea kirja Venäjän harjoittamasta vakoilusta, vaalihäirinnästä ja poliittisesta vaikuttamisesta sekä salamurhista. Viimeisen 10 vuoden ajalta.

Kirja osoittaa miten Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja Britannian Brexit-äänestyksen taustalla häärii Venäjä. Puhumattakaan siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.

Ennen helmikuun loppua tämä kaikki olisi kuulostanut hyvältä dekkarilta. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan, näyttää tämänkin kirjan kertomukset varsin uskottavilta. Pelottavan uskottavilta.

Erityistä huomiota kirjassa saa Trump ja hänen mahdolliset yhteydet Venäjään sekä Ukrainan tilanne. Toki myös Suomi mainitaan muutamassa yhteydessä.

Suomennos: Antti Immonen
Lukija: Markus Niemi

  1. Emilia Saloranta & Varpu Hintsanen: Valo joka ei kadonnutkaan

Koskettava kertomus kahdeksanvuotiaana kuolleen Senjan taistelusta syöpää vastaan. Millaista on äitinä selvitä mahdottomalta tuntuvan kriisin keskellä. Kun oma lapsi sairastuu syöpään ja kuolema lähestyy vääjäämättä.

Mikä on lopulta tärkeää, kun elämän rajallisuus tulee liian aikaisin vastaan? Millaista on unelmoida tavallisesta hankalasta arjesta ja toisaalta elää lapsen unelmia todeksi tässä ja nyt? Tehdä keskellä kauheutta jokaisesta päivästä kauneutta, upeaa ja ikimuistoista. Perspektiiviä jokaiselle vanhemmalle, joka kipuilee lastensa kanssa.

Kun seuraavan kerran meinaan menettää malttini lasteni kanssa muistan tämän kirjan ja sen kirkkaan viestin. Jokainen hetki omien lasten ja oikeastaan kenen tahansa rakkaan läheisen ihmisen kanssa voi olla arvokas ja myös viimeinen.

Jokainen päivä voi olla myös hyvä päivä. Oli se millainen tahansa. Kirja herätti hienosti pohtimaan sitä, mitä haluan tehdä lasteni kanssa, jos käsillä
olisi viimeinen päivä, viikko, kuukausi tai vuosi.

Katkeruudesta kiitollisuuteen. Mutku, sitku ja voiku -elämän lopettaminen. Tämän Varpu ja Senja osoittavat tässä kirjassa hienosti.

Lukija: Varpu Hintsanen

  1. Veli Ranta-Ojala: Meritien maa

Värikäs kuvaus 1800-luvun Suomesta Keski-Pohjanmaalta. Kun on itse viettänyt lapsuuden kirjan maisemissa, antaa se tälle romaanille syvyyttä.

Romaani keskittyy nälkävuosiin 1866-1867. Noina vuosina noin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä menehtyi. Talvi oli poikkeuksellisen kylmä.

Nälkä laittoi ihmIset liikkeelle ja kulkutaudit yleistyivät. Jauhojen sekaan laitettiin sahanpuruja. Kirja antaa hyvin perspektiiviä sille, että ennen asiat eivät olleet paremmin.

Lukija: Ilkka Hautala

  1. Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa

Ympäristökriisi etenee vaikka olemme tienneet ongelmista jo vuosikymmeniä. Katajavuoren kirja avaa hienosti ympäristöongelmien paradokseja Ylitornion aarninapuista Paimion metsän liito-oraviin.

Miksi ihmeessä tiukasti suojellun liito-oravan kartoitukset tehdään silloin, kun eläimiä on lajiymmärryksen valossa vähiten paikalla? Sehän olisi vähän sama kuin moottoritielinjausta mietittäessä todettaisiin talvella, että ei täällä kesämökillä ketään ole. Paitsi vähän paskaa ulkohuussissa. Jätetään siis ulkohuussi ja jyrätään mökki moottoritien alle, koska voihan se mökkiläinen elää siellä paskahuussissa.

Miksi koronapandemian myötä poliittiset päättäjät kykenivät nopeisiin toimiin, mutta ilmastokriisin ja luontokadon äärellä päätöksenteossa kumisee tyhjyyttä? Katajavuoren mukaan pandemia osoitti miten maat toimivat itsekkäästi suojellen lähinnä omia kansalaisian. Vastaavasti ei voi toimia ilmastokriisin tai luontokadon suhteen, koska omien päästöjen lopettaminen ei estä niitä. Kyse on klassisesta yhteismaan ongelmasta.

Kirja avaa huikean kiinnostavia näkökulmia ja ajatuksia myös ekologisista kannustimista. Valtio voisi suoraan tukea esimerkiksi ilmastoystävällistä matkailua lentämisen sijaan ostamalla junavuoroja lentoreittien sijaan. Korjaaminen tulisi kiinnostavaksi, jos huoltopalvelut olisi ilmaisia. Yritystuet voitaisiin kohdistaa siten, että ekologisia tuotteita tuettaisiin kulutusperustaiseksi. Käytännssä siis niin, että vain jokaista myytyä tuotetta kohti yritys saisi tukea. Tämä näkyisi todennäköisesti paljon nopeammin ja selkeämmin hinnoissa, kuin nykyiset yritystuet.

Meidän ei kannata olla valaita lasimaljassa. Muokkaamalla yhteiskunnan rakenteita voimme vapautua tuhoisasta ympäristökriisistä.

Lukija: Irene Omwami

  1. Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot

Romaani kahden henkilön, Eeviksen ja Toukon keskustelusta. Keskustelu on hämmentävän henkilökohtaista ja flirttailevaa ja jättää paljon kysymyksiä.

Kirjan sijaan käsillä on enemmänkin kuunnelma. Tai näytelmä. Helsingin Sanomien arvostelussa kirjan formaattia arvioitiin äänikirjan tulevaisuudeksi.

Romaani on kuin pitkä kohtaus tositelevisiosta tai saippuasarjasta. Sitä on kuumottavaa kuunnella ja sisältö vaikuttaa tyhjänpäiväiseltä. Silti kuuntelua tekee mieli jatkaa, koska uteliaisuus voittaa. Tekstin sijaan keskiössä on lukijoiden äänet ja eläytyminen tilanteeseen.

Kirjan ja keskustelun kuunteleminen herättää myötähäpeää. Tuntuu kuin kuuntelisi kolmantena salaa kahden henkilön henkilökohtaista keskustelua. Todellakin erilainen ja mielenkiintoinen äänikirjakokemus.

Lukijat: Samuli Niittymäki ja Pihla Viitala

  1. Pekka Hämäläinen: Voittaja vai häviäjä – päätä itse

Myönteisen psykologian perusteos 1990-luvulta. Perustuu ajatukseen, että ajatukset vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen olet tai millainen sinusta tulee sekä miten vaikutat muihin ihmisiin. Jos siis ajattelet, että onnistut tai ajattelet, että epäonnistut, olet oikeassa.

Vaikka myönteinen ajattelu kääntyy helposti toksiseksi positiivisuudeksi, on sen merkitys kuitenkin kiistaton arjen hyvinvoinnissa sekä tavoitteiden ja unelmien saavuttamisessa.

Olennaista on huomata, että meidän ei tarvitse jäädä menneisyytemme tai meille jaettujen pelikorttien vangiksi. Jos olemme perineet tai meillä on joitain ominaisuuksia tai rajoitteita, joihin emme pysty vaikuttamaan, ei niitä kannata ottaa rajoitteita vaan mahdollisuutena ja keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa.

Hakkaatko elämässäsi kiviä vai rakennatko katedraalia?

  1. Tiina-Emilia Kaunisto: Se ei johdu sinusta

Työelämän tulee olla turvallinen ja yhdenvertainen kaikille. Tästä huolimatta monet joutuvat kokemaan vakavaa työpaikkakiusaamista, epäasiallista käytöstä ja seksuaalista häirintää. Usein esimerkiksi sukupuolensa takia.

Kauniston kirja nostaa hyvin esille niitä ongelmia, joita yhteiskunnassamme ja työpaikoilla on ollut ja edelleen on, ja joita eri yhteyksissä kohtaamme. Lisäksi kirja tarjoaa tietysti myös hyviä ratkaisuja.

Naisen euro on tällä hetkellä 84 senttiä. Kaunisto muistuttaa myös sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä. Onko työpaikallasi esihenkilöitä, juristeja vai kenties johtajattaria?

Tärkeä kirja työelämän tasa-arvosta.

Lukija: Miia Nuutila

  1. Pekka Sauri: Onnen harha

Pekka Saurin tyylikäs, pohdiskeleva ja upeasti kirjoitettu kirja onnesta. Voisiko eniten onnea saada, kun luopuu onnen tavoittelusta. Miten tämä on mahdollista? Kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja.

Onni karkaa ja tuottaa pettymyksen. Vähän kuin lapsella oleva vappupallo. Itsetarkoitus ei ole onni vaan se merkitys, jota varten olemme ja elämme.

Kirjassa Sauri pohdiskelee elämää omasta lapsuudesta käsin yksittäisten anekdoottien kautta. Sauri esittelee kirjassa myös mainion aikakoneen. Vähennä synnyinvuodestasi oma ikäsi ja katso mitä tuolloin tapahtui.

Oman onnen tavoittelun sijaan lähtökohdaksi voi ottaa muiden kärsimyksen vähentämisen. Hyvä alku on kuunnella toista.

Lukija: Pekka Sauri

  1. Arla Kanerva: Lopun aikoja

Luoto ei ole vain ihmistä varten. Luonnolla on itseisarvo. Kertomus hajoavasta yhteiskunnasta, jossa luonnon monimuotoisuus kukoistaa.

Romaanissa Emma jää orvoksi ja lähtee etsimään ystäväänsä. Ihmiset häviävät mystisesti. Emma päätyy osaksi Paratiisin rakentajien yhteisöä.

Äiti maa vastaa ihmisen aiheuttamaan ilmastokriisiin, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen muokkaamalla ihmisen RNA:ta ja aiheuttaen siten ihmiskunnan hitaan kuoleman. Synnytyssairaalat tyhjenevät.

Lukija: Saara Lehtonen


Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa